Vuonna 1998 kekusteltiin paljon Tasavallan Presidentti Martti Ahtisaaren myöntämistä Suomen Leijonan ritarikunnan komenttajamerkkien myöntämisestä Indonesian metsäministerille Djamaludin Suryohadikusumolle. Kunniamerkkien myöntäminen herätti kohua, koska se katsottiin tueksi Indonesian ihmisoikeuksia polkevalle politiikalle. Vähän myöhemmin Tasavallan Presidentti myönsi samanlaisen kunniamerkin Indonesialaisen RGM-konsernin pääomistajalle Sukanto Takanotolle. RGM-konseri omistaa UPM-Kymmene Oy:n kanssa yhteissopimuksen solmineen metsäyhtiö Aprillin. Hyvä-veli-kerho käytti kunniamrkkien jakoa omien tarkoitusperiensä toteuttamiseen Suomen ulkopolitiikan nimissä. Toisaalta taas Ahtisaaren leirissä koettiin Halosen esiintulo asiassa piikittelyksi Ahtisaarelle ja tämän arvosteluksi. Valtiopäivien avajaisissa 4.2.1998 Tasavallan Presidentti Martti Ahtisaari herätti ihmetystä lausumalla, että ”Itsenäisyytemme aikana Suomella ei ole olut hyviä suhteita kaikkiin naapurimaihin. Nyt on.” Myöhemmin Ahtisaaren avustaja Alpo Rusi selitti presidentin tarkoitaneen suhteita Viroon.
Vuonna 1998 keskusteltiin myös edellisvuoden Rovaniemen hovioikeuden tuomiosta, jonka mukaan aktin lyhyys on lieventävä tekijä rangaitusta määrättäessä. Rovaniemen hovioikeus, jonka jäseninä olivat Esko Oikarinen, Juhani Lilja ja Maija-Liisa Salonen sekä esittelijänä Tuula Hukka-Poikela lievensivät Kemin käräjäoikeuden 2 vuoden ja 6 kuukauden raiskauksesta saadun ehdottoman vankeusrangaistuksen 1 vuodeksi ja 10 kuukaudeksi vankeutta ja muutti tuomion ehdolliseksi. Perusteluissa tuotiin esille lieventävänä asianhaarana aktin lyhyys. Maallikon oikeustajun mukaan lieventämiselle ei ollut inhimillisiä perusteita. Erikoista huomiota kiinnitettiin myös siihen, että tuomion antaneesta kokoonpanosta puolet oli naisia. Ryhmän kuului myös hovioikeuden presidentti. Ehkäpä Rovaniemen hovioikeus määrittää tuota pikaa, mitkä ovat lyhytaikaisen raiskauksen aikarajat. Vihjeeksi vain, että jonkin tutkimuksen mukaan yhdynnän keskimääräinen kesto on 12,3 minuuttia. Onko meillä vallalla ajatus, ettei vaimo vieraan pienestä käytöstä kulu?
Hallituksen ohjelmaan tehtiin muutos puolustuspolitiikan osaan verrattuna edellisen hallituksen ohjelmaan. Enää ei puhuta itsenäisestä puolustuksesta. Ovi avattiin Natoon. Tämän asian hyväksyi myös Vasemmistoliitto. Galluppien mukaan yli puolet suomalaisista vastusti Nato-jäsenytyttä. Kansalaiset kuitenkin vaistosivat, että Suomea pannaan Nato-kuntoon. Nato oli Suomen salarakas kuten kansanedustaja Liisa Jaakonsaari asian ilmaisi joitakin vuosia myöhemmin. Armeijamme kalusto ja kaliberit yhdenmukaistettiin Nato-standardeihin. Suomen puolustamisessa ollaan siirtymässä vain tärkeiden kohteiden puolustamiseen nopeasti liikuteltavien täsmä- ja iskujoukon voimin. Suomen Nato-jäsenyys on se putki, mihin poliittinen eliittimme ajaa meitä seuraavaksi.
EU-rahoitus herätti ihmetystä kansalaisten keskuudessa. Leaderrahoituksesta tulee 50 % EU:lta, 30 % Suomen valtiolta ja kunnilta 20 %. Leader-rahaa on saatu mm. seuraaviin hankkeisiin: Kalajoen käsi- ja taideteollinen oppilaitos on saanut 51 270 markkaa maaseudun ideat todeksi-koulutukseen. Hankeessa koulutetaan ja aktivoidaan edunsaajia ja heidän edustajiaan laatimaan Leader-henkisiä hankkeita sekä hakemaan niille rahoitusta. Himangan Matkailu on saanut elämysmatkailuyrittäjn markkinoin ja taloushallinnon koulutushankkeeseen 777 000 markkaa. Hankkeella parannetaan elämysmatkailuyrittäjien ja sellaiseksi aikovien osaamista. Kalajokilaakson koulutusyhtymä on saanut maaseudun moninainen-koulutukseen 233 000 markkaa. Hankkeessa järjestetään koulutusta ja yhteistoimintaa maaseudun naisille, joita kannustetaan hanke- ja yritystoimintaa sekä verkoistoitumisee.
Mielentila-projektin kustannusarvio on 365 000 markkaa. Hankkeessa eräopas ja psykologi yhdistävät perinteisen erä- ja luontomatkailun psykologiseen ja teraupeuttiseen osaamiseen. Innovaatiokellarihankkeella luodaan puitteet maatalouden muutoksista lamaantuneen väestön aktivoimiseksi. Hankkeen kokonaisbudjetti on 73 000 markkaa. Ei voi kuin ihmetellä tällaisia hankkeita. Mitä mielikuvituksellisempi ja älyvapaampi hanke on sitä suuremman potin siihen saa yhteiskunnan rahaa. Onko tällainen menettely yhteiskunnan edun mukaista?
Inkeriäisten paluumuutto aiheutti suuria ongelmia. Inkerinsuomalaisten paluumuutto alkoi, kun presidentti Koivisto antoi asiasta haastattelun huhtikuussa 1990. ”Inkeriläiset ovat suomalaisia. Heidän isänsä ovat Ruotsin vallan toimesta aikaan sille alueelle siirrettyjä ja ovat siellä monia kokeneet.” Koiviston paluumuuton kanta oli vienyt pohjan pois inkeriläisten autonomialta, Paluumuutto oli heikentänyt inkeriläisten populaatiota. Inkerläisten vaikeudet olivat todellisuutta. Syrjäytyneet, suurta huonommuutta tuntevät venäläiset nuoret hakevat turvaa toisistaan, jegiytyvät, sortuvat vahvoihin huumeisiin ja rahoittavat niiden käytän rikoksilla. Huolestuttavaa on, että toimintaa näytetään ohjattavan Pietarista.
Työministeriö teetti laajan selvityksen ns. mustan listan konsulttitoimisto Grey Eminencellä. Selvitykseen oli luetteloitu työvoimapoliittiseen uudistukseen myönteisesti ja kielteisesti suhtautuvia toimittajia. Työministeri Liisa Jaakonsaari kiisti aluksi jopa televisioruudussa Suomen kansalle listan olemassaolon. Lopulta Jaakonsaari myönsi kyseenlaisen tutkimusaineiston luettelon olemassaolon. Kysymyksessä ei kuitenkaan hänen mielestään ollut toimittajien luetteloiminen vaan sen asian selvittäminen, miten työministerin viesti työllisyyspolitiikan uudistuksista on mennyt perille. Erikoista selvityksessä oli myös se, että sen tekijöinä oli sosiaalidemokraattisia poliitikkoja joten hyvä sisar järjestelmä toimi.
Kymen sotilasläänin komentaja, prikaatinkenraali Kari Hietanen piti Halikossa heinäkuun alussa järjestetyssä luovutettuun Karjalaan jääneen Uudenkirkon pitäjäjuhlissa puheen, jossa hän esitti Karjalan palauttamista takaisin Suomelle. Hietanen piti puheen yksityishenkilönä, mutta asepukuun pukeutuneena. Puolutusvoimain komentajan sijainen, kenraaliluutnantti Matti Kopra moitti Hietasta harkitsemattomuudesta. Hän muistutti, että korkea-arvoisten sotilashenkilöiden kannanotot ymmärretään helposti puolustusvoimien viralliseksi kannaksi. Venäjän suurlähettiläs Ivan Aboimov oli esittänyt samana päivänä Suomelle virallisen kyselyn Hietasen puheista.
Syksyllä 1998 ilmestyi Veikko Erkkilän kirja Vaiettu sota, unohdetut uhrit. Kirjan mukaan sodan tuomat kauhun hetket eivät jääneet toisen maailmansodan vuosina 1939-1944 ainoastaan rintamalinjojen juoksuhautoihin. Sodan raskaus tuli myös kotirintamalle ja koteihin. Se kohtasi yksinäiset, aseettomat ja turvattomat naiset, lapset ja vanhukset. Partisaanimurhaajat hyökkäsivät koteihin kaukana rintamalinjojen takana kyläven pelkoa, kauhua ja kuolemaa. Ne olivat tekoja, joita on mahdoton ymmärtää. Partisaanitoiminnan tarkoitus on sodankäynnissä häiritä vastustajan toimia myös rintamalinjojen takana ja kotirintamalla. Sillä pyritään sitomaan vihollisen taistelujoukkoja pois etulinjoista niiden taakse vartio- ja takaa-ajotehtäviin. Toiminnan tulee olla mahdollisimman salaista. Hyökkäykset on suoritettava hyvin valmisteltuina ja aina yllättäen. Ne on toteuttettava nopeasti. Neuvostoliiton kommunistipuolueen ja puna-armeijan toimesta johdetut partisaanit surmasivat Suomessa lähes 200 siviiliä heidän kotiseudullaan.
Lähdeaineisto: Erkki Aho Salatut sivut ( aineisto on julkaistu aikanaan nettikirjoituksina Ahonlaidalta blogissa. Sunpoint-net poisti blogin syytä ilmoittamatta. Nyt kaikki poistetut kirjoitukset on koottu yhdeksi niteeksi. Poliisi kieltäytyi tutkimasta miksi Erkki Ahon sananvapautta rajoitettiin).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti