Minä
Erkki Aho ilmoitin eroavani
Kalajoen keskustan valtuustoryhmästä 29.12.1998. Sain
kunnallisvaaleissa 1996 Kalajoella 243 ääntä ja seuraavaksi eniten
ääniä sai Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja
Eero
Nevalainen, joka sai 150 ääntä. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja
Jouni Jyrinki sai 75 ääntä. Minä Kalajoen ylivoimaisena
ääniharavana sain vain rivivaltuutetun paikan joten siihen en
voinut olla tyytyväinen. Katsoin parhaimmaksi erota Keskustan
valtuustoryhmästä, koska minut koettiin uhkatekijäksi
Raili
Myllylän tavoitteille päästä eduskuntaa. Kokkolalainen
Alpo
Ylitalo otti minun yhteyttä ja pyysi Remonttiryhmän
kansanedustajaehdokkaaksi. Päätin pitkän harkinnan jälkeen ryhtyä
ehdokkaaksi, koska katsoin, että nostetta on ja yleinen etu vaatiin
taistelua poliittista mädännäisyyttä ja väärinkäytöksiä
vastaan.
Kun olimme
Alpo Ylitalon kanssa
Remonttiryhmän vaaliristeilyllä, niin kysyin
Alpo Ylitalolta, että
oletko varma, että me nyt olemme oikeassa seurassa, sillä niin
kirjavalta Remonttiryhmän ehdokkaiden joukko tuntui. Remonttiryhmän
ehdokkaiden parhaimmistoa olivat kansanedustaja
Risto Kuisma,
yrittäjä
Alpo Ylitalo, taiteilija
Miina Äkkijyrkkä, toimittaja
Uolevi Mattila, ylilääkäri
Reijo Ojutkangas, varatuomari
Timo
Rajala, toimittaja
Terttu Sauvola, asiamies
Kalevi Kannus, entinen
juoksija
Antti Loikkanen, toimittaja
Markku Rouhiainen yrittäjä
Esko Salo ja ehkä tunnetuimmasta päästä oli
Kerstin Campoy ja
värikkäistä lausunnoista tunnettu
Sirkka-Liisa Lamminkoski.
Organisoin Oulun vaalipiirin
Remonttiryhmän ehdokasasettelun ja tein vaaliliiton Vapaan Suomen
Liiton kanssa. Laskin, että tällä vaaliliitolla on onnistuessaan
mahdollisuus saada yksi edustaja läpi. Remonttiryhmällä oli Oulun
vaalipiirissä ehdokkaana samakkoprofessori
Taisto Heikkinen
Hyrnsalmelta,
Sinikka Ikni Oulusta,
Juha Jokikokko Oulusta,
Eha
Lorents Oulusta,
Sami-Henrik Niskanen Muhokselta,
Ari Pulkkinen
Hyvinkäältä,
Kaija Salminen Jepualta ja
Heino Virta Haukiputaalta.
Vapaan Suomen Liiton ehdokkaina olivat
Jaakko Jukkola Pyhäjoelta,
Heikki Häyrynen Nivalasta,
Reeta Kampuri Oulunsalosta,
Anne Koskinen
Kiimingistä,
Aaro Mikkonen Puolngalta,
Mauri Nygård Kokkolasta ja
Markku Virtanen Sotkamosta. Pidimme vaalitilaisuuksia mm.
Alavieskassa ja olin useissa vaalipaneeleissa. Himangalla pidimme
vaalitilaisuuden
Liisa Mariaporin ja
Alpo Ylitalon kanssa.
Kalevaan toimittaja, entinen poliisi
Jari Niemi teki
minusta ison jutun, jossa haluttiin mustata minut
kansanedustajaehdokkaana. Jutun otsikkona oli ”Tuomiot eivät
ehdokkuuden esteenä”. Jutun väliotsikko oli Valtuustoero
mahdollinen. Siinä selostettiin, että Kalajoen valtuusto voi ottaa
esille Ahon erottamisen valtuuston työskentelyst, kun hänen
tuomioidensa summa nousee kuuteen kuukauteen joko ehdollisena tai
kovana. Erottaminen on lehden mukaan mahdollista, jos henkilö on
tehnyt teon, joka osoittaa sellaista luonteenlaatua, että sillä ei
ihmisten asioita voi hoitaa. Yleisesti ottaen näitä tekoja ovat
epärehellisyysrikokset, kirjoitti Kalevan toimitaja
Jari Niemi.
Kalajokiseutu jatkoi Erkki Ahon
mustamaalaamista. Päätoimittaja Ilkka Puranen kirjoitti, että
onneksi meill on nykyaikanakin näitä herättäjiä Ahon Erkkiä,
Milochevitsia, Husseinia ja Khaddaffia, jotka panevat nynnyillekin
ajattelemisena aihetta. Juhani Rintakumpu esitteli ehdokkaita
Kalajokilaakso-lehdessä ja kirjoitti Erkki Ahosta, että hän on
tyypillinen vaatimaton suomalainen, joka tietää muita paremmin,
miten asiat ovat. Pylvään vaalipaneelista toimittaja analysoi
esitystäni näin: ”EX-talotehtaan ex-toimitusjohtaja Aho puhui
työttömyydestä ja perustuslakituomioistuimen perustamisesta. Aho
esiintyi asiallisesti ja lyhyen napakasti:”
Alavieskan tilaisuudessa oli runsaasti
kuulijoita, ehkä n. 60-70 henkeä. Olin lähettänyt joka kotiin
suoramainoskirjeen Totuus julki, Jumala armahtaa – Remonttiryhmä
ei. Esitteessä kysyin muun muassa seuraavia asioita:
Petettiinkö PR-Teollisuus Oy:n
osakkaita?
Miksi PR-Teollisuus Oy poistettiin
markkinoilta?
Ketkä ovat todelliset syylliset?
Millaisia rikoksia on tehty?
Syyllistyiko jotkut petokseen?
Mikä on kunnanjohtaja Aarne
Karvosen rooli?
Miksi Kera Oy teki
rikosilmoituksen kansainvälisestä rahanpesusta?
Miksi Alavieskan kunta maksoi
Vieskan Elementti Oy:n 88 495 markan laskun?
Miksi Kera Oy lupasi pelastaa
kansanedustaja Markku Kosken?
Miten konsultti Weckström toimi?
Miksi rikoskomisario Raimo Ollila
ei tutki asioita?
Kuka on syyttäjä Sulo Heiskarin
todellinen työnantaja?
Mitä erikoista on ITC Finland
Oy:n konkurssissa?
Vastasin tilaisuudessa näihin
kysymyksiin ja selostin asioiden tilan.
Kalajoella kävi ministeri
Liisa
Jaakonsaari, jonka kanssa keskustelin PR-talojen konkurssivyyhdestä
ja ministeri totesi, ettei hänellä ole asiantuntemusta näissä
asioissa. Minä kirjoitin asiasta lehtiuutisen, jossa totesin, että
myös syyttäjän ja rikostutkinnan ymmärrykselle asiat ovat olleet
ylivoimaisen vaikeita.
Kansanedustaja
Risto Kuisma teki
asioista seuraavan eduskuntakyselyn: Korkein oikeus ja kansalaisten
tasavertaisuus:
Eduskunnan puhemiehelle
Pankkikriisi ja
sen hoitotapa ovat syvästi loukanneet kansalaisten oikeustajua.
Suomesta hävisi 60 000 yritystä pankkikriisin yhteydessä, koska
valtio oli pankeille varmempi maksaja kuin talousvaikeuksissa olleet
yrittäjät. Tämän takia monet sivullisetkin, kuten takaajat ja
pankkien hallintoelinten luottamusmiehet joutuivat pankkikriisin
uhreiksi ja velkavankeuteen. Talonrakennusalalla Kera Oy ja pankit
turvasivat sijoituksensa tietyissä talotehtaissa poistamalla
ylikapasiteettia talonrakennusalalta. Kaikki ei tapahtunut
rehellisesti ja Suomen lakien mukaan. On epäilyjä ja näyttöä
väärinkäytöksistä sekä asianajajien ja Kera Oy:n
häikäilemättömästä toiminnasta. Maan johtavat oikeusoppineet
ovat asiasta sitä mieltä, että konkurssipesänhoitajat ovat
tehneet kysessä olevassa tapauksessa (PR-Teolllisuus Oy) jopa
prosessipetoksia. Tuloksena on siis ollut alioikeuksien
materiaalisesti väärin tehtyjä lainvoimaisia päätäksiä.
Poliisi ei kuitenkaan tutki riittävän perusteellisesti juttuja,
koska tässä tapauksessa se on itsekin sotekutunut juttuun,
aiheettomaan kansainvälisen rahanpesua koskevan asian yhteydessä.
On syytä epäillä, että että poliisilla ei ole ollut
käytettävissään riittävää talousrikoksiin erikoistunutta
henkilöstöä tai jokin muu syy estää perusteellisen
rikostutkinnan.
Asiassa on
suoritettava esteetön rikostutkinta, jotta todelliset syylliset
saadaan vastuuseen teoistaan. Poliisi ei saa ummistaa silmiän
rikoksilta eikä poliisi saa odottaa, että rikokset vanhenevat.
Asiassa on aiheitettu erittäin suurta taloudellista vahinkoa
lukuisille yrityksille ja yksityisille henkilöille ja äärettömän
suurta henkistä kärsimystä rehellisille ihmisille. Rikosten
suuruus ei saa olla rikostetn selvittämisen esteenä. Myös syyttäjä
toiminta asian yhteydessä on selvitettävä.
Korkein oikeus
hylkäsi tuomion purkuhakemuksen käsittelemättä sitä lainkaan
väittämällä ettei hakemuksen tukeka ollut riittäviä todisteita
OK 31 luvun ja 7 §:n mukaisista asioista ja muuten asiaan
perustelematta. Päätös on käsittämätön, koska näytöt ovat
selkeät ja relevantit poliisin puutteellisesta rikostutkinnasta
huolimatta. Korkein oikeus ei saa suojella rikoksia tehneitä
henkilöitä rehellisiä Suomen kansalaisia vastaaan.
Edellä olevan
perusteella ja valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin
viitaten esitä kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
vastattavaksi seuraavan kysymmyksen: Aikooko hallitus selvittää
korkeimpien oikeuksien purkuhakemusten tekemisen kielteisten
päätösten oikeullisuuden ja mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy
tuomiosituinten harkintavallan oikeusturvaa loukkaavan käytännön
palauttamisekis hallitusmuodon edellyttämälle kansalaisten
yhdenvertaisen kohteun tasolle?
Helsingissä
3.2.1999 Risto Kuisma
Kansanedustajien rikostutkintapyyntö
Kahdeksan kansanedustajaa kuudesta eri
puolueesta esitti asiassa rikostutkintapyynnön 15.6.1999.
Rikostutkintapyynnön allekirjoitti seuraavat kansanedustajat:
Risto
Kuisma Remonttiryhä,
Raimo Vistbacka Perussuomalaiset,
Bjarne Kallis
Kristilliset,
Tapio Karjalainen SDP,
Matti Huutola Vasemmistoliitto,
Pekka Vilkuna Keskusta,
Marja-Leena Kemppainen Kristilliset,
Antti
Rantakangas Keskusta.
Antti Rantakangas viivasi myöhemmin nimensä
yli tutkintapyynnöstä, koska huomasi
Markku Kosken joutuvan
vaikeuksiin jos asiat tutkintaan.
Tutkintapyyntö oli seuraava:
Sisäministeri
Kari Häkämies
Asia.
Tutkinta/selvityspyyntö
Asiaan liittyvien
erilaisten epäilyjen johdosta pyydämme, että Te
henkilökohtaisesti vaikutatte siihen, että PR-talojen (Alavieskan
Puurakenne Oy, PP-Teollisuus Oy ja International Timber Company
Finand Oy) konkursseihin sekä niihin vaikuttaneisiin asioihin
kohdistetaan esteetön ja perusteellinen poliisitutkinta. Asiaryhmän
johdosta on lukuisiin kananedustajiin otettu yhteyttä siten, että
on ilmennyt syvää epäluottamusta poliisin toimintaa kohtaan.
Tällainen epäluottamus joka tuntuu perustellulta, edellyttää
perusteellista selvitystä.
Liite Erkki Aho
selvitys asioista
Eduskunnassa
15.6.1999
Risto Kuisma
Raimo Vistbacka
Bjarne Kallis
Pekka Vilkuna
Tapio Karjalainen
Matti Huutola
Antti Rantakangas
Marja-Leena
Kemppainen
Häkämiehen vastaus
Kansanedustaja
Risto Kuisma
Eduskunta
Olet tuonut esille PR-Talojen
konkurssiin liittyen huolesi siitä, että poliisin toiminnassa
asiaan liittyen olisi jotain huomautettavaa. Koska kirjeesi koskee
poliisia olen toimittanut sen sisäministeriön poliisiosastolle.
Asia on ollut esillä jo ministeri
Enestamin aikana ja liitänkin
oheen poliisiosaston asiassa silloin tekemän ratkaisun.
Kari Häkämies
Liite poliisiosaston ratkaisu 10.8.1998
Dnro 84/662/98
Tuon ratkaisun ovat allekirjoittaneet
poliisijohtajan sijainen, poliisylitarkastaja Jorma Vuorio ja
komisario Jonne Lähteenmäki. Päätöksen mukaan kansanedustajien
tutkintapyyntö ei anna aihetta toimenpiteisiin sisäministeriön
taholta.
Olin sopinut tapaamisen poliisijohtaja
Jouni Välkin kanssa Sisäministeriön poliisiosastolle asian
selvittämiseksi. Kun menin sovittuna aikan poliisiosastolle
tapaamaan Jouni Välkkiä, niin minulle ilmoitti Jonne Lähteemäki,
ettei Jouni Välkki ole paikalla ja jos en kiireesti poistu talosta,
niin minut poistetaan sieltä. Ennen Kari Häkämiehen antamaa
vastausta oli yhteydessä hänen erityisavustajaansa ja sain häneltä
kuulla, että hänen tehtäväksi oli asiassa annettu kielteisen
päätöksen valmistelu.
Eduskuntavaalien vaalitulos oli minulle
pettymys. Sain Kalajoelta 490 ääntä, mikä oli puolueista toiseksi
suurin äänimäärä Keskustan jälkeen. Kokonaisäänimääräni
jäi vain 823 ääneen. Se oli kuitenkin korkeimpia äänimääräiä
Remonttiryhmässä koko valtakunnassa.
Raili Myllylä ei päässyt
eduskuntaan ja syytti lehdessä asiasta kalajokisia, jotka uutisen
mukaan pettivät hänet. Remonttiryhmä sai koko valtakunnassa 28 549
ääntä (1,1%) ja yhden paikan
Risto Kuismalle. SDP sai 51 paikkaa
(-12), Keskusta 48 (+4), Kokoomus 46 (+7), Vaemmistoliitto 20 (-2),
Vihreät 11 ( +2), SKL 10 (+3), Nuoruomalaiset 0 (-2).
Perussuomalaiset saivat yhden paikan
Raimo Vistbackalle.
Lähdeaineisto Erkki Ahon kirja Olet
maamme armahin Suomenmaa, Erkki Ahon nidottu kirja Salatut sivut ja
Erkki Ahon muistiinpanot