Kekkonen puuttui tammikuussa 1969 puolustusvoimain komentaja kenraali Yrjö Keinosen haastattelulausuntoon, jossa tämä sanoi, että Suomen puolustusvoimien tehtävänä on voittaa aikaa YYA-sopimuksen mukaisille neuvotteluille sotilasavusta. Presidentti kirjoitti paimenkirjeen kenraalille. Hän ilmoitti olevansa eri mieltä ja kielsi sotilaita tulkitsemasta omin päin YYA-sopimusta. Keinosen esittämä malli johtaisi Suomen puolustusvoimat vain neuvostoarmeijan kylkiäiseksi ja alistaisi Suomen turvallisuuden kriisitilanteessa Neuvostoliitolle.
Puolustuspolitiikan koordinointi ei jäänyt pelkkien Kekkosen paimenkirjeiden varaan. Valtioneuvosto oli asettanut parlamentaarisen puolustuskomitean, jonka tehtävänä oli määritellä puolustuslaitoksen turvallisuuspoliittiset tehtävät ja niihin tarvittava suorituskyky. Toinen parlamentaarinen puolustuskomitea asetettiin vuoden 1975 alussa ja sen mietintö valmistui seuraavan vuoden kesällä. Sillä oli uusi turvallisuuspoliittinen ilme. Kekkonen nimitti vuoden 1974 alussa kenraali Lauri Sutelan puolustusvoimien komentajaksi. Sen jälkeen pääesikunnasta tuli ulkoministeriön rinnalla toimiva turvallisuuspolitiikan tekijä. Kekkonen edes kuunteli sotilaiden puhetta, vaikka ei läheskään aina noudattanut heidän toivomuksiaan.
Tammikuu
1. tammikuuta – Metsämaan kunta liitettiin Loimaan kuntaan ja Tottijärven kunta Nokian kauppalaan.
3. tammikuuta – Tanskassa evakuoitiin 20 000 ihmistä hirmumyrskyn aiheuttaman tulvan tieltä.
5. tammikuuta − Angolan Vapautuksen kansanrintama MPLA ilmoitti vallanneensa sisällissodan toisen osapuolen FNLA:n päämajan.
8. tammikuuta – Kiinan pääministeri Zhou Enlai kuolee.
11. tammikuuta – Ecuadorissa tehtiin veretön sotilasvallankaappaus.
12. tammikuuta – YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi äänin 11–1 Palestiinan vapautusjärjestön YK:n jäseneksi.
14. tammikuuta – Yhdysvaltain ulkoministeri Henry Kissinger varoitti Neuvostoliittoa sekaantumasta Angolan sisällissotaan. Neuvostoliitto tuki yhdessä Kuuban kanssa Angolan Vapautuksen kansanrintamaa MPLA:ta.
16. tammikuuta - Suomen Pankki esitteli uuden sadan markan setelin.
16. tammikuuta – Presidentti Kekkonen vetosi etujärjestöihin tulosovun löytämiseksi.
21. tammikuuta – Concordella lennettiin ensimmäinen kaupallinen lento.
Helmikuu
4. helmikuuta – Maanjäristys surmasi 22 000 ihmistä Guatemalassa ja Hondurasissa.
4. helmikuuta – Vuoden 1976 talviolympialaisten avajaiset pidettiin Innsbruckissa Itävallassa.
5. helmikuuta – Veikko Helle valittiin eduskunnan puhemieheksi. Varapuhemiehiksi Johannes Virolainen ja Anna-Liisa Linkola.
7. helmikuuta – Turvallisuusministeri Hua Guofeng valittiin Kiinan pääministeriksi edesmenneen Zhou Enlain jälkeen.
8. helmikuuta – Ranskan kommunistinen puolue julistautui puoluekokouksessaan riippumattomaksi Moskovasta. Puolueen puheenjohtaja Georges Marchais vaati "sosialismia Ranskan väreissä", ja maailmalla alettiin puhua ns. eurokommunismista.
8. helmikuuta – Tulipalo vaurioitti pahoin Teollisuuden Voiman rakenteilla ollutta ydinvoimalaa Eurajoen Olkiluodossa.
13. helmikuuta – Nuorten upseerien vallankaappausyritys Nigeriassa kukistettiin. Kaappaajat ehtivät kuitenkin murhata valtionpäämiehen, kenraali Muhammedin, jonka tilalle valittiin kenraali Olusegun Obasanjo.
13. helmikuuta – Itsenäisen Suomen ensimmäinen poliisilakko alkoi. Järjestys säilyi maassa kuitenkin koko lakon ajan melko hyvänä. Lakko päättyi 1. maaliskuuta.
15. helmikuuta – Tasavallan presidentti Urho Kekkonen vietti valintansa 20-vuotispäivää virkistysmatkallaan Brasilian sydämessä Aragualan-joen varrella.
19. helmikuuta – Suomussalmella ja Kuusamossa koettiin lievä maanjäristys.
24. helmikuuta – Neuvostoliiton kommunistisen puolueen 25. puoluekokous alkoi Moskovassa. Kokoukseen osallistui 103 valtuuskuntaa 96 maasta. Suomea edustivat SKP:n molempien siipien johtomiehet Aarne Saarinen ja Taisto Sinisalo.
27. helmikuuta – Länsi-Sahara julistautui itsenäiseksi.
Maaliskuu
5. maaliskuuta – Leonid Breznev valittiin edelleen Neuvostoliiton kommunistipuolueen pääsihteeriksi Nkp:n 25. puoluekokouksen päätteksi.
10. maaliskuuta − Kiinalainen Kansan Päivälehti julkaisi maan johtajan Mao Zedongin lausunnon, jossa tämä arvosteli ankarasti uuden pääministerin valinnassa sivuutettua Deng Xiaopingiä "kapitalistisen tien kulkijana".
12. maaliskuuta – Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa ja saksalainen neiti Silvia Sommerlath kihlautuivat.
15. maaliskuuta – Egyptin presidentti Anwar Sadat katkaisee yhteistyön Neuvostoliiton kanssa.
16. maaliskuuta − Ison-Britannian pääministeri Harold Wilson ilmoitti yllättäen eroavansa heti, kun hänen seuraajansa on valittu. Wilson perusteli ilmoitustaan pääministerikautensa pituudella.
16. maaliskuuta − Hallitus päätti monien äänestysten jälkeen sijoittaa kuvaputkitehdas Valcon laitokset Imatralle ja Sotkamoon.
17. maaliskuuta – Tampereen Verkatehtaan vanhaa kiinteistöä alettiin purkaa Tammerkosken rannalla. Hallitus keskeytti purkutyöt ja päätti suojella vielä purkamatta olevat rakennukset.
24. maaliskuuta – Argentiinan armeija syrjäytti presidentti Isabel Martínez de Perónin ja asetti hänet kotiarestiin presidentin loma-asuntoon. Uudeksi presidentiksi valittiin 26. maaliskuuta kenraali Jorge Videla.
27. maaliskuuta – Washington (DC):n metro avattiin.
30. maaliskuuta − Kansanedustaja Paavo Väyrynen ilmoitti luopuvansa tavoittelemasta Keskustapuolueen puheenjohtajuutta, mutta sanoi toivovansa myös Johannes Virolaisen luopuvan puheenjohtajuutensa jatkohankkeista.
Huhtikuu
1. huhtikuuta – Steve Jobs ja Steve Wozniak perustivat Apple Computerin.
3. huhtikuuta – Euroviisut järjestettiin Haagissa Hollannissa.
4. huhtikuuta – Prinssi Norodom Sihanouk erosi Kamputsean valtion päämiehen tehtävistä ja hänet asetettiin kotiarestiin.
5. huhtikuuta − Vuodesta 1974 ulkoministerinä toiminut James Callaghan tuli Ison-Britannian uudeksi pääministeriksi.
8. huhtikuuta – Valtiovarainministeri Viljo Luukka erosi tehtävistään terveyssyistä. Hänen tilalleen nimitettiin liikenneministeriön kansliapäällikkö Esko Rekola.
13. huhtikuuta – Lapuan patruunatehtaan räjähdys, 40 ihmistä sai surmansa.
13. huhtikuuta – Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen, Perustuslaillisen kansanpuolueen valtuustoryhmän puheenjohtaja ja entinen kansanedustaja Salme Katajavuori palasi Kokoomukseen, josta hän oli eronnut vuoden 1973 lopulla.
14. huhtikuuta – Yhdysvaltain ulkoministeri Henry Kissinger varoitti, että kommunistien pääsy Italian hallitukseen saattaisi käynnistää vaarallisen kehityksen Euroopassa. Kissingerin lausunto, joka tulkittiin ns. dominoteorian henkiinherättämiseksi, nostatti kiivaan väittelyn.
20. huhtikuuta – Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokous asettui tukemaan naispappeutta äänin 11-5.
Toukokuu
1. toukokuuta – Portugali myönsi laajan itsehallinnon Azorien ja Madeiran saariryhmille hillitäkseen alueilla esiintyneitä itsenäistymispyrkimyksiä.
9. toukokuuta – Mielipidemittaukset kertoivat, että hallitusvastuussa olevien sosiaalidemokraattien kannatus oli laskenut Ruotsissa alle 40 prosentin ensimmäisen kerran lähes puoleen vuosisataan. Iskuina hallitukselle olivat olleet mm. kirjailija Astrid Lindgrenin artikkeli Satu Pomperipossasta Rahamaniassa ja korkeaan verotukseen sydämistyneen elokuvaohjaaja Ingmar Bergmanin siirtyminen ulkomaille.
12. toukokuuta – Pääministeri Martti Miettunen pyysi eroa liikevaihtoverosta syntyneen kiistan takia. Presidentti Urho Kekkonen ehdotti SKDL:lle lupaa äänestää liikevaihtoveron korotusta vastaan puolueen hallituksessa olosta huolimatta. Hallitus perui eronpyyntönsä 18. toukokuuta.
15. toukokuuta – Johdinautoliikenne lopetettiin Tampereella.
16. toukokuuta − Yhdysvaltain ulkoministeri Henry Kissinger ilmoitti eroavansa virastaan syksyn presidentinvaalien jälkeen niiden tuloksesta riippumatta.
17. toukokuuta – Keskustapuolue pyysi Urho Kekkosta ehdokkaakseen presidentinvaaleihin 1978.
18. toukokuuta – Miettusen hallitus perui eronpyyntönsä, kun myös sosiaalidemokraatit olivat hyväksyneet presidentti Kekkosen välitysehdotuksen.
18. toukokuuta − Eduskunta hyväksyi vaalikelpoisuusikärajan alentamisen 18 vuoteen.
24. toukokuuta – ääntä nopeampi matkustajakone Concorde aloitti reittiliikenteen Pariisista ja Lontoosta Washintoniin.
25. toukokuuta – Ison-Britannian kuningatar Elisabet II ja prinssi Philip saapuivat nelipäiväiselle valtiovierailulle Suomeen. Kuninkaallinen vierailu oli epävirallisesti alkanut jo edellisenä päivänä Ahvenanmaalta. Tämä oli ensimmäinen Ison-Britannian hallitsijan vierailu itsenäisessä Suomessa.
26. toukokuuta − Tukholman käräjäoikeus tuomitsi SDP:n taloudenhoitajan Pentti Ketolan ja kaksi hänen avustajaansa sakkoihin syksyllä 1975 tapahtuneesta valuutan salakuljetuksesta.
26. toukokuuta – Ruotsi vetää keskioluen pois elintarvikekaupoista.
27. toukokuuta – SKDL pyysi Urho Kekkosta ehdokkaakseen presidentinvaaleihin 1978.
Kesäkuu
1. kesäkuuta – Eduskunta hyväksyi äänin 132−21 alkoholin − myös keskioluen − mainonnan kieltävän lain.
1. kesäkuuta – Englanti ja Islanti sopivat kuuden kuukauden ajaksi ns. turskasodan lopettamisesta.
3. kesäkuuta – Toinen parlamentaarinen puolustuskomitea jättää mietintönsä.
13. kesäkuuta – Ruotsalainen kansanpuolue päätti puoluekokouksessaan tukea presidentti Urho Kekkosen uudelleenvalintaa. Puolueen oikeistosiivelle annettiin kuitenkin tulevassa vaalissa vapaat kädet. Puheenjohtajaksi valittiin edelleen Carl Olof Tallgren.
16. kesäkuuta – Soweton mellakat merkitsivät lopun alkua Etelä-Afrikan apartheidille.
19. kesäkuuta – Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa ja Silvia Sommerlath vihittiin avioliittoon Tukholmassa.
19. kesäkuuta – Skp:n vähemmistön edustajat syrjäytettiin täysin SAK:n hallituksesta ammattijärjestön edustajakokouksessa.
20. kesäkuuta – Liberaalinen Kansanpuolue valitsi puheenjohtajakseen professori Pekka Tarjanteen.
24. kesäkuuta – Yhdistyneen Vietnamin kansalliskokouksen ensimmäinen istunto avattiin juhlavasti pääkaupungissa Hanoissa.
28. kesäkuuta – Afrikan itärannikolla sijainnut Seychellien saaristo itsenäistyi Isosta-Britanniasta.
29. kesäkuuta – Euroopan kommunististen puolueiden kaksipäiväinen huippukokous alkoi Berliinissä Itä-Saksassa. Kokouksen päätteeksi annetussa julkilausumassa todettiin olevan olemassa erilaisia teitä kohti kommunismia, mitä pidettiin voittona Länsi-Euroopan ja Jugoslavian kommunistipuolueiden edustamalle eurokommunismille.
Heinäkuu
2. heinäkuuta – Pohjois- ja Etelä-Vietnam yhdistyivät Vietnamin sosialistiseksi tasavallaksi.
3. heinäkuuta – USA:n korkein oikeus päätti, että kuolemanrangaistus ei ole julma tai epätavallinen perustuslaissa kielletty rangaistuskeino.
4. heinäkuuta – Israelin laskuvarjojääkärit vapauttivat Entebbessä Ugandassa 103 panttivankia kaapatusta Air Francen koneesta. Operaatiossa kuoli yksi israelilainen sotilas ja useita ugandalaisia sotilaita.
4. heinäkuuta – Yhdysvalloissa juhlittiin maan 200-vuotista itsenäisyyttä.
10. heinäkuuta – Sevesossa Italiassa TCDD-dioksiinia pääsi ilmaan teollisuusonnettomuudessa, 3 300 eläintä kuoli ja 70 000 jouduttiin teurastamaan.
15. heinäkuuta – USA:n demokraattipuolue valitsee JimmyCarterin presidenttiehdokkaakseen.
17. heinäkuuta – Montrealin kesäolympiakisat avattiin.
18. heinäkuuta – Indonesia liitti itseensä Portugalille aiemmin kuuluneen Itä-Timorin välittämättä YK:n päätöslauselmasta, jossa tuettiin alueen itsemääräämisoikeutta.
20. heinäkuuta – Viking 1 -luotain laskeutui Marsiin.
22. heinäkuuta – Egyptin presidentti Anwar Sadat kehotti libyalaisia kukistamaan presidenttinsä Muammar Gaddafin.
26. heinäkuuta – Lasse Viren uusi olympiavoittonsa 10 000 metrin juoksussa.
28. heinäkuuta – Maanjäristys Kiinassa: 242 769 kuollutta ja 164 851 vakavasti loukkaantunutta.
30. heinäkuuta – Lasse Viren voitti ensimmäisenä juoksijana toistamiseen peräkkäisissä olympiakisoissa sekä 5000 metrin että 10 000 metrin juoksun.
Elokuu
1. elokuuta − Kokoomuksen äänenkannattaja Uusi Suomi muuttui riippumattomaksi porvarilliseksi sanomalehdeksi. Päätoimittaja Pentti Poukka jätti paikkansa ja hänen tilalleen tuli Johannes Koroma. Lehtiyhtiön hallitus päätti laajentaa lehden omistuspohjaa vakavien talousvaikeuksien ratkaisemiseksi.
3. elokuuta − Presidentti Urho Kekkonen matkusti viralliselle vierailulle Yhdysvaltoihin. Presidentti Gerald Ford korosti Suomen roolia YK:ssa ja ETYK:issä. Vierailunsa aikana Kekkonen toisti Neuvostoliiton presidentille Nikita Hruštšoville aikanaan esittämänsä kannan, että vaikka koko muu Eurooppa muuttuisi kommunistiseksi, Suomi ei niin tee, ellei enemmistö suomalaisista sitä halua.
7. elokuuta – Viking 2 saapui Marsin kiertoradalle.
8. elokuuta – Veikko Vennamo valittiin edelleen SMP:n puheenjohtajaksi. Hänet valittiin myös puolueen presidenttiehdokkaaksi vuoden 1978 vaaleihin. Huomiota herätti Eino Poutiaisen syrjäyttäminen varapuheenjohtajan paikalta.
10. elokuuta – Ugandan diktaattori Idi Amin järjesti verilöylyn Kampalan yliopistossa murskatakseen opposition. Kuolonuhreja arvioitiin olleen jopa tuhat.
11. elokuuta – Opetusministeriö ehdotti Teiniliiton valtionavun jyrkkää vähentämistä.
Syyskuu
3. syyskuuta – Viking 2 laskeutui Marsin Utopia Planitiaan.
4. syyskuuta – George W. Bush pidätettiin rattijuopumuksesta.
6. syyskuuta – Kylmä sota: Neuvostoliiton hävittäjäpilotti Viktor Belenko laskeutui MiG-25-hävittäjällään Hokkaidon Hakodateen Japanissa ja haki poliittista turvapaikkaa USA:sta.
7. syyskuuta – Suomen Tietotoimiston radiouutiset täyttivät 50 vuotta.
9. syyskuuta – Mao Zeodong kuolee.
13. syyskuuta – Demarin päätoimittaja Jorma Cantell sanoutui irti tehtävistään. Hän perusteli eroaan lehden alistamisella puolueen tiukempaan valvontaan.
15. syyskuuta − Keskustapuolue piti 70-vuotisjuhlansa. SDP:n edustajat eivät saapuneet tilaisuuteen.
20. syyskuuta – Ruotsin pääministeri Olof Palme jätti hallituksensa eronpyynnön sen jälkeen kun sosiaalidemokraatit olivat kärsineet tappion valtiopäivävaaleissa. Sosiaalidemokraatit olivat olleet hallitusvastuussa keskeytyksettä vuodesta 1936.
21. syyskuuta – Seychellit liittyi YK:hon.
29. syyskuuta – Kekkonen nimittää Miettusen III hallituksen.
Lokakuu
1. lokakuuta – Neuvostoliiton puoluelehti Pravda kirjoitti Kiinan oloista sovittelevaan sävyyn, mutta ei maininnut syyskuun alussa kuolleen Mao Zedongin nimeä. Kiina torjui sovittelun 5. lokakuuta syyttäen Neuvostoliittoa "maailmanlaajuisista laajentumispyrkimyksistä".
6. lokakuuta – Eduskunnan puhemies Veikko Helle muurasi eduskunnan nelikerroksisen lisärakennuksen peruskiven.
6. lokakuuta - Thaimaan armeijan ja poliisin yksiköt sekä puolisotilaalliset oikeistolaiset joukot avasivat tulen mielenosoittajia vastaan Thammasatin yliopiston alueella Bangkokissa. Virallisten tietojen mukaan 46 mielenosoittajaa sai surmansa. Todellinen uhriluku oli luultavasti paljon suurempi.
7. lokakuuta – Ruotsin valtiopäivät valitsi uudeksi pääministeriksi keskustapuolueen puheenjohtajan Thorbjörn Fälldinin. Keskustapuolueen kansanedustajasta Karin Söderistä tuli Ruotsin ensimmäinen naisulkoministeri.
12. lokakuuta – Kiina ilmoitti Hua Guofengin olevan kuolleen Mao Zedongin seuraaja.
13. lokakuuta – Dagens Nyheterlähde tarkemmin? kirjoitti Keskustapuolueen johdon valmistelevan poikkeuslakia presidentti Urho Kekkosen valitsemiseksi uudelleen. Keskustapuolue kiisti väitteen.
15. lokakuuta – Pekingin seinälehdissä kerrottiin ns. Neljän koplan suunnitelleen Hua Guofengin murhaamista.
17.−18. lokakuuta – Suomessa käytiin kunnallisvaalit. Parhaiten menestyi Kokoomus, joka lisäsi valtuustopaikkojaan liki kolmanneksella.
20. lokakuuta – Suomen hallitus karkotti maasta neljä Pohjois-Korean suurlähetystön työntekijää näiden syyllistyttyä laittomaan alkoholinmyyntiin ja huumeiden salakuljetukseen. Vastaavia karkotuksia oli jo aiemmin tehty muissakin Pohjoismaissa.
25. lokakuuta – Suomen oloissa harvinaisen voimakas maanjäristys ravisteli maan eteläosaa. Vahingot jäivät kuitenkin varsin vähäisiksi. Järistyksen keskus oli Viron rannikolla lähellä Paldiskia.
Marraskuu
1. marraskuuta − Burundin presidentti Michel Micombero syrjäytettiin everstiluutnantti Jean-Baptiste Bagazan johtamassa vallankaappauksessa.
2. marraskuuta – Jimmy Carter valittiin Yhdysvaltain presidentiksi.
2. marraskuuta − Rautatievirkamiesten lakko pysäytti junaliikenteen koko Suomessa. Lakko päättyi 10. marraskuuta, kun presidentti Urho Kekkonen kieltäytyi hyväksymästä vaatimusta rautatievirkamiesten eläkeiän alentamisesta 63:sta 59 vuoteen. Lakosta aiheutui VR:lle liikennöimättä jääneiden junavuorojen vuoksi lähes 20 miljoonan markan tappio.
4. marraskuuta – Tasavallan presidentin kansliapäällikkö Kauko Sipponen nimitettiin Keski-Suomen läänin uudeksi maaherraksi elokuussa kuolleen Artturi Jämsénin tilalle.
7. marraskuuta – Albanian puoluejohtaja Enver Hoxha ilmoitti, että useita maan kommunistijohtajia oli erotettu syytettyinä siitä, että he olivat "valmistelleet kapitalismin palauttamista Albaniaan". Kansainväliset tarkkailijat havaitsivat Albanian ja Kiinan suhteissa viilentymistä.
11. marraskuuta – Kirkolliskokouksen määrävähemmistö torjuu naispappeuden.
17. marraskuuta – Jukka Uunila valittiin Suomen olympiakomitean puheenjohtajaksi.
18. marraskuuta – Etiopian hallitus ilmoitti, että 27 henkilöä oli teloitettu syytettyinä "edistyksellisten henkilöiden" murhista ja hallituksen vastaisen propagandan levittämisestä.
25. marraskuuta – Varsovan liiton korkein johto aloitti huippukokouksen Bukarestissa.
26. marraskuuta – Microsoft-niminen pikkuyhtiö rekisteröitiin New Mexicossa.
30. marraskuuta − Suomalaisten rakennusliikkeiden yhteenliittymä Finn-Stroi jätti Neuvostoliitolle Kostamuksen kaivosprojektin ensimmäistä vaihetta koskeneen tarjouksensa. Projekti oli pantu alulle jo vuoden 1973 lopulla, mutta vakavat hintaerimielisyydet olivat viivyttäneet sen etenemistä.
Joulukuu
1. joulukuuta – Angola liittyi YK:hon.
3. joulukuuta − Oikeustieteen lisensiaatti Juhani Perttunen valittiin tasavallan presidentin kanslian uudeksi kansliapäälliköksi.
7. joulukuuta − YK:n yleiskokous valitsi järjestön pääsihteerin Kurt Waldheimin toiselle viisivuotiskaudelle. Turvallisuusneuvosto oli asettunut yksimielisesti kannattamaan Waldheimin jatkokautta.
15. joulukuuta – Samoa liittyi YK:hon.
15. joulukuuta − Vuonna 1907 valitun Suomen ensimmäisen yksikamarisen eduskunnan viimeinen elossa ollut jäsen, kunnallisneuvos Juhani Leppälä kuoli Porvoossa 96 vuoden ikäisenä. Maalaisliittoa edustanut Leppälä oli ollut kansanedustajana vuosien 1907 ja 1951 välisenä aikana yhteensä 33 valtiopäivillä.
17. joulukuuta – OPEC korottaa öljyn hintaa 5-10%.
18. joulukuuta – Suomen kansan yhtenäisyyden puolue valitsi professori Eino Haikalan presidenttiehdokkaakseen vuoden 1978 vaaleihin.
19. joulukuuta − Neuvostoliiton puoluejohtaja Leonid Brežnev täytti 70 vuotta. Juhlallisuuksiin Moskovassa osallistunut presidentti Urho Kekkonen luonnehti Brežneviä "aktiiviseksi, dynaamiseksi ja syvästi inhimilliseksi persoonaksi".
22. joulukuuta – Suomen Tansanian-suurlähettiläs Martti Ahtisaari valittiin yksimielisesti YK:n Namibia-valtuutetuksi. Ahtisaaren toimikausi oli yksivuotinen.
YLE Elävä arkisto 1976
http://www.yle.fi/haku/?cx=007097612530377999607%3Aglpulxqhhs4&cof=FORID%3A9&q=1976&sa=L%C3%B6yd%C3%A4#914
Videohaku 1976
http://www.google.fi/search?hl=fi&rlz=1G1ACAW_FIFI340&tbs=vid%3A1&q=1976&btnG=Haku&aq=f&aqi=g3&aql=&oq=&gs_rfai=
Kuvahaku 1976
http://www.google.fi/images?um=1&hl=fi&rlz=1G1ACAW_FIFI340&tbs=isch%3A1&sa=1&q=1976&btnG=Haku&aq=f&aqi=&aql=&oq=&gs_rfai
Lähdeaineisto:
Mitä, missä, milloin 1977,
Mitä, missä, milloin 1978,
Valitut Palat Itsenäinen Suomi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti