Vuonna 1970 valitun eduskunnan työ keskeytyi tasavallan presidentin määrättyä uudet vaalit toimitettavaksi 2 ja 3 päivänä tammikuuta ja uusi eduskunta kokoontui jatkamaan edeltäjänsä töitä helmikuun alusta. Sisäpoliittiset vaikeudet eivät väistyneet vaalien jälkeenkään, sillä puolueet eivät kyenneet saamaan aikaan eduskunnan enemmistöön nojaavaa hallitusta. Vaalit ja hallituskysymyksen järjestäytymättömyys haittasivat suuresti eduskunnan työtä.
Eduskunnan kokoontuessa syksyllä 1971 istuntoihinsa olivat mielialat sangen ärtyneitä tulo- ja veropolitiikkaa koskevien erimielisyyksien vuoksi. Ärtymys johtui hallituksen edellisenä keväänä eduskunnassa kauppataseen tasapainottamiseksi hyväksymästä 15 %:n ns. pisteverosta, joka koski useita kestokulutustavaroita. Ahti Karjalaisen enemmistöhallituksen valtionvarainministeri C.O. Tallgren oli budjetin tasapainottamiseksi ehdottanut tämän veron säilyttämistä 1972. Hallituspuolueetkin suorastaan kilpailivat pisteveron vastustamisessa.
Työmarkkinatilanne alkoi samaan aikaan kiristyä, kun äärivasemmisto vaati ylimääräisiä korotuksia hintojen nousun takia. Samoihin aikoihin alkoivat maataloustuottajatkin liikehtiä tyytymättöminä maatalouskysymyksen hitaaseen edistymiseen. Sen ratkaisemiseksi käytiin lokakuulla kiihkeitä neuvotteluja. Kun ne eivät kuitenkaan johtaneet tuloksiin ennen presidentin ilmoittamaa määräaikaa, jätti pääministeri Karjalainen hallituksensa eronpyynnön (29.10.) tasavallan presidentti nimitti Teuvo auran virkamieshallituksen – Auran VPK II:ksi sanotun – hajotti eduskunnan ja määräsi uudet vaalit toimitettavaksi 2-3.1.1972.
Virkamieshallitus joutui istumaan aina 23.2. saakka, jolloin 1,5 kuukautta kestäneiden hallitusneuvottelujen lopputuloksena oli Rafael Paasion vähemmistöhallitus.
Pistevero nurin
Karjalaisen hallituksen valtionvarainministerin C.O.Tallgrenin vuodelle 1972 laatima budjettiesitys merkitsi noin 15 %:n nousua – hieman yli 11 mrd. mk:sta noin 12,7 mrd, mk:aan. Pääministeri Karjalainen kuvasikin hallituksensa budjetti sanoilla, että jos valtionvarainministeri vuotta aikaisemmin oli painanut jarrua, hän oli nyt siirtänyt jalkansa kaasupolkimelle. Vaikka menot olivat kasvaneet, ei hallituksen ollut tarvinnut ehdottaa varsinaisia veronkorotuksia, sillä entistenkin perusteella laskettiin verojen tuoton kasvavan lähes 20 %.
Eduskunnan valtionvarainvaliokunta käsitteli hallituksen budjettiesityksen lähestyneistä vaaleista huolimatta harvinaisen pidättyvästi. Menojen kokonaislisäykseksi tuli vain 67 milj. mk, ja nekin johtuivat enimmäkseen eduskunnan aikaisemmin tekemistä päätöksistä. Kun pisteveroehdotuskaan ei toteutunut, oli valtionvarainvaliokunta vastaavalla määrällä lisännyt lainanottoa.
Valtalaki vuodeksi
Hintojen, maksujen ja vuokrien säännöstelyvaltuudet sisältävä ja indeksiehdot kieltävä valtalaki saatiin tälläkin kertaa vasta monien tuumimisten jälkeen valmiiksi. Ellei sitä olisi saatu uudistetuksi, olisi työmarkkinoilla syntynyt sekava tilanne, sillä keskeiset järjestöt olivat asettaneet valtalain omien sopimustensa ehdoksi.
Uusi valtalaki oli lähes täysin edeltäjänsä kaltainen. Se oli voimassa vuoden 1973 maaliskuun loppuun saakka. Laki saatiin eduskunnassa hyväksytyksi (159-34) vastustavalla kannalla olleen kokoomuksen ryhmän päätettyä kannattaa sen käsittelemistä kiireellisenä.
Heti valtuuslain käsittelyn jälkeen eduskunta hyväksyi 139-37 Paasion hallituksen tekemät vuokrankorotuspäätökset.
EEC:tä kansalle
Kevätkaudella eduskunta sai hallitukselta pyytämänsä selonteon EEC-neuvottelujen siihenastisista vaiheista. Se esiteltiin 20.6., ja siinä ministeri Jussi Linnamo siteerasi aluksi tasavallan presidentin lausumaa vuodelta 1970 valtiopäivien avajaisissa. Presidentti oli sanonut: ” Meidän on huolehdittava kilpailuedellytystemme säilymisestä myös tällä suunnalla”. Selostettuaan neuvottelujen kulkua ministeri Linnamo ilmoitti hallituksen ryhtyneen toimiin sellaisen selosteen laatimiseksi, jossa kansalaisille ja tiedotusvälineille annettaisiin kuva asiasta.
Kouluihin neuvostot
Laki oppikoulun kouluneuvostosta hyväksyttiin vanhassa eduskunnassa syyskaudella, ja se tuli voimaan 1.8.1972. Lain mukaan kouluneuvostot valitaan ensimmäisen kerran 15.10.1972 alkavaksi ja 31.12.1973 päättyväksi toimintakaudeksi. Laki koskee sekä valtion että yksityisiä kouluja. Se säädettiin ”koulun kasvatus- ja opetustehtävän edistämiseksi”. Kouluneuvoston tehtävänä on ”kehittää ja yhtenäistää koulun kasvatuksellista suunnittelua, ylläpitää ja edistää koulun sisäistä, koulun ja kodin sekä koulun ja ympäröivän yhteiskunnan välistä yhteistyötä, huolehtia luokkakokousten ja oppiainekohtaisten kokousten järjestämisestä sekä muiden vastaavien kokousten järjestämisestä, avustaa kouluviranomaisia valvonnassa ja kehittämisessä, antaa koulun järjestyssäännöt, kehittää koulusosiaalista toimintaa sekä määrätä oppilaiden kurinpitorangaistukset lukuun ottamatta koulusta erottamista määräajaksi tai kokonaan”.
Eläkelinjat ristissä
Eläkekysymykset nousivat kevätistuntokauden aikana tuon tuostakin esille, niin että ne olivat koko kauden selvästi hallitsevin puheenaihe. Tilaisuuksia niiden käsittelyyn oli useita. Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen vuodelta 1970 antamasta toimintakertomuksesta syntyi pitkä keskustelu, jossa esitettiin toivomuksia kansaneläke-etujen parantamisesta.
Eläkepoliittinen keskustelu jatkui pian eduskunnassa keskustapuolueen välikysymyksenä. Välikysymyskeskustelun päätteeksi syntyi epäselvyyttä siitä, oliko hallitus saanut luottamuslauseen vai ei. Eduskunta hyväksyi 115-73 edustaja Per Stenbäckin ponnen, jossa sanottiin eläkepolitiikan tavoitteiden menestyksellisen toteuttamisen edellyttävän parlamentaarisen enemmistöhallituksen muodostamista. Ei-sosialistiset puolueet pitivät tätä pontta epäluottamuslauseena, mutta hallitus oli toista mieltä.
UKK-sopimukseen sisältynyt työntekijäin vuosiloman pidentäminen sai lainvoiman eduskunnan hyväksyttyä sitä tarkoittavat muutokset vuosilomalakiin. Uusi työllisyyslaki hyväksyttiin eduskunnassa tekemättä suuriakaan muutoksia. Huumausaineista 1956 annettu laki oli todettu pahoin vanhentuneeksi ja sijaan säädettiin uusi, jolla huumausainerikoksista tulevia rangaistuksia kovennettiin. Kevätkaudella hyväksyttiin myös laki yksityiselämän suojaamisesta salakuuntelua ja tirkistelyä vastaan.
Lähdeaineisto
Mitä, missä, milloin 1973
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti