Vuoden 1972 tapahtumat

Kekkosella oli monta syytä hankkiutua eroon Karjalaisen hallituksesta ja määrätä uudet vaalit. Hän teki sen lokakuun lopussa 1971. Teuvo Auran virkamieshallitus sai hoitaa asioita tammikuuhun 1972 eduskuntavaaleihin saakka. Kekkonen onnistui katkaisemaan Karjalaisen pääministeriuran, mutta muita ennenaikaisten vaalien taktisia tavoitteita ei saavutettu. Vennamo ei ollut vielä ajanut puoluettaan sellaiseen hajoamistilaan kuin Kekkonen luuli. SMP menetti 30 000 äänestäjää, mutta saavutti taitavasti solmittujen vaaliliittojen ansiosta 18 edustajapaikkaa. Vasemmisto vahvistui, mutta keskusta ei päässyt entiseen voimaansa. Presidentti nimitti SDP:n vähemmistöhallituksen. Paasion hallitus nosti kahden seuraavan vuosikymmenen johtavat poliitikot hallitustasolle.

Kekkonen oli elokuussa 1972 lomamatkalla Neuvostoliitossa. Hän kävi Zavidovon metsästysmajalla perusteellisen keskustelun Brezhnevin ja Kosyginin kanssa siitä, mitä EEC-sopimus oli ja mitä ei. Neuvostojohtajat selostivat epäilyjään. EEC ei ollut heidän mielestään taloudellinen vaan poliittinen kysymys. Se oli ylikansallinen elin, ja sellaisia Neuvostoliitto periaatteessa vastusti. He eivät kieltäneet eivätkä käskeneet, mutta varoittivat Suomen ratkaisuista, joilla voitaisiin tuhota arvokkaita poliittisia ja taloudellisia saavutuksia. Kekkonen joutui ahtaalle ja hänellä oli vain yksi valttikortti, sama kuin Novosibirskissä 1961. Hän takasi henkilökohtaisesti, että EEC-ratkaisu ei muuta Suomen ulkopolitiikkaa ja että se ei siirrä päätösvaltaa Suomen ulkopuolelle.
Zavidovo- muistio vuoti julkisuuteen lokakuun lopussa Ruotsin kautta. Vuodosta tuli poliittinen pommi vasta puolitoista kuukautta myöhemmin.

Tammikuu
1. tammikuuta – Espoo, Kauniainen ja Kankaanpää muuttuivat kaupungeiksi, Huittinen, Kokemäki ja Parkano kauppaloiksi ja Helsingin maalaiskunnasta tuli Vantaa-niminen kauppala. Ahlaisten kunta liitettiin Porin kaupunkiin, Ikaalisten mlk Ikaalisten kauppalaan ja Teiskon kunta Tampereen kaupunkiin.
2.–3. tammikuuta – Suomessa toimitettiin ennenaikaiset eduskuntavaalit. Eduskunta oli hajotettu lokakuussa 1971.
4. tammikuuta – Itävaltalaisesta Kurt Waldheimista tuli YK:n pääsihteeri.
5. tammikuuta – NASA julkaisi suunnitelman avaruussukkulan kehittämiseksi.
9. tammikuuta – RMS Queen Elizabeth tuhoutui tulipalossa Hongkongin satamassa.
14. tammikuuta − Tanskan kuningas Fredrik IX kuoli Kööpenhaminassa. Hänen tyttärensä, kruununprinsessa Margareeta julistettiin kuningattareksi seuraavana päivänä.
20. tammikuuta – Tohtori Ahti Karjalainen sanoi Helsingin Sanomille antamassaan haastattelussa, että mahdollisuudet presidentti Urho Kekkosen toimikauden jatkamiseksi olisi lähiaikoina selvitettävä puolueiden kesken. Kekkonen oli ilmoittanut vuoden 1968 vaalien yhteydessä, ettei hän aio enää asettua ehdokkaaksi kautensa päättyessä vuonna 1974.
20. tammikuuta − Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattinen Liitto (TPSL) poistettiin puoluerekisteristä puolueen jäätyä ilman kansanedustajia kaksissa peräkkäisissä eduskuntavaaleissa.
22. tammikuuta – Sopimus Englannin, Irlannin, Tanskan ja Norjan EEC-jäsenyydestä.
23. tammikuuta – Koko Istanbul asetettiin kotiarestiin 24 tunniksi.
25. tammikuuta – Nixon paljastaa, että Pohjois-Vietnamin kanssa on neuvoteltu salaisesti yli kaksi vuotta.
26. tammikuuta – Jugoslavian JAT:n DC-9-32, lento 364 Kööpenhaminasta Zagrebiin räjähti ilmassa DDR:n ja Tšekkoslovakian rajan lähellä. Koneen jäänteet putosivat Srbská Kameniceen. 10 km:n pudotuksesta selviytyi lentoemäntä Vesna Vulović.
28. tammikuuta − WSOY:n pääjohtaja Hannu Tarmio ilmoitti sanoutuvansa irti yhtiön palveluksesta. Taustalla olivat Tarmion ja yhtiön hallintoneuvoston välille syntyneet kiistat. Hallintoneuvosto kaavaili Tarmion seuraajaksi yhtiön aiempaa kirjallista johtajaa, professori Eino E. Suolahtea, joka kuitenkin kieltäytyi.
30. tammikuuta – Verisunnuntai Pohjois-Irlannissa: brittiarmeija surmasi 13 katolista marssijaa.

Helmikuu
1. helmikuuta − Uusi eduskunta valitsi puhemieheksi SDP:n Rafael Paasion, ensimmäiseksi varapuhemieheksi Keskustapuolueen Johannes Virolaisen ja toiseksi varapuhemieheksi Kokoomuksen Olavi Lähteenmäen.
2. helmikuuta – Brittien vastaisia mellakoita järjestettiin Irlannissa. Britannian lähetystö poltettiin Dublinissa.
3. helmikuuta – XI talviolympialaiset alkoivat Sapporossa Japanissa. Suomi jäi ensimmäisen kerran kultamitalitta.
4. helmikuuta – Mariner 9 -luotain lähetti valokuvia Marsista.
4. helmikuuta – Kaikki Pohjoismaat tunnustivat Bangladeshin.
7. helmikuuta – SMP:n taktikoinnin johdosta porvarienemmistöinen eduskunta sai sosialistienemmistöiset valiokunnat. Tilanne korjattiin täydennysvaalilla.
8. helmikuuta – SMP:n puheenjohtaja Veikko Vennamo tarjosi SDP:lle ja SKDL:lle hallitusyhteistyötä sanoen, että "eduskunnassa ei ole enää porvarillista enemmistöä".
8. helmikuuta – Suomen neuvottelut SEV:n kanssa alkavat
10. helmikuuta − TPSL hyväksyttiin takaisin puoluerekisteriin sen kerättyä vaadittavat 5000 kannattajakorttia.
21. helmikuuta – Neuvostoliiton miehittämätön avaruusalus Luna 20 laskeutui Kuuhun tuoden paluumatkallaan näytteitä kuukivistä.
21. helmikuuta − Yhdysvaltain presidentti Richard Nixon matkusti viralliselle vierailulle Kiinaan ja tapasi vielä samana päivänä maan johtajan Mao Zedongin ja pääministeri Zhou Enlain.
23. helmikuuta – Presidentti Urho Kekkonen myönsi eron Teuvo Auran II hallitukselle ja nimitti Rafael Paasion II hallituksen. Paasion hallitus sai kansan suussa nimen "nappulaliiga", koska siinä oli mukana useita nuoria ministereitä, mm. vain 26-vuotias opetusministeri Ulf Sundqvist.
27. helmikuuta – YK:n pääsihteeri Kurt Waldheim nimitti varatuomari Helvi Sipilän YK:n sosiaaliasioiden apulaispääsihteeriksi.
29. helmikuuta − Tohtori V. J. Sukselainen valittiin eduskunnan puhemieheksi Rafael Paasion tilalle. Ensimmäinen varapuhemies Johannes Virolainen luopui paikastaan ja hänen tilalleen valittiin SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Esko Niskanen.

Maaliskuu
1. maaliskuuta – Rooman klubi julkaisi raporttinsa Kasvun rajat.
1. maaliskuuta − Ilmailuhallitus aloitti toimintansa.
2. maaliskuuta – Pioneer 10 -luotain laukaistiin matkaan.
2. maaliskuuta – Jean-Bedel Bokassasta tuli Keski-Afrikan tasavallan presidentti.
3. maaliskuuta − Islannin presidentti Kristján Eldjárn saapui valtiovierailulle Suomeen.
8. maaliskuuta – Väinö Leskinen kuolee.
10. maaliskuuta – Presidentti Urho Kekkonen nimitti Turun ja Porin läänin uudeksi maaherraksi SDP:n kansanedustajan Sylvi Siltasen, josta tuli Suomen ensimmäinen naismaaherra.
14. maaliskuuta − Tanskalainen matkustajakone syöksyi vuorenrinteeseen lähellä Dubaita Arabiemiraateissa, jolloin 112 ihmistä, joukossa kolme suomalaista, sai surmansa.
16. helmikuuta – EFTAn ja EEC:n väliset neuvottelut jatkuvat.
17. maaliskuuta − Helsingissä solmittiin Suomen ja Neuvostoliiton välinen sopimus paperi- ja sellutehtaan rakentamisesta suomalaisvoimin Svetogorskiin (Enso). Suomen edustajana sopimuksen allekirjoitti ulkomaankauppaministeri Jussi Linnamo. Sopimuksen arvo oli 270 miljoonaa markkaa.
24. maaliskuuta − Presidentti Urho Kekkonen myönsi kirjailija Rabbe Enckellille, historiantutkija Eino Jutikkalalle ja muotoilija Tapio Wirkkalalle akateemikon arvonimen. 24. maaliskuuta − WSOY:n yhtiökokous vapautti yhtiön hallintoneuvoston tehtävistään niukalla ääntenenemmistöllä. Irtisanoutunutta pääjohtajaa Hannu Tarmiota pyydettiin jatkamaan työssään, mihin Tarmio suostui.
24. maaliskuuta – Vietnamin rauhanneuvottelut Pariisissa katkeavat.
25. maaliskuuta – Euroviisut järjestettiin Edinburghissa Skotlannissa.
28. maaliskuuta – SALT-neuvotteluiden 7. kierros alkaa Helsingissä.

Huhtikuu
1. huhtikuuta – Suomessa tuli voimaan kansanterveyslaki, jonka nojalla maahan perustettiin alueelliset terveyskeskukset.
1. huhtikuuta – Pohjois-Vietnam hyökkää demilitarisoidun vyöhykkeen yli.
4. huhtikuuta – Yhdysvallat tunnusti Bangladeshin.
10. huhtikuuta – Yhdysvallat, Neuvostoliitto ja 70 muuta maata allekirjoittivat biologiset aseet kieltäneen sopimuksen (Biological Weapons Convention).
10. huhtikuuta − Maanjäristys surmasi noin 4000 ihmistä Japanin eteläosassa.
16. huhtikuuta – Apollo 16 laukaistiin matkaan.
16. huhtikuuta – USA pommittaa Hanoita ja Haiphongia.
18. huhtikuuta – Keskusteltuaan pääministeri Rafael Paasion kanssa Urho Kekkonen sanoi olevansa valmis jatkamaan presidenttinä myös vuoden 1974 jälkeen, "mikäli kansan enemmistö katsoo sen parhaaksi".
22. huhtikuuta – Kymmenen säiliövaunua suistui kiskoilta Riihimäen ja Lahden välisellä rataosalla Kärkölän Järvelässä. Kahdesta rikkoutuneesta vaunusta valui maahan 75 000 litraa öljyä.
26. huhtikuuta – Nixon ilmoittaa uusista joukkojen supistuksista Vietnamissa.
27. huhtikuuta – Vietnamin rauhanneuvottelut Pariisissa jatkuvat.

Toukokuu
3. toukokuuta – Eduskunta hyväksyi valtiopäiväjärjestyksen muutoksen, jolla äänioikeusikäraja laskettiin 18 vuoteen.
3. toukokuuta – Hallitus torjui kansanedustaja Aili Laitisen ehdotuksen valtion bordellien perustamisesta.
4. toukokuuta – Metron koerata otettiin käyttöön Helsingin Herttoniemessä.
4. toukokuuta – Vietnamin rauhanneuvottelut Pariisissa keskeytyvät.
5. toukokuuta – Kuolemanrangaistus poistettiin eduskunnan päätöksellä kokonaan Suomen rangaistusjärjestelmästä. Kuolemanrangaistus oli nyt kielletty kaikkiaan 22 valtiossa, muiden muassa kaikissa Pohjoismaissa, sekä useissa Yhdysvaltain osavaltioissa.
9. toukokuuta – USA miinoittaa Haiphongin sataman.
12. toukokuuta – Kytäjän kartanon omistaja Kai Vähäkallio ampui kolme nuorta telttaansa Kytäjärven rannalla Hyvinkäällä. Hänet vangittiin 13. kesäkuuta.
15. toukokuuta – Alabaman kuvernööri George Wallacea ammuttiin Marylandissa.
17. toukokuuta – Bonnin liittopäivät hyväksyvät Brandtin idänsopimukset.
19. toukokuuta – 17 ihmistä loukkaantui pommi-iskussa Hampurissa; Punainen armeijakunta ilmoitti olevansa vastuussa.
24. toukokuuta – Punaisen armeijakunnan pommi-isku tappoi kaksi yhdysvaltalaissotilasta Heidelbergissa.
26. toukokuuta – Richard Nixon ja Leonid Brežnev allekirjoittivat SALT I -sopimuksen Moskovassa.
30. toukokuuta – Japanin punainen armeija (日本赤軍) tappoi 24 ihmistä ja haavoitti sataa Lodin lentokentällä Israelissa. Turvallisuusmiehet ampuivat kaksi hyökkääjää ja vangitsivat kolmannen. Palestiinan vapautuksen kansanrintama (PFLP) otti vastuun teosta.
31. toukokuuta – NATO hyväksyy Helsingin ETYKin isännäksi.

Kesäkuu
1. kesäkuuta – Irakin öljyvarat kansallistettiin.
2. kesäkuuta – Andreas Baader ja muita RAF:n terroristeja pidätettiin Frankfurt am Mainissa.
2. kesäkuuta – SDP:n puoluekokous määrittelee suojalait EEC-sopimuksen ehdoksi.
3. kesäkuu Suurvaltojen ulkoministerit allekirjoittavat Berliinin liikennesopimuksen.
7. kesäkuuta − Suomi ja Neuvostoliitto allekirjoittivat sopimuksen, jonka nojalla neuvostoliittolainen urakoitsija rakentaa maakaasuputken linjalle Imatra−Kouvola−Kotka vuoden 1973 loppuun mennessä.
7. kesäkuuta – USA aloittaa uudelleen Pohjois-Vietnamin pommitukset.
8. kesäkuuta − Länsi-Saksa ja Egypti solmivat uudelleen diplomaattisuhteensa, jotka olivat katkenneet vuonna 1965 Länsi-Saksan solmittua vastaavat suhteet Israelin kanssa.
9. kesäkuuta − Ahvenanmaalla juhlittiin maakunnan itsehallinnon 50-vuotispäivää.
10. kesäkuuta – Keskustapuolueen puoluevaltuuskunta saa valtuudet Kekkosen uudelleenvalintaan.
15. kesäkuuta – Ulrike Meinhof ja muita terroristeja pidätettiin Langenhagenissa.
15. kesäkuuta – Yleisradion hallintoneuvosto määräsi pääjohtaja Eino S. Revon virkavapaalle, koska hän ei ollut noudattanut tasapuolisuutta radio-ohjelmissa. Virkavapaus ulottui heinäkuun alusta vuoden loppuun.
17. kesäkuuta – Watergate-skandaali: viisi Valkoisen talon työntekijää pidätettiin murrosta demokraattipuolueen toimistoihin Yhdysvalloissa.
17. kesäkuuta – Yhdysvallat luovutti Okinawan Japanille.
19. kesäkuuta – Kissinger saapuu Pekingiin neuvottelemaan Vietnamin rauhasta.
21. kesäkuuta – Eduskuntakeskustelu EEC:stä alkaa.
25. kesäkuuta – Juan Perón valittiin Argentiinan presidentiksi.

Heinäkuu
8. heinäkuuta – SMP:n puoluekokouksessa Kouvolassa ehdotettiin Veikko Vennamoa presidenttiehdokkaaksi tuleviin vaaleihin. Vennamo valitutti uudeksi puoluesihteeriksi Urpo Leppäsen ja esti siten Eino Poutiaisen uudelleenvalinnan huolimatta Poutiaisen puolueen kentällä nauttimasta suosiosta.
9. heinäkuuta − Itä-Saksa syytti Länsi-Saksaa Suomen hallituksen painostamisesta Saksojen tunnustamisessa ja Euroopan turvallisuuskokouksen järjestämisessä.
10. heinäkuuta – Suomi uudistaa Saksojen paketin.
12. heinäkuuta – Opetusministeriö lähetti kouluhallitukselle kirjelmän, jonka mukaan koulut eivät saisi puuttua oppilaiden kuulumiseen poliittisiin järjestöihin eikä poliittisten tunnusten käyttöön vaatetuksessa.
18. heinäkuuta – Anwar Sadat karkotti 20 000 Neuvostoliiton neuvonantajaa Egyptistä.
19. heinäkuuta – Paasion hallitus lykkää EEC-sopimuksen allekirjoitusta ja jättää eronpyyntönsä.
20. heinäkuuta − Kiina ilmoitti virallisesti entisen puolustusministerin Lin Biaon kuolemasta ja maan johtajan Mao Zedongin murhaamiseen tähdänneestä salaliitosta, jota Lin Biaon kerrottiin johtaneen.
21. heinäkuuta – "Veriperjantai", 20 pommia räjähti Belfastin keskustassa (ks. IRA).
21. heinäkuuta – SMP:n 18-henkinen eduskuntaryhmä repesi kahtia. Kaksitoista kansanedustajaa hyökkäsi puheenjohtaja Veikko Vennamoa vastaan syyttäen häntä itsevaltiudesta puolueessa ja sanoen hänen tehneen toiminnallaan puolueen yhteistyökelvottomaksi sekä oikealle että vasemmalle.
21. heinäkuuta – Suomen edustajat parafoivat EEC-tullisopimuksen Brysselissä.
22. heinäkuuta − Ruotsi, Islanti, Sveitsi, Itävalta ja Portugali allekirjoittivat vapaakauppasopimukset Euroopan talousyhteisön EEC:n kanssa Brysselissä. Neuvotteluihin osallistuneen Suomen osalta sopimuksen allekirjoittaminen lykättiin.

Elokuu
4. elokuuta − Brittiläinen rockmuusikko Paul McCartney saapui kahden päivän konserttimatkalle Suomeen.
8. elokuuta − Suomen yksityisyrittäjäin puoluejärjestö (Syp) merkittiin puoluerekisteriin.
11. elokuuta – Vietnamin sota: viimeiset Yhdysvaltain maajoukot vetäytyivät Etelä-Vietnamista. 12. elokuuta – Kekkonen lähtee Zavidovoon.
16. elokuuta − Marokon kuningasta Hassan II:ta vastaan tehtiin murhayritys maan pääkaupungissa Rabatissa. Yritystä johtanut puolustusministeri Mohammed Oufkir teki itsemurhan vielä samana päivänä.
21. elokuuta – Ensimmäinen kuumailmapallo lensi Alppien yli.
21. elokuuta – Suomen säästöpankkilaitos täytti 150 vuotta.
22. elokuuta − Kansainvälinen olympiakomitea kielsi Rhodesian osallistumisen Münchenin olympialaisiin sen harjoittaman rotuerottelun vuoksi.
25. elokuuta − Kiina esti veto-oikeudellaan YK:n turvallisuusneuvostossa Bangladeshin hyväksymisen YK:n jäseneksi.
25. elokuuta – Kekkonen pitää puheen keskustapuolueen valtuuskunnan kokouksessa.
26. elokuuta – XX kesäolympialaiset alkoivat Münchenissä.

Syyskuu
1. syyskuuta – Bobby Fischer voitti Reykjavíkissa ensimmäisenä yhdysvaltalaisena shakin maailmanmestaruuden kukistettuaan Boris Spasskin.
3. syyskuuta – Lasse Viren voitti 10 000 m:n juoksun ME-ajalla Münchenin olympialaisissa.
4. syyskuuta – Kekkonen nimittää Sorsan I hallituksen.
5. syyskuuta – Kalevi Sorsan hallitus aloitti työnsä.
5. syyskuuta – Pohjois-Karjala-projekti alkoi. Suomalaisten miesten keskimääräinen elinikä oli todettu yhdeksi Euroopan alhaisimmista (65-66 vuotta). Syynä tähän olivat tupakoinnin, liikunnan puutteen ja epäterveellisen ruokavalion aiheuttamat sydän- ja verisuonitaudit. Ongelma oli erityisen vaikea Itä-Suomessa.
5.–6. syyskuuta– Münchenin verilöyly: 11 israelilaista urheilijaa kuoli, kun "Musta syyskuu" valtasi olympiakylän.
6. syyskuuta – Ruoppaaja Nostaja kaatui ja upposi kovassa merenkäynnissä Pietarsaaren edustalla. Aluksen työntekijöistä 16 hukkui ja vain viiden onnistui pelastautua.
6. syyskuuta – DDR:n diplomaattisesta tunnustamisesta sovitaan.
8. syyskuuta – SMPn eduskuntaryhmä hajosi, kun 12 edustajaa poistui ryhmäkokouksesta.
10. syyskuuta – Lasse Viren voitti 5 000 m:n juoksun ja Pekka Vasala 1500 m:n juoksun Münchenin olympialaisissa.
14. syyskuuta – Länsi-Saksa ja Puola solmivat diplomaattisuhteet.
17. syyskuuta – Uganda ilmoitti, että sen alueella on tansanialaisjoukkoja.
21. syyskuuta – Filippiinien presidentti Ferdinand Marcos asetti koko maan poikkeustilaan.
25. syyskuuta – Norjalaiset torjuivat maansa EEC-jäsenyyden neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä.
30. syyskuuta – Ruotsissa vihittiin käyttöön Euroopan pisin maantiesilta, joka yhdistää Öölannin mantereeseen. Kalmarin salmen ylittävän runsaan kuuden kilometrin pituisen sillan rakennustyö kesti neljä ja puoli vuotta.

Lokakuu
1. lokakuuta – Viimeiset raitiovaunut lopettivat liikennöintinsä Turussa.
1.−2. lokakuuta – Suomessa pidettiin kunnallisvaalit. Parhaiten menestyivät SDP ja Kokoomus, pahimmat tappiot kärsivät SMP ja TPSL.
4. lokakuuta – SMP:n puoluehallitus syytti kahta kansanedustajaa, Heikki Kainulaista ja Mauno Kurppaa puolueen hajottamisesta ja päätti, etteivät he saa kahteen kuukauteen osallistua eduskuntatyöhön. Seuraavana päivänä puoluehallitus teki saman päätöksen vielä kahden muun edustajan, Lauri Linnan ja Artturi Niemelän osalta. Erotetut kansanedustajat pitivät päätöksiä laittomina.
7. lokakuuta – SMP:n puoluehallitus katsoi 12 niskuroivan kansanedustajan eronneen puolueesta ja julisti jäljelle jääneen kuuden henkilön ryhmän SMP:n ainoaksi eduskuntaryhmäksi.
13. lokakuuta – Andien lento-onnettomuus: Uruguaysta Chileen rugby–joukkueen pelaajia kuljettanut lentokone putosi Andeilla. Onnettomuudesta säilyi hengissä 16 ihmistä, jotka löydettiin vasta 20. joulukuuta. Selviytyneet olivat joutuneet syömään törmäyksessä menehtyneiden ruumiita selvitäkseen hengissä.
14. lokakuuta – SMP:n sisäinen kriisi kärjistyi, kun puolue-edustajisto erotti Heikki Kainulaisen ja Mauno Kurpan puolueesta.
16. lokakuuta – Maailman Luonnonsäätiön (WWF) Suomen osasto perustettiin.
16. lokakuuta – Creedence Clearwater Revival -yhtye hajosi lopullisesti.
17. lokakuuta − SMP:n eduskuntaryhmä hajosi lopullisesti.
24. lokakuuta − Presidentti Urho Kekkonen matkusti viralliselle vierailulle Alankomaihin.
25. lokakuuta – SMP:n ryhmähuone eduskuntatalossa jaettiin väliseinällä kahtia.
28. lokakuuta – SDP, Keskustapuolue ja SKDL pääsivät yhteisymmärrykseen presidentti Urho Kekkosen toimikauden jatkamisesta poikkeuslailla. Tämä asia niputettiin yhteen Suomen EEC-sopimuksen kanssa.
29. lokakuuta – Musta syyskuu kaappasi Lufthansan koneen Turkin yllä ja vaati kolmen jäsenensä vapautusta.
31. lokakuuta – Ruotsalaisessa Dagens Nyheterissä, norjalaisessa Dagbladetissa ja suomalaisessa Vasabladetissa julkaistiin toimittaja Tor Högnäsin laatima artikkeli, jossa selostettiin presidentti Urho Kekkosen ja Neuvostoliiton johdon Zavidovossa elokuun lopulla käymiä salaisia keskusteluja.
31. lokakuuta – Eduskunta määräsi puhemiesneuvoston ehdotuksesta SMP:n puheenjohtajan, kansanedustaja Veikko Vennamon järjestysrikkomusten vuoksi kahden viikon työskentelykieltoon. Tätä eduskunnan ankarinta sisäistä kurinpitokeinoa oli aiemmin käytetty vain kahdesti. Vennamo oli syyttänyt puhemiesneuvostoa ja eduskunnan virkamiehiä "seteliselkärankaisiksi" nimeämänsä SMP:n opposition suosimisesta.

Marraskuu
1. marraskuuta – Ajovalojen käyttö moottoriajoneuvoissa kaikkina vuorokaudenaikoina tuli Suomessa pakolliseksi 31. maaliskuuta 1973 saakka.
3. marraskuuta − Hallitus päätti, että Suomi antaa humanitaarista apua Vietnamille rauhan palattua alueelle.
7. marraskuuta – Nixon voittaa USA:n presidentinvaalit.
9. marraskuuta – SDP asettuu Kekkosen uudelleenvalinnan kannalle.
9. marraskuuta – Norja aloittaa neuvottelut EEC-jäsenyydestä.
11. marraskuuta – Ruotsin kuningas Kustaa VI Aadolf täytti 90 vuotta. Syntymäpäiväjuhliin osallistuivat mm. kaikkien muiden Pohjoismaiden valtionpäämiehet.
13. marraskuuta – Voimakkaat myrskyt koettelivat Länsi-Eurooppaa ja Brittein saaria; 50 ihmistä kuoli.
16. marraskuuta − Metsäteollisuusyhtiö Enso-Gutzeit vietti 100-vuotisjuhlansa.
17. marraskuuta – Juan Perón palasi 17-vuotisesta maanpaosta Argentiinaan.
19. marraskuuta – Suomi ilmoittaa tunnustavansa molemmat Saksat.
24. marraskuuta – Suomi tunnusti molemmat Saksat.
24. marraskuuta – Kauppa- ja teollisuusministeri Grels Teir nimitettiin Valtiokonttorin pääjohtajaksi eläkkeelle siirtyvän Esa Kaitilan tilalle. Teirin paikan hallituksessa peri Jan-Magnus Jansson.
25. marraskuuta – Liberaalinen kansanpuolue ilmoitti vastustavansa presidentti Urho Kekkosen toimikauden jatkamista poikkeuslailla. Seuraavana päivänä kansanedustaja Georg C. Ehrnroothin johtama Ruotsalaisen Kansanpuolueen oikeistosiipi antoi saman julkilausuman.

Joulukuu
3. joulukuuta – SDP ja TPSL pääsivät sopimukseen puolueiden yhdistymisestä. Yhdistymissopimus allekirjoitettiin seuraavana päivänä. Tämä merkitsi sosialidemokraattien 15 vuotta kestäneen hajaannuksen päättymistä. TPSL:n oppositio vastusti puolueiden yhdistymistä.
5. joulukuuta – Sorsa ehdottaa, että vuoden 1968 valitsijamiehet suorittavat presidentin vaalin.
6. joulukuuta − Suomen Kristillinen Liitto ilmoitti vastustavansa presidentti Urho Kekkosen toimikauden jatkamista poikkeusmenettelyllä.
6. joulukuuta − Itsenäisyyspäivän vastaanotto järjestettiin poikkeuksellisesti Finlandia-talossa presidentinlinnassa käynnissä olleiden korjaustöiden vuoksi.
7. joulukuuta – Filippiinien presidentin Ferdinand Marcosin puoliso Imelda Marcos yritettiin murhata puukottamalla. Turvallisuusmiehet ampuivat puukottajan, insinööri Carlito Dimaalin.
8. joulukuuta – SMP:stä eronnut 12 kansanedustajan ryhmä järjestäytyi Suomen kansan yhtenäisyyden puolueen eduskuntaryhmäksi.
8. joulukuuta – Varapuhemies Veikko Helle poisti SMP:n kansanedustajan J. Juhani Kortesalmen eduskunnan puhujapöntöstä kansanedustajalle sopimattoman esiintymisen vuoksi.
9. joulukuuta - Tré Cool syntyi.
10. joulukuuta – Viiden neuvostosotilaan ilmoitettiin saaneen surmansa Neuvostoliiton ja Kiinan joukkojen yhteenotossa maiden välisellä rajalla Kazakstanissa.
13. joulukuuta – 34 poikkeuslain vastustajaa lähetti presidentti Urho Kekkoselle kirjelmän, jossa hänen toivottiin estävän "kansalaisten syrjään sysäämisen" presidentin vaalissa. Kirjelmän olivat allekirjoittaneet mm. Göran von Bonsdorff, Adolf Ehrnrooth, Erik von Frenckell, Matti Kuusi, Lauri Pihkala ja L. A. Puntila.
14. joulukuuta – Urho Kekkonen perui lupauksensa olla käytettävissä tasavallan presidenttinä vuoden 1974 jälkeen. Kekkonen perusteli lausuntoaan Zavidovo-vuodolla, jonka hän sanoi heikentävän Suomen ja Neuvostoliiton suhteita.
14. joulukuuta – Willy Brandt valittiin uudelleen Länsi-Saksan liittokansleriksi.
16. joulukuuta – LKP ja RKP peruivat aiemmat kielteiset kantansa ja taipuivat kannattamaan presidentin toimikauden pidentämistä poikkeuslailla.
18. joulukuuta – Yhdysvallat aloitti kiivaat Pohjois-Vietnamin pommitukset painostaakseen maan johtoa rauhaan. Hanoin kaupunkiin pudotettiin vajaan kahden viikon aikana 40 000 tonnia pommeja, jolloin siellä kuoli yli 1 300 ja haavoittui 1 260 siviiliä.
19. joulukuuta – Kaikki muut eduskuntapuolueet paitsi SMP ja Suomen Kristillinen Liitto pyysivät Urho Kekkosta jatkamaan presidenttinä vuoden 1974 jälkeen.
20. joulukuuta – Presidentti Urho Kekkonen ja pääministeri Kalevi Sorsa matkustivat Moskovaan, jossa he osallistuivat Neuvostoliiton 50-vuotisjuhliin. Vierailun aikana todettiin, ettei Zavidovo-vuoto ollut haitannut maiden välisiä suhteita.
21. joulukuuta – Saksan liittotasavalta ja Saksan demokraattinen tasavalta tunnustivat toisensa.
21. joulukuuta − Opetusministeriön kouluneuvos Erkki Aho valittiin kouluhallituksen uudeksi pääjohtajaksi eläkkeelle siirtyvän Reino Oittisen tilalle.
21. joulukuuta – Oikeuskansleri Risto Leskinen määräsi aloitettavaksi tutkimukset siitä, miten presidentti Urho Kekkosen laatima salainen Zavidovo-muistio oli vuotanut julkisuuteen. 22. joulukuuta − Kaksi ihmistä sai surmansa Autoliiton omistaman Leppilammen hotellin tuhonneessa tulipalossa Tammelassa.
23. joulukuuta – Ruotsin pääministeri Olof Palme sanoi Yhdysvaltain toiminnan Pohjois-Vietnamissa olevan eräänlaista kidutusta ja vertasi sitä natsien toisen maailmansodan aikana suorittamiin joukkomurhiin. Yhdysvallat kutsui Palmen lausunnon vuoksi suurlähettiläänsä kotiin Tukholmasta 27. joulukuuta.
23. joulukuuta – Noin 80 prosenttia Nicaraguan pääkaupungista Managuasta tuhoutui voimakkaassa maanjäristyksessä. Jopa 12 000 ihmisen arvioitiin saaneen surmansa. Suomen Punainen Risti lähetti materiaalista apua alueelle 40 000 markan arvosta.
23. joulukuuta − 40 ihmistä sai surmansa kotimaanlennolla olleen norjalaisen matkustajakoneen syöksyessä maahan lähellä Osloa.
27. joulukuuta – Tampere päätti hakea vuoden 1976 talviolympiakisoja.
28. joulukuuta – Suomi tunnusti Pohjois-Vietnamin. Kaikki eduskuntapuolueet SMP:tä lukuun ottamatta vaativat Pohjois-Vietnamin pommitusten lopettamista.
28. joulukuuta – Seitsemän puolueen edustajat sopivat presidentti Urho Kekkosen toimikauden pidentämisestä 1. maaliskuuta 1978 saakka.
29. joulukuuta – Suomen kansan yhtenäisyyden puolue (SKYP) merkittiin puoluerekisteriin.
30. joulukuuta – Yhdysvaltain presidentti Richard Nixon määräsi Pohjois-Vietnamin pommitukset lopetettaviksi.
31. joulukuuta − Kirjailija Aleksis Kiven kuolemasta tuli kuluneeksi 100 vuotta.

Ylen Elävä Arkisto 1972 http://yle.fi/haku/?hl=fi&cx=007097612530377999607%3Aglpulxqhhs4&cof=FORID%3A9&q=1972#865

Kuvan haku 1972 http://images.google.fi/images?um=1&hl=fi&lr=&rlz=1G1ACAW_FIFI340&tbs=isch%3A1&sa=1&q=1972&btnG=Haku&aq=f&aqi=&aql=&oq=&gs_rfai=

Videohaku 1972 http://video.google.com/videosearch?hl=fi&rlz=1G1ACAW_FIFI340&q=1962&um=1&ie=UTF-8&ei=_Wk1S4X0JILc-QaXjuCuCg&sa=X&oi=video_result_group&ct=title&resnum=11&ved=0CDIQqwQwCg#emb=0&hl=fi&q=1972&view=3


Lähdeaineisto
Mitä, missä, milloin 1973
Mitä, missä, milloin 1974
Valitut Palat Itsenäinen Suomi