Vuoden 1971 tapahtumat

Vuoden 1971 tapahtumia värittivät Neuvostoliiton pyrkimys häivyttää Suomen puolueettomuuspolitiikka, Saksojen paketti sekä YK:n pääsihteerikilpa. Pääministeri Ahti Karjalaisen Moskovan-matkan päätteeksi huhtikuussa 1971 julkaistussa tiedotteessa Suomen ulkopolitiikka määriteltiin uudella tavalla. Kekkonen osoitti, että Suomen ulkopolitiikasta voidaan aina keskustella Neuvostoliiton kanssa, mutta sisäpolitiikasta ei. Alkuvuoden 1971 suuri historiallinen draama ei ilmeisesti ollut Karjalaisen kommunikea vaan Beljakov. Siinä oli kysymys vielä tärkeämmästä asiasta kuin ulkopolitiikasta: Suomen sisäpolitiikasta.
Suomi esitti pakettiratkaisua Saksojen kysymyksessä. Se ilmoitti sopivansa diplomaattisuhteet Saksan valtioihin, jos ne tunnustavat Suomen puolueettomuuspolitiikan, sitoutuvat olemaan käyttämättä väkivaltaa ja suostuvaan korvaamaan oman osuutensa saksalaisten joukkojen Lapissa aiheuttamista vahingoista. DDR:n reaktio Kekkosen pakettiin oli myönteinen, mutta neuvottelujen alku lykkääntyi Saksan liittotasavallan vaalien takia. Paketin varsinainen käsittely pääsi alkamaan vasta Berliinin liikennesopimuksen jälkeen 1972. Saksojen diplomaattisen tunnustamisen ongelma laukesi tammikuussa 1973, jolloin Saksan liittotasavallan ja Suomen sopimusjärjestely allekirjoitettiin. Kumpikaan Saksan valtio ei suoraan tunnustanut Suomen puolueettomuutta eikä suostunut korvaamaan Lapin tuhoja. Jäljelle jäi vain tärkein eli diplomaattisuhteiden solmiminen.

Suomi asetti YK:n pääsihteeriehdokkaaksi YK-suurlähettiläänsä Max Jakobsonin. Jakobson selvisi hyvin kunnes suurvallat päättivät valintamenettelystä turvallisuusneuvostossa. Ne hyväksyivät Neuvostoliiton ehdotuksen suljetusta lippuäänestyksestä. Arabimaat olivat kiinnittäneet huomiota Jakobsonin juutalaiseen syntyperään. Kekkonen pyysi viime hetkellä, että Kreml peruisi Jakobsonia vastustavan kantansa. Kekkonen olisi tarvinnut Neuvostoliiton tukea pelastaakseen Suomen tappiolta. Kreml käänsi hänelle selkänsä ratkaisevalla hetkellä. Kysymys oli Suomen puolueettomuuspolitiikasta, jota koskevat tulkintaerot olivat hallinneet maiden välisiä suhteita pari vuotta.

Tammikuu
1. tammikuuta – Imatran ja Ylivieskan kauppalat muuttuivat kaupungeiksi. Tyrvännön kunta liitettiin Hattulan kuntaan. Muuruveden ja Säyneisten kunnat liitettiin Juankosken kuntaan.
1. tammikuuta – Turvavyö tuli pakolliseksi etuistuimilla kaikissa Suomessa myytävissä uusissa henkilöautoissa.
1. tammikuuta – Postinumerojärjestelmä otettiin Suomessa koekäyttöön.
2. tammikuuta – Yhdysvallat kielsi savukkeiden televisiomainonnan.
3. tammikuuta – Suomessa järjestettiin ensimmäinen lottoarvonta.
11. tammikuuta − Oulaisissa Keski-Pohjanmaalla mitattiin korkein Suomessa siihen saakka mitattu tammikuun lämpötila, +9,8 astetta.
15. tammikuuta – Egyptin ja Neuvostoliiton presidentit Anwar Sadat ja Nikolai Podgornyi vihkivät Assuanin padon käyttöön.
15. tammikuuta − Suomen ensimmäisen sanomalehden, Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo, ensimmäisen numeron ilmestymisestä tuli kuluneeksi 200 vuotta.
18. tammikuuta – YK:n pääsihteeri U Thant ilmoitti, ettei enää asetu ehdokkaaksi.
18.tammikuuta – Useat tuhannet Leninin telakan työläiset ryhtyivät Puolassa neljän tunnin lakkoon painostaakseen viranomaisia taloudellisten ja poliittisten epäkohtien korjaamiseen.
20. tammikuuta – Suomi asetti YK-suurlähettiläänsä Max Jakobsonin ehdokkaakseen YK:n pääsihteerin vaaliin.
22. tammikuuta - Puolassa Szczecinissä alkoi laaja lakko.
23. tammikuuta – Puolan sisäministeri Kazimierz Switala erosi.
21. tammikuuta – USA ja Neuvostoliitto allekirjoittivat sopimuksen yhteisestä avaruuslennosta.
25. tammikuuta – Charles Manson ja kolme "perheen" naisjäsentä todettiin syyllisiksi Tate–LaBianca-murhiin ja tuomittiin elinkautiseen.
25. tammikuuta – Neuvostoliiton puolustusministeri Andrei Gretsko saapui viralliselle vierailulle maahamme. Vierailu päättyi 29.1.
25. tammikuuta – Idi Amin johti vallankaappausta ja astui Ugandan presidentin virkaan.
27. tammikuuta – Presidentti Kekkonen saapui kahden päivän vierailulle Roomaan.
31. tammikuuta – Apollo 14 mukanaan Alan Shepard, Edgar Mitchell ja Stuart Roosa ammuttiin avaruuteen.

Helmikuu
1. helmikuuta − Tasavallan presidentti Urho Kekkonen ja ulkoministeri Väinö Leskinen vierailivat Vatikaanissa, jossa he selostivat paavi Paavali VI:lle Suomen aloitetta Euroopan turvallisuuskokouksesta.
2. huhtikuuta – Eduskunnan puhemieheksi valittiin Rafael Paasio ja varapuhemieheksi Johannes Virolainen.
4. helmikuuta – Rolls-Royce meni konkurssiin, Britannian hallitus otti yhtiön johdettavakseen.
5. helmikuuta – Apollo 14 laskeutui Kuuhun.
7. helmikuuta – Sveitsissä järjestettiin kansanäänestys naisten äänioikeudesta valtiollisissa vaaleissa.
8. helmikuuta – Noin 70 000 metallityöntekijää aloitti lakon hylättyään valtakunnansovittelija Erkki Sunilan tekemän välitysehdotuksen. Lakon sanottiin olleen Neuvostoliiton Suomen-lähettilään Aleksei Beljakovin masinoima. Lakko päättyi 26. maaliskuuta.
8. helmikuuta – Vietnamin sodan maataistelut leviävät Laosiin.
10. helmikuuta – Hallitus päätti sijoittaa Kehitysaluerahaston Kuopioon.
11. helmikuuta – Palestiinalaiset ja Jordanian hallituksen joukot taistelivat Ammanissa.
11. helmikuuta – Merenpohjan ydinaseistuksen kieltävä sopimus.
13. helmikuuta – Etelä-Vietnamin armeija hyökkäsi Yhdysvaltain tukemana Laosiin.
15. helmikuuta – Yhdistynyt kuningaskunta siirtyi kymmenkantaiseen puntaan.
25. helmikuuta − Hallitus päätti lyhentää koulujen työviikon viisipäiväiseksi syyslukukauden 1971 alusta lähtien.
26. helmikuuta – Pohjois-Vietnamin hallitus määräsi koko kansan hälytystilaan siltä varalta, että Yhdysvallat "yrittäisi jotain".

Maaliskuu
3. maalikuuta – Alkon lakko laajeni maata kattavaksi.
5. maaliskuuta – Pakistanin armeija miehitti mellakoineen Itä-Pakistanin.
5. maalikuuta – STK:n toimitusjohtaja Päiviö Hetemäki valittiin Suomen Pankin johtajaksi.
8. maaliskuuta – Muhammad Ali hävisi ensimmäisen kolmesta ottelustaan Joe Frazieriä vastaan.
8. maaliskuuta – Uusi Tampereen ja Seinäjoen välinen rataosuus avattiin liikenteelle.
10. maaliskuuta – Yhdysvaltain perustuslakiin tehty 26. lisäys alensi äänioikeuden ikärajan 18 vuoteen.
15. maaliskuuta − Laukaassa käynnistettiin Lievestuoreen sellutehdas laajasta vastustuksesta huolimatta. Tehtaan toiminta oli ollut keskeytyksissä vuodesta 1967 saakka. Vesioikeus uhkasi ryhtyä toimiin tehtaan omistajaa Keski-Suomen Selluloosa Oy:tä vastaan, mikäli tehtaan jätevedet johdettaisiin viereiseen Lievestuoreenjärveen.
17. maaliskuuta – SKDL veti ministerinsä pois Ahti Karjalaisen hallituksesta ns. korppusodan jälkeen. Uudeksi oikeusministeriksi valittiin Erkki Tuomisen tilalle Mikko Laaksonen, uudeksi sosiaali- ja terveysministeriksi Anna-Liisa Tiekson tilalle Pekka Kuusi ja uudeksi liikenneministeriksi Veikko Saarron tilalle Kalervo Haapasalo.
23. maaliskuuta – Sotilasvallankaappaus Argentiinassa, kenraali Alejandro Lanusse nousi valtaan.
25. maaliskuuta – Pakistanin armeija aloitti verilöylyn Itä-Pakistanissa, joka oli julistautunut Bangladeshiksi. Salainen radioasema julisti itsenäisyyden seuraavana päivänä.
31. maaliskuuta − Yhdysvaltain armeijan luutnantti William Calley tuomittiin My Lain kylässä Vietnamissa vuonna 1968 tehdystä joukkomurhasta elinkautiseen vankeuteen.

Huhtikuu
1. huhtikuuta – Kunnalliset pysäköinninvalvoja-apulaiset eli "lappuliisat" aloittivat työnsä Tampereella, Porissa ja Oulussa.
3. huhtikuuta – Euroviisut järjestettiin Irlannissa.
3. huhtikuuta – Amerikkalaisten Vietnamissa kärsimät tappiot julkistettiin. Ne ylittivät Korean sodan (54 236 kaatunutta) vastaavat: 44 876 taisteluissa ja 9 408 muutoin kuollutta.
5. huhtikuuta – Tulivuori Etna purkautui.
7. huhtikuuta – Kreikka vapautti 261 poliittista vankia.
7. huhtikuuta – Kaksi aseistautunutta äärioikeistolaista jugoslavialaista pakolaista tunkeutui Jugoslavian Tukholman-suurlähetystöön ja ampui suurlähettiläs Vladimir Rolovicia ja hänen sihteeriään. Lähettiläs menehtyi saamiinsa vammoihin 14. huhtikuuta. Murhaajat tuomittiin heinäkuussa elinkautiseen vankeuteen.
11. huhtikuuta – Hetemäki pyytää Kekkosta presidenttiehdokkaaksi.
17. huhtikuuta – Libya, Syyria ja Egypti solmivat valtioliiton.
19. huhtikuuta – Saljut 1, ensimmäinen avaruusasema, laukaistiin kiertoradalle.
19. huhtikuuta – Pääministeri Ahti Karjalainen aloitti viisipäiväisen virallisen vierailun Neuvostoliitossa. Pääministeri Kosygin tarjosi pääministeri Karjalaiselle öljyjohdon rakentamista Neuvostoliitosta Suomeen.
21. huhtikuuta – Haitin diktaattori François Duvalier kuoli, Jean-Claude Duvalier seurasi isäänsä elinikäiseksi presidentiksi.
24. huhtikuuta – Puoli miljoonaa ihmistä marssi Washington (DC):ssä Vietnamin sotaa vastaan.
24. huhtikuuta − Kokoomus piti puoluekokouksensa Lahdessa. Puoluesihteeri Harri Holkeri valittiin uudeksi puheenjohtajaksi tammikuussa kuolleen Juha Rihtniemen tilalle.
26. huhtikuuta – Turkin hallitus julisti 11 maakunnassa poikkeustilan levottomuuksien vuoksi.
27. huhtikuuta – Pohjoismaat nimesivät Suomen YK-suurlähettilään Max Jakobsonin yhteiseksi ehdokkaakseen järjestön pääsihteerivaaliin.

Toukokuu
1. toukokuuta – Näsinneula avattiin Tampereella.
3. toukokuuta – Itä-Saksan puoluejohtaja Walter Ulbricht erosi tehtävistään ja hänen seuraajakseen tuli Erich Honecker. Valtionpäämiehen tehtävät jäivät silti edelleen Ulbrichtille.
15. toukokuuta – Neuvostoliitto nimittää Viktor Maltshevin suurlähettilääksi.
16. toukokuuta – Egyptin presidentti Anwar Sadat kukisti häntä vastaan suunnatun vallankaappaushankkeen.
21. toukokuuta – Ranska suostuu Englannin EEC-jäsenyyteen.
25.–27. toukokuuta – Helsingissä järjestettiin Sosialistisen internationaalin kokous, johon osallistui useita tunnettuja ulkomaisia poliitikkoja, mm. Länsi-Saksan liittokansleri Willy Brandt, Ruotsin pääministeri Olof Palme ja entinen pääministeri Tage Erlander, Ison-Britannian entinen pääministeri Harold Wilson sekä Israelin pääministeri Golda Meir. Kokouksen isäntänä oli ulkoministeri Väinö Leskinen.

Kesäkuu
1. kesäkuuta – Sisäministeri Artturi Jämsén siirtyi Keski-Suomen läänin maaherraksi ja hänen tilalleen nimitettiin kansanedustaja Eino Uusitalo.
6. kesäkuuta – Presidentti Urho Kekkonen matkusti valtiovierailulle Turkkiin. Hän oli ensimmäinen maassa vieraillut pohjoismainen valtionpäämies kuningas Kaarle XII:n jälkeen. 6. kesäkuuta Sojuz 11 avaruusalus laukaistiin Neuvostoliitosta mukanaan Vladislav Volkov, Georgi Dobrovolski ja Viktor Patsajev.
10. kesäkuuta – Typpi Oy ja Rikkihappo Oy yhdistyivät Kemiraksi, josta tuli Suomen neljänneksi suurin valtiojohtoinen yritys.
10. kesäkuuta – USA lopettaa Kiinan kauppasaarron.
14. kesäkuuta – Norja aloitti öljyn tuotannon Pohjanmerellä.
15. kesäkuuta – Neuvostoliiton uusi Suomen-suurlähettiläs Viktor Maltsev saapui Helsinkiin.
17. kesäkuuta – Helsingin hovioikeus tuomitsi kenraali Yrjö Keinosen yli 2 600 markan sakkoihin ja kapteeni Martti Siitosen 27 vuorokaudeksi arestiin Keinosen huvilaan liittyneessä ns. kellarijutussa.
23. kesäkuuta – Ensimmäinen parlamentaarinen puolustuskomitea jättää mietintönsä.
24. kesäkuuta − Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi metron ns. peruslinjan rakentamisen välille Hakaniemi−Rautatientori−Kamppi. Toisena vaihtoehtona oli ollut linja Kauppatori−Erottaja−Kamppi.
27. kesäkuuta Israelilainen Mariev väitti, että Israel ja Neuvostoliitto käyvät Suomessa salaisia neuvotteluja diplomaattisuhteiden solmimisesta.
29. kesäkuuta − Romanian presidentti Nicolae Ceauşescu saapui viisipäiväiselle viralliselle vierailulle Suomeen.

Heinäkuu
9. heinäkuuta − Yhdysvaltain presidentin Richard Nixonin ulko- ja turvallisuuspoliittinen neuvonantaja Henry Kissinger aloitti pääministeri Zhou Enlain kanssa Kiinan pääkaupungissa Pekingissä salaiset neuvottelut Yhdysvaltain ja Kiinan suhteiden lähentämisestä. Neuvottelujen päätteeksi Zhou esitti Kissingerin välityksellä Nixonille kutsun vierailla Pekingissä alkuvuodesta 1972.
10. heinäkuuta – Vallankaappausyritys Marokossa, 1 400 kadettia valtasi kuninkaan palatsin.
11. heinäkuuta – Chile kansallisti kuparikaivokset.
11. heinäkuuta – Meksikolainen kilpa-ajaja Pedro Rodriquez ajoi päin kivimuuria Nürburgringin radalla Länsi-Saksassa. Rodriquez saatiin tuleen syttyneestä autostaan nopeasti turvaan ja kuljetettiin sairaalaan, jossa hän kuitenkin menehtyi saamiinsa palovammoihin ja kallonmurtumaan.
12. heinäkuuta – Tanska pääsi ensimmäisenä pohjoismaana päätökseen EEC-neuvotteluissa.
15. heinäkuuta – Nixon kertoi tv-puheessaan, että hän oli vastannut myöntävästi Tsou En-Lain esittämään kutsuun vierailla Kiinassa ennen toukokuuta 1972.
16. heinäkuuta – Maailman väkiluku ylitti neljä miljardia.
16. heinäkuuta − Suomen maaseudulla oli Tilastokeskuksen mukaan sähköistämättä vielä noin 43 000 kotitaloutta eli noin kuusi prosenttia, lähinnä Itä- ja Pohjois-Suomessa.
17. heinäkuuta – Presidentti Kekkonen saapui kalastusmatkalle Islantiin. Matka päättyi 21.7.
19. heinäkuuta − Sudanin presidentti Gaafar Nimeiry syrjäytettiin vasemmistolaisten upseerien suorittamassa vallankaappauksessa. Nimeiry palasi valtaan 22. heinäkuuta, hirtätti kaappauksen johtajat ja aloitti laajat kommunistien vainot.
30. heinäkuuta – Historian tuhoisin lento-onnettomuus Japanissa. Japanilainen Boeing 707 törmäsi hävittäjää. 155 matkustajaa ja 7 hengen miehistö sai surmansa.
31. heinäkuuta – Yhdysvaltain Apollo 15 -astronautit ajoivat ensimmäistä kertaa kuuautolla Kuussa.

Elokuu
1. elokuuta – "Lappuliisat" aloittivat työnsä Helsingissä, Espoossa ja Lahdessa.
8. elokuuta – Veikko Vennamo valittiin Oulussa uudelleen SMP:n johtajaksi.
9. elokuuta – Intia solmi Neuvostoliiton kanssa YYA-sopimuksen.
9. elokuuta – Jouko Turkka erotettiin Joensuun kaupunginteatterin johtajan paikalta. Seuraavana päivänä teatterin 13 näyttelijää aloitti lakon saadakseen Turkan takaisin. Yhdeksän Turkkaa tukenutta näyttelijää erotettiin 11. elokuuta.
10. elokuuta – Yleisurheilun EM-kisat alkoivat Helsingissä. Juha Väätäinen voitti niissä 10 000 ja 5 000 m:n juoksut.
14. elokuuta – Bahrainin emiraatti julistautui itsenäiseksi.
15. elokuuta – Brittiarmeijan joukkojen vahvuus Pohjois-Irlannissa nousi 12 500:teen.
15. elokuuta – Yhdysvallat luopui kultakannasta. Syntyi maailmanlaajuinen valuuttakriisi.
20. elokuuta – Kiina ilmoitti, ettei se liity YK:hon ellei Taiwania eroteta järjestöstä.
25. elokuuta – Tansanian ja Ugandan välinen rajasota puhkesi.
26. elokuuta – Siviilihallitus palasi Kreikkaan.

Syyskuu
3. syyskuuta – Qatar itsenäistyi.
3. syyskuuta – Presidentti Urho Kekkonen nimitti oikeusministeri Mikko Laaksosen verohallituksen pääjohtajaksi lokakuun alusta lähtien.
3. syyskuuta – Neljän suurvallan sopimus Berliinin hallinnosta.
9. syyskuuta – John Lennon julkaisi Imagine-albuminsa
11. syyskuuta − Suomi esitti Länsi- ja Itä-Saksalle ns. Saksan-paketin, johon sisältyi molempien Saksojen tunnustaminen, diplomaattisuhteiden solmiminen Suomen ja kummankin Saksan välillä, Saksojen tunnustus Suomen puolueettomuuspolitiikalle sekä Natsi-Saksan Lapissa vuosina 1944−1945 aiheuttaman hävityksen selvittäminen ja korvaaminen.
11. syyskuuta – Nikita Hrustshev kuolee
14. syyskuuta – YK:n pääsihteeri U Thant kieltäytyi ehdottomasti jatkamasta virassaan vuoden 1971 jälkeen.
15. syyskuuta − Suomen hallitus päätti karkottaa ilman työlupaa maahan saapuneet noin 200 ulkomaalaista, pääasiassa pakistanilaista työnhakijaa.
17. syyskuuta – Yhdysvaltalainen Bowmar-yritys toi markkinoille ensimmäisen taskulaskimen. Se suoriutui neljästä eri laskutoimituksesta.
17. syyskuuta − Joensuun kaupunginteatterin johtajakiista ratkesi, kun teatteriin perustettiin toinen johtajanvirka. Jouko Turkka sai rinnalleen Yrjö Kostermaan.
21. syyskuuta − Bahrain, Bhutan ja Qatar hyväksyttiin YK:n jäsenmaiksi.
21. syyskuuta – Englanti asettuu tukemaan Jakobsonia.
22. syyskuuta – Varatuomari Helvi Sipilä valittiin YK:n sosiaalisia, humanitaarisia ja kulttuuriasioita käsittelevän kolmannen komitean puheenjohtajaksi. Kyseessä oli korkein virka, johon nainen oli YK:ssa siihen saakka päässyt.
27. syyskuuta – Japanin keisari Hirohito ja keisarinna Nagako aloittivat kaksiviikkoisen Länsi-Euroopan kiertomatkansa Tanskasta. Matka jatkui Belgiaan, Ranskaan, Isoon-Britanniaan, Alankomaihin ja Sveitsiin ja se päättyi Länsi-Saksaan. Monissa vierailukohteissa järjestettiin keisariparia vastustaneita mielenosoituksia.

Lokakuu
1. lokakuuta – Walt Disney World avattiin yleisölle Yhdysvalloissa.
1. lokakuuta – Espanjan valtionpäämies Francisco Franco armahti noin 3 000 poliittista vankia valtaantulonsa 35-vuotispäivänä.
1. lokakuuta − Suomen hallitus antoi eduskunnalle esityksen kuolemanrangaistuksen poistamiseksi kokonaan Suomen rangaistusjärjestelmästä.
2. lokakuuta – Yhdysvallat asettui tukemaan Max Jakobsonin ehdokkuutta YK:n pääsihteerivaalissa.
5. lokakuuta – Palestiinan vapautusjärjestön PLO:n johtaja Jasser Arafat yritettiin murhata hänen ollessaan tarkastamassa sissien asemia Golanin kukkuloilla Syyriassa. Arafat selviytyi välikohtauksesta vammoitta.
11. lokakuuta – Iranin Persepoliksessa alkoivat viikon kestäneet Persian 2500-vuotisjuhlallisuudet. Kaikkiaan 69 valtiota oli lähettänyt viralliset edustajansa juhlaan; Suomea edusti presidentti Urho Kekkonen.
15. lokakuuta – Arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema, vastavalmistunut Finlandia-talo luovutettiin Helsingin kaupungille.
25. lokakuuta – Kiinan kansantasavalta otettiin YK:hon Kiinan tasavallan sijaan.
26. lokakuuta – Presidentti Kekkonen lähetti pääministeri Karjalaiselle kirjeen, jossa hän kiirehti maatalousratkaisua ja ilmoitti, että ellei lopullinen ratkaisu ole tehty 20.10. mennessä, hallitus hajoaa ja eduskunta hajotetaan.
27. lokakuuta – Kongon demokraattinen tasavalta nimettiin Zaireksi.
29. lokakuuta – Ahti Karjalaisen hallitus erosi. Presidentti Urho Kekkonen nimitti Teuvo Auran johtaman virkamieshallituksen, hajotti eduskunnan ja määräsi eduskuntavaalit pidettäviksi 2.-3. tammikuuta 1972.

Marraskuu
3. marraskuuta – The UNIX Programmer's Manual julkaistiin.
3. marraskuuta – Valtatie 1:n moottoritieosuus Kirkkonummen Veikkolasta Lohjanharjulle avattiin liikenteelle. Moottoritien kokonaispituudeksi Helsingistä Lohjanharjulle tuli 40 kilometriä.
4. marraskuuta − Romanian presidentti Nicolae Ceauşescu vaati Varsovan liiton ja NATO:n hajottamista.
10. marraskuuta – Suomen Autoliitto, Tapaturmantorjunta ry. ja Liikennevakuutusyhdistys perustivat Liikenneturvan, joka jatkoi Taljan (Tapaturmantorjunta ry:n liikennejaosto) toimintaa.
11. marraskuuta – Kiinan YK-valtuuskunta saapui New Yorkiin.
12. marraskuuta − Presidentti Richard Nixon ilmoitti Yhdysvaltain kotiuttavan 45 000 sotilastaan Vietnamista helmikuun 1972 alkuun mennessä.
13. marraskuuta − Professori Veli Merikoski vaati eduskuntavaalien lykkäämistä, koska lakimiesten keskuudessa oli syntynyt erimielisyyttä niiden lainmukaisuudesta.
15. marraskuuta – Intel julkisti ensimmäisen mikroprosessorinsa, Intel 4004:n.
18. marraskuuta – Puolueiden edustajien ensimmäinen neuvottelu UKK-poikkeuslaista.
21. marraskuuta - Porissa poikkeuksellisen voimakas lumipyry. Lunta kertyi vuorokaudessa 47 cm.
23. marraskuuta – Kiinan kansantasavalta sai paikan YK:n turvallisuusneuvostossa ja Taiwan erotettiin.
23. marraskuuta – Kirkolliskokouksen päätöksellä siirrettiin arkipyhät − loppiainen ja helatorstai − lauantaihin vuoden 1973 alusta.

Joulukuu
1. joulukuuta – Kiinassa paljastettiin eräiden johtavien poliitikkojen yrittäneen vallankaappausta. 1. joulukuuta − Presidentti Urho Kekkonen erotti Turun ja Porin läänin maaherran Esko Kulovaaran virastaan. Kulovaaran katsottiin yhdistäneen virkatoimensa ja yksityiset kiinteistökauppansa sopimattomalla tavalla.
2. joulukuuta – Kuusi šeikkikuntaa yhdistyi Persianlahdella muodostaen Yhdistyneet arabiemiraatit.
3. joulukuuta – Pakistan hyökkäsi kahdeksaan Intian lentotukikohtaan. Intia aloitti seuraavana päivänä massiivisen hyökkäyksen Itä-Pakistaniin (Bangladesh).
6. joulukuuta – Intia tunnusti Bangladeshin itsenäisyyden.
6. joulukuuta − Suomalaiset urheilutoimittajat valitsivat juoksija Juha Väätäisen vuoden parhaaksi urheilijaksi.
13. joulukuuta – Suomen viralliset neuvottelut EEC:n kanssa alkavat.
16. joulukuuta – Voiton päivä Bangladeshissa, Pakistanin armeija antautui yhdeksänkuukautisen itsenäisyyssodan jälkeen.
18. joulukuuta – Yhdysvaltain dollari devalvoitiin toista kertaa maan historiassa.
20. joulukuuta – Pakistanin presidentti Yahya Khan erosi ja hänen seuraajakseen tuli ulkoministeri Zulfikar Ali Bhutto.
22. joulukuuta – Turvallisuusneuvosto valitsee Kurt Waldheimin YK:n pääsihteeriksi.
28. joulukuuta − Eduskunta hyväksyi aborttilain. Noin sata julisteita ja pieniä ruumisarkkuja kantanutta lain vastustajaa järjesti mielenosoituksen eduskuntatalon edustalla.
29. joulukuuta – Yhdistynyt kuningaskunta lopetti sotilastukikohtansa Maltalla.

Ylen Elävä Arkisto
http://yle.fi/haku/?hl=fi&cx=007097612530377999607%3Aglpulxqhhs4&cof=FORID%3A9&q=1971#896

Kuvahaku 1971
http://images.google.fi/images?um=1&hl=fi&lr=&rlz=1G1ACAW_FIFI340&tbs=isch%3A1&sa=1&q=1971&btnG=Haku&aq=f&aqi=&aql=&oq=&gs_rfai=

Videohaku
http://video.google.com/videosearch?hl=fi&rlz=1G1ACAW_FIFI340&q=1962&um=1&ie=UTF-8&ei=_Wk1S4X0JILc-QaXjuCuCg&sa=X&oi=video_result_group&ct=title&resnum=11&ved=0CDIQqwQwCg#emb=0&hl=fi&q=1971&view=3

Lähdeaineisto:
Mitä, missä, milloin 1972
Mitä, missä, milloin 1973
Valitut Palat: Itsenäinen Suomi