Vuodet 1972-1976 olivat rauhanajan Suomen turvallisuuspolitiikan aktiivisinta aikaa. Sen jälkeen ei ole ollut samanaikaisesti vireillä yhtä montaa laajakantoista prosessia, jollaisia tuohon aikaan olivat muun muassa EEC-kauppasopimushanke, SEV- ja KEVSOS-järjestelyt, ETYK-neuvottelut, suhteiden järjestely molempien Saksojen kanssa (nk. Saksan paketti), energiakriisin vaikutusten eliminoimiseen tähtäävät ponnistelut sekä ydinaseettomia vyöhykkeitä koskeva aloite ja tutkimus YK:ssa.
Laajakantoisin näistä prosesseista oli ehdottomasti vapaakauppasopimushanke. Se kiertyi yllättävän tiiviisti kaikkiin muihin tuohon aikaan vireillä olleisiin kysymyksiin ja vaikutti niitä koskeneisiin ratkaisuihin. Nimenomaan sille Kekkonen omistautui näinä vuosina enemmän kuin millekään muulle ongelmalle ja teki sen ennen muuta sen vuoksi, että koki olevansa ainoa, joka saattoi toteuttaa hankkeen Neuvostoliiton jyrkästä vastustuksesta huolimatta. Arvio tuskin oli liioiteltu, sillä sekä neuvostojohdon että myös SKP:n edustajat korostivat myöhemmin usein, ettei hankkeesta olisi koskaan tullut mitään ilman presidentti Kekkosta. Vielä sen jälkeen, kun sopimus oli ja allekirjoitettu ja voimassa, Kekkonen joutui toistuvasti torjumaan Neuvostoliiton siihen kohdistamaa kritiikkiä sekä puntaroimaan suhtautumista sen yrityksiin vesittää sopimuksen vaikutus.
Kekkonen otti viedäkseen vapaakauppasopimukseen läpi tultuaan vakuuttuneeksi, että se olisi Suomen talouselämälle välttämätön. Mutta kaiken aikaa hän teki tiukan eron kaupan ja politiikan välillä. Hänellä ei ollut minkäänlaisia harhakäsityksiä laajentuvan EEC:n luonteesta. Hän näki, että taloudellisen integraation perimmäisenä tavoitteena oli poliittinen liittoutuminen, jossa myös strategiset kysymykset ratkaistaisiin yhteisten suuntaviivojen ja toimenpiteiden turvin. Siksi hän korosti eri yhteyksissä, että Suomi ”ei pyri eikä suostu EEC:n jäseneksi, joten maamme ja mantumme eivät ole vieraalla rahalla ostettavissa”.
Tältä osin Kekkosen linjaukset ja neuvotteluohjeet eivät jättäneet tulkinnan varaa: puolueeton Suomi ei tavoittele jäsenyyttä eikä liioin järjestelyjä, jotka voisivat myöhemmin johtaa jäsenyyteen. Kansallinen päätösvalta on säilytettävä kaikissa kysymyksissä ja olosuhteissa. Sopimuksen ainoana tavoitteena on oltava Suomen kilpailuedut turvaava teollisuustuotteiden vapaakauppajärjestely.
Kekkonen pyrki viemään hankkeen läpi yhteisymmärryksessä Neuvostoliiton kanssa tai ainakin niin, ettei se vahingoittaisi yhä edelleen epävakaisina pysyneitä idänsuhteita ja vaikeuttaisi sitä kautta Suomen edellytyksiä jatkaa puolueettomuuspolitiikkaa. Neuvostoliiton syvien epäluulojen ja ilmeisten taktisten tavoitteiden vuoksi tämä osoittautui tavattoman vaikeaksi. Tavoitteensa saavuttaakseen Kekkonen oli valmis jopa pitkittämään prosessia huomattavasti. Mutta kun sekään ei näyttänyt auttavan, hän teki lopulta allekirjoituspäätöksen ja pysyi sen jälkeen tiukasti sen takana Moskovan viime hetken ankarasta painostuksesta piittaamatta.
Suostuessaan keväällä 1972 jatkamaan tasavallan presidentin tehtävässä Kekkonen teki sen ensi sijassa Suomen puolueettomuutta ja jopa sisäistä kansanvaltaista järjestystä uhkaavan vaaran vuoksi. Mutta jo tässä vaiheessa hänen päätökseensä vaikutti myös se, että hän uskoi kykenevänsä hälventämään Neuvostoliiton epäluuloa tulevan EEC-ratkaisun ympäriltä. Kun se ei sitten onnistunutkaan, vapaakauppasopimuksesta tuli hänelle yhä keskeisempi motiivi: hänen oli jatkettava, koska vain hän kykenisi ajamaan sen läpi.
Toisaalta EEC-kysymys tuli vaikuttamaan olennaisesti hänen valintaansa, jonka menettelytavaksi hyväksyttiin jo varhain poikkeuslakiratkaisu. Tämä johtui Suomen sisäpoliittisesta asetelmasta. SDP kannatti Kekkosen jatkoaikaa poikkeuslakijärjestelyin.
Katso Ylevä arkisto
Kekkonen elää arkistossa
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=6&t=34&a=09338
Lepikon torppa
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=6&t=34&a=8109
Kekkonen valitaan
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=6&t=34&a=225
Yöpakkaset ja noottikriisi
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=6&t=34&a=633
Kekkonen hiihtää, Kekkonen kalastaa
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=6&t=34&a=346
Presidentin päivä
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=6&t=34&a=236
Kekkonen eroaa
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=6&t=34&a=246
Kekkosen hautajaiset
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=6&t=34&a=519
Lähdeaineisto: Juhani Suomi Liennytyksen akanvirrassa ISBN 951-1-14799-4
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti