Tasavallan presidentti Mauno Koivisto ilmoitti valtiopäivien avajaisissa helmikuussa 1992 kannattavansa Suomen jäsenhakemuksen jättämistä Euroopan unionille. Hän ei halunnut liittää hakemukseen erityisiä ehtoja vaan suositti ”lyhyttä kaavaa” ja edellytti myös, että eduskunta pidetään hyvin selvillä neuvottelujen kulusta. Pääministeri Esko Ahon hallitus antoi jäsenhakumusta koskevan tiedonannon eduskunnalle 16.3.1992 ja ilmoitti samalla, että neuvottelutuloksen valmistuttua asiasta järjestetään vielä neuvoa-antava kansanäänestys. Pian sen jälkeen 18. maaliskuuta, Suomen jäsenhakemus jätettiin Euroopan yhteisön komissiolle.
Euroopan yhteisön komissio antoi lausunnon Suomen jäsenhakemuksesta marraskuussa 1992, minkä jälkeen voitiin ryhtyä jäsenyysneuvotteluihin. Suomen neuvottelut alkoivat 1.2.1993 yhdessä Itävallan ja Ruotsin kanssa. Niissä maatalousasiat odotetusti muodistvat vaikemman kysymyksen. Neuvottelujen kestäessä tuli voimaan sopimus Euroopan unionista, johon sisällytettiin Euroopan yhteisö ja siihen liittyneet instituutiot. Ne jäivät verraten itsenäisiksi toimijoiksi unionin kokonaisuuden osana, joten jurdisesti määriteltynä Suomi neuvotteli kaiken aikaan lähinnä Euroopan yhteisön komission kanssa, joskin neuvoston puheenjohtajana loppuvaiheessa toimineella Kreikalle oli tärkeä ja suomalaisten neuvottelijoiden kannalta turhankin ankara roolinsa.
Jäsenyysneuvottelut saatiin erittäin tiukan loppurutistuksen jälkeen päätökseen maaliskuun 1994 alussa. Viime hetkellä erityisesti Saksan hallituksen painostus Suomen saamiseksi jäseneksi tehosi myös puheenjohtajamaa Kreikan jyrkkiin neuvottelijoihin, ja Suomen kannalta tulosta voidaan pitää kelvollisena. Suomen jäsenyyssopimus hyväksyttiin EU:n ministerineuvostossa 15.3.1994, mutta Norjan jäsenyysneuvottelut päättyivät vasta 12. huhtikuuta. Sitten Itävallan, Norjan, Ruotsin ja Suomen jäsenyys hyväksyttin lopulta myös Euroopan parlamentissa toukokuun alussa. Suomen liittyissopimus allekirjoitettiin Korfulla 24.6.1994 Eurooppa-neuvoston kokouksessa. Suomen puolesta allekirjoittajana oli pääministeri Esko Aho.
Kysymys jäsenyydestä Euroopan unionissa jakoi 1990-luvun alkuvuosina puoluekenttää sekä puolueiden välillä että niiden sisällä. Myös alueellisesti kannatus jakaantui niin, että vastarinta oli voimakkaampaa pohjoisessa ja maaseudulla. Erityisen vaikea tilanne vallitsi pääministeri Esko Ahon puolueen kentällä, missä maaseudulla asuva kannattajakunta oli voittopuolisesti jäsenyyttä vastaan. Hallitus päätti, että neuvoa-antava kansanäänestys järjestettäsiin lokakuussa 1994, ennen kuin sopimus lähetettäisiin hyväksymistä varten eduskunnan käsittelyyn. Alkoi kamppailu, jonka aikana vielä kesällä jäsenyyden kannattajat ja vastustajat olivat mielipidemittausten mukaan suunnilleen tasoissa. Suomen kansanäänestyksessä 16.10.1994 jäsenyyden kannattajat voittivat suhdeluvuin 56,9 prosenttia puolesta ja 43,1 prosenttia vastaan. Myös Ruotsissa jäsenyys hyväksyttiin kansanäänestyksessä niukasti, kun taas Norjassa vastustajat voittivat.
Kansanäänestyksen jälkeen edukunta aloitti EU-sopimuksen käsittelyn marraskuun alussa. Liittyminen Euroopan unioniin hyväksyttiin eduskunnassa äänin 152-43. Euroopan unionin puolelta asia oli jo selvä, joten kansallisten parlamenttien päätösten jälkeen Suomi, Ruotsi ja Itävalta tulivat EU:n jäseniksi vuoden 1995 alusta alkaen. EU-jäsenyyden myötä muutettiin useita lakeja ja muita säädöksiä unionisopimuksen mukaisiksi. Eduskunnan suuri valiokunta sai keskeisen aseman EU-asioiden valmistelussa. Suomi lähetti edustajiaan EU:n virkapaikoille ja parlamentiin. Ensimmäiset parlamentin suomalaisjäsenet valittiin kansanedustajista, mutta myöhemmin pidettiin normaalit EU-parlamentin vaalit samanaikaisesti muiden jäsenmaiden kanssa.
EU-jäsenyyden alkaessa hallitus määritteli ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan. Sen mukaan Suomi liittyi Euroopan unionin jäseneksi sotilaallisesti liittoutumattomana maana eikä Suomi ollut Eu-jäsenyyden kautta etsimässä uusia turvallisuustakuita ja turvallisuuspoliittisia linjauksia.
Elävä arkisto
EU-mielenosoitukset
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/eu-mielenosoitukset_39795.html#media=39802
Väyrysen EU-jarrutus väsytti lopulta Uosukaisenkin
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/vayrysen_eu-jarrutus_vasytti_lopulta_uosukaisenkin_76198.html#media=76199
Suomi Euroopan unioniin ja eurovaluuttaan
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/suomi_euroopan_unioniin_ja_eurovaluuttaan_26426.html#media=26442
Lähdeaineisto Pekka Visuri Maailmanmuutos ja Suomi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti