Suomalaisille maan kymmenenneksi tasavallan presidentiksi valittu Martti Oiva Kalevi Ahtisaari oli uusi tuttavuus. Hänen henkilöään ei kunnolla tunnettu. Mielikuva oli toki olemassa. Televisio oli välittänyt useita vuosia Ahtisaaren haastatteluja, yleensä joko New Yorkista tai Afrikasta. Kampanjan aikana medioissa muokkautui erilaisia uusia mielikuvia Ahtisaaresta. Poliittisia vastustajia hiersi Ahtisaaren nuhteeton maine. Siihen iskettiin Wider-paljastuksilla tai alkoholin käyttöön liittyvillä juoruilla.
Tasavallan presidentiksi valittu Martti Ahtisaari astui virkaansa 1.3.1994. Kaunis pakkassää todisti kunniakomppania tarkastuksen eduskuntatalon edessä. Presidentit kävelivät reippaasti portaat alas. Maaliskuun alussa muodostettiin entisistä ja uusista linnan virkamiehistä ensimmäinen presidentin kabinetti. Tämä oli kansliapäällikö Kalelan ehdotus. Ulkoministeriössä uudelle presidentille oli valmisteltu vierailukalenteria jo alkutalvesta. Usiemmat kaavailut oli sovittu Elisabeth Rehnille. Helmikuun 6. päivän jälkeen alkoi uusi hiominen.
Vuoden 1994 vierailuohjelmaan tuli Suomen presidentille lisäksi uusi tehtävä: osallistuminen EU:n huuippukokouksiin. Mikäli Rehn olisi tullut valituksi, ei Suomen presidentti olisi kaiketi koskaan osallistunut näihin kokouksiin. Hän oli hyväksynyt pääministeri Ahon kannan. Samalla presidentin todellisia valtaoikeuksia oltaisiin leikattu voimakkaasti jo vuonna 1994. Vuonna 1994 Ahtisaarelle suunniteltiin 14 ulkomaille suuntatunutta vierailua. Kotimaahan niitä tehtiin 33. Painopiste vierailuissa oli kotimaassa, mutta virkakauden myötä numerot vaihtoivat paikkaa.
Ruotsin kuningaskunta ottaa Suomen presidentin vastaan aina korkeimman protokollan mukaan. Valtiovierailun tarkoituksena oli ensinnäkin esitellä naapurimaalle Ruotsiin myönteisesti suhtautuva presidentti. Vierailu tapahtui huhtikuun 13-15. päivänä kauniin koleassa alkukevään säässä. Finnairn erikoislentoa saattoivat Ruotsin ilmatilaan tultuamme ruotsalaiset hävittäjäkoneet. Varsinaiset vastaanottoseremoniat tapathuivat kuninkaanlinnan pihalla keskiviikkona puolen päivän aikaan.
Juhlaillallisilla oli paikalla myös Suomen talouden huippujohto. Rehnin häviö oli koettu näissä piireissä jonkinlaisena tappiona. Illallisilla kuningas piti pitkän puheen. Kuningatar Silvia säteili. Hän vaikutti aktiiviselta ja osallistui keskuteluihin presidentin kanssa. Kuningas oli pidättyvämpi. Vierailun ohjelmassa oli tapaaminen Ruotsin suomalaisten kanssa. Saatoimme aistia sen katkeruuden, jota nöiden kovia kokeneiden maanmiestemme oli pitänyt sietää Ruotsissa.
Vierailun toisena päivänä Ahtisaari piti iltapäivällä linjapuheen ulkopoliittisessa instituutissa. Vanhan kaupungin syövereissä, entisessä pankkirakennuksessa pidettyä esitelmää kuulemaan oli saapunut kolmisensataa lähinnä eläkeikään ehtinyttä Suomen-ystävää.
Ruotsin kuninkaanlinna on kolkoin vierastalo, jossa olen ollut majoitettuna, Alpo Rusi kirjoittaa. Kokemusta korostivat toisen vierailupäivän illan ja yön tapahtumat: ”laastarikohu” ja oma ”eksyminen”. Olin Kalelan kanssa eksynyt illallisten jälkeen linnan kellarikerroksiin. Pitkissä frakeissa kunniamerkein koristeltuna Ruotsin kuninkaanlinnan kulkeminen rappusia ylös ja alas eit tuntunut vievän meitä edes oikeisiin kerroksiin. Olimme hukassa. Lopulta edessämme oli Ruotsin turvallisuuspalvelun ystävällinen, naispuolinen poliisi. Hän saatteli miedät omaan kerrokseemme ja poistuikin välittömästi.
Presidentin poistuttua nukkumaan Suomen tarjoaman vastaillallisen jälkeen hän kaatui kylpyhuoneessa. Otsaan tuli paha haava, josta vuoti runsaasti verta. Linnassa valvontatehtävissä ollut ruotsalaislääkäri puhdisti ja ompeli haavan. Hän asetti sen päälle pienen parin sentin lähes näkymättömän laastarin. Adjutantit herättivät minut ja Kalelan joskus kello viisi aamulla. ”Hei, nyt on vakava tilanne. Tulkaa adjutanttien huoneeseen”. Olimme tuskin nukkuneet mnuuttiakaan. Pohdimme aamuyöllä Kalelan, Kasurisen ja Karumaan kanssa naamat valkoisina tilannetta. Tajusimme hyvin, että tällainen episodi ei välttämättä pysy edes kuninkaanlinnan seinien sisällä. Olimme aidosti huolissamme myös presdientin tilasta, vaikka hän nukkuikin rauhallisesti. Saatoimme vain toivoa, että hänen terveytensä ei ollut muutoin vaarassa. Olimme huolissamme myös rouva Ahtisaareesta, joka kyllä kesti yön tapahtumat hienosti. Olisi tietenkin kaatastrofi, jos Ahtisaaren kausi päättyisi heti alkuunsa, vieläpä onnettomuuteen Ruotsin valtiovierailulla. Tämäkin vaihtoehto oli keskustelussamme aamuyöllä vakavasti esillä.
Lähdeaineisto Alpo Rusi Mariankadun puolelta ISBN 951-1-16692-1
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti