Eduskunta päätti 13.6.1975 äänin 93-91 lopettaa kevätkauden työnsä. Kun tasavallan presidentti vähän aikaisemmin oli määrännyt uudet eduskuntavaalit valmisteltavaksi 21.-22.9.1975, merkitsi lomallelähtöpäätös samalla vanhan eduskunnan hajaantumista. Istuntoja pitkittivät yhä enemmän puheet j äänestykset. Edustaja-aloitteiden merkitys taas oli huvennut melkein olemattomiin, kun niiden tekemisessä ei mitään rajoja. Runsaat 4500 aloitetta jäi eduskunnan hajaantuessa käsittelemättä. Valtion vuoden 1975 tulo- ja menoarvion yksityiskohtaisessa käsittelyssä tehtiin uusi äänestysennätys 1049. Mutta siitä huolimatta budjetin loppusumma ei muuttunut juuri nimeksikään 21,8 miljardista, mihin valtion menot päätyivät jo valtionvarainvaliokunnan käsittelyssä.
Pysyvä verolaki
Kansalaisten valtionverotuksen uudistaminen oli eduskunnassa vireillä kauden. Syyskaudella saatiin valmiiksi uusi pysyvä tulo- ja varallisuusverolaki ja siihen liittyvä yksivuotinen laki verotaulukoista. Verouudistus hyväksyttiin lopullisesti 17.12.1974 äänin 141-50. Vastaan äänestivät kokoomus, SKDL:n vähemmistö, SMP ja perustuslailliset.
Uusi tulo- ja varallisuusverolaki romutti lähes täysin vanhan vähennysjärjestelmän. Aikaisemmin lain mukaan verovähennyksiä tehtiin tuloista, nyt eräitä vähennyksiä tehdään verosta, jolloin ne merkitsevät pienituloisille suhteellisesti enemmän. Tulon hankkimisesta aiheutuneita menoja saa vähentää 300 markkaa. Sairaskulut saa vähentää 800 markkaa asti puolisoa kohden, lasten osalta osuus on 200 markkaa. Henkivakuutusmaksut ovat vähennyskelpoisia 90 markkaa asti. Ansiotulovähennyksen määrä riippuu tuloista ja on enintään 7000 markkaa. Lisäksi 16-18-vuotiaista lapsista saa vähentää 500 markkaa.
Erillisverotus toteutuu
Jo tulo- ja varallisuusverolain käsittelyn yhteydessä hallituksen taholta luvattiin eduskunnalle esitys siirtymisestä aviopuolisoiden erillisverotukseen. Välivaihe rajoittuikin vain yhteen vuoteen. Kun vuoden 1975 verotuksessa noudatetaan uutta tulo- ja varallisuusverolakia, vuoden 1976 alusta tulee voimaan aviopuolisoiden erillisverotus.
Vuokria saa alentaa
Pitkä kiista käytiin laista, joka antaa mahdollisuudet huoneenvuokrien alentamiseen, jos kiinteistökustannuksia on valtion toimin alennettu tai ne ovat muutoin alentuneet niin, että vuokrien alentamiseen on perusteltua aihetta. Tällaisen lain puuttuminen havaittiin keväällä 1974, kun polttoaineiden hinnat aikaisempien korostusten jälkeen laskivat, mutta laki sääti menettelyn vain kiinteistökustannusten nousun varalta.
Joulukuussa eduskunta hyväksyi lain haja-asutusalueiden kauppojen rahoitustuesta. Tukimuotoina ovat kurkituki ja investointiavustus. Laki sovelletaan vuosina 1975-1979 elintarvike- ja sekatavaramyymälöiden investointeihin ja myymäläautojen hankintaan.
Lapsilisiä korotettiin
Heinäkuun alusta lapsilisien oli määrä nousta jälleen viidellä prosentilla, mutta toukokuussa lakia muutettiin niin, että korotus olikin 30 prosenttia. 1.7.1975 lukien lapsilisä on siten ensimmäisestä lapsesta 604 markkaa, toisesta 696 markkaa, kolmannesta 812 markkaa, sekä kustakin seuraavasta lapsesta 1036 markkaa vuodessa.
Investointirahasto
Valtion investointirahaston perustamisesta käytiin katsauskaudella pitkä ja monivaiheinen riita. Hallitus esitti jo alkusyksystä investointirahaston perustamista ja 500 miljoonan markan siirtämistä siihen lisämenoarviossa. Hanke juuttui kuitenkin sosiaalidemokraattien ja keskustapuolueen kiistelyihin. Kun hallituspuolueet vihdoin pääsivät asiassa sovintoon, oli vuosi 1974 niin lopuillaan, että lisäbudjettiesitys raukesi lähinnä kokoomuksen viivästystaktiikan ansiosta. Investointirahastoon ei siten saatu varoja, ennen kuin uusi lisäbudjettiesitys toukokuussa 1975 hyväksyttiin. Laki valtion investointirahastosta hyväksyttiin 21.1.1975 äänin 122-56. Vastaan äänestivät ei-sosialistiset oppositioryhmät sekä SKDL:n vähemmistö.
Yksityiselämälle suoja
Marraskuun lopulla eduskunta hyväksyi äänin 141-13 lain yksityiselämän suojan tehostamisesta. Rikoslakiin lisättiin säännös yksityiselämän loukkaamisen rangaistavuudesta. Lailla pyritään turvaamaan kansalaiselle tietty yksityiselämän alue, johon kuuluvat asiat hänellä on oikeus pitää omana tietonaan. Yksityiselämän loukkaamisena ei kuitenkaan pidetä julkistamista, joka koskee henkilön menettelyä julkisessa virassa tai tehtävässä, elinkeinoelämässä, poliittisessa toiminnassa tai muussa näihin rinnastettavassa toiminnassa ja joka on tarpeen yhteiskunnallisesti merkittävän asian käsittelemiseksi.
Peltopaketit puretaan
Maatalouspolitiikan suunnanmuutosta merkitsi helmikuussa yksimielisesti hyväksytty laki, jonka mukaan pellonvaraussopimusten teko ei enää ole mahdollista. Samalla lakia muutettiin niin, että viljelijä voi luopua pellonvaraussopimuksesta siltä osin kuin se kohdistuu metsittämättömään peltoon. Viljelijöille voidaan uuden lain mukaan maksaa korvausta valtion varoista hallan, raesateen, kaatosateen, rajuilman, poikkeuksellisen kuivuuden ja muun viljelijästä riippumattoman poikkeuksellisen suuren luonnonolojen vaihtelun kasvavalle sadolle aiheuttamista vahingoista.
Tuontia hillitään
Maksutaseen vajauksen käytyä yhä hälyttävämmäksi hallitus antoi maaliskuun puolivälissä eduskunnalle esityksen tuontitalletuslaista. Sen mukaan maahantuoja velvoitteen suorittamaan tuonnin yhteydessä tavaran arvosta määräprosentin suuruinen talletus enintään kuuden kuukauden ajaksi. Valtioneuvosto sai valtuudet määrätä tavarat, joista tuontitalletus suoritetaan. Talletusten suuruudeksi määrättiin enintään 30 prosenttia.
Aluelakiriita
Kehitysaluelakien uudistaminen eteni syksyllä 1974 niin pitkälle, että hallitus antoi eduskunnalle esitykset aluepoliittiseksi lainsäädännöksi vuosille 1975-79, vaikka vanhat lait koskivat vielä vuotta 1975. Uusilla lailla tähdättiin 10 000 uuden työpaikan luomiseen vuosittain.
Turvavyöpakko tiukassa
Paljon puhetta ja jopa tunteiden kuumenemista aiheutti eduskunnassa laki turvavyön käyttöpakosta henkilöautoliikenteessä. Laki hyväksyttiin 13.5.1975 äänin 105-55.
Lähdeaineisto:
Mitä, missä, milloin 1976
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti