torstai 3. toukokuuta 2012
Sanomalehdet ketjuuntuvat vauhdilla
Suomeen on muodostunut kolme suurta lehtiketjua, jotka hallitsevat huomattavaa osaa suomalaisesta sanomalehtikentästä. Suurten lehtiyhtiöiden omistus ulottuu maakunnallisista ja alueellisista ykköslhedistä aina paikallis- ja ilmaislehtiin. Tulevaisuudessa keskittyminen jatkuu ja kansainvälistyy. Pohjolaan on syntymässä kolme vahvaa viestintäjättiä. Sanomalehdet ovat perinteisesti olleet varsin itsenäisiä. Jokaisessa aakunnassa on ilmestynyt oma vahva päälehti, yhteisöt ja yritykset omistivat. Vielä kymmenen vuotta sitten valtaosa maakuntalehdistä kantoi puoluetunnusta, poliittista väriä tunnustaneet olivat joko keskustalaisia tai kokoomuslaisia.
Lehdistön omistuksen muutos alkoi 1980-luvun lopulla. Vanhat, vakaat maakuntalehdet joutuivat nurkanvaltausten kohteiksi. Suuret lehtiyhtiöt riensivät pelastamaan vaikeuksiin joutuneita lehtiä. Auttaminen muuttui myöhemmin omistamiseksi, ja näin syntyi peruste lehtien omistuksen keskittymiselle yli perinteisten maakuntarajojen.
Tuskin nurkanvaltuksista oli selvitty, kun sanomalehdet noutuivat uusiin vaikeuksiin. Ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin niiden levikki kääntyi selvään laskuun. Lamavuosina 1990-93 seitsemänpäiväisten sanomalehtien yhteislevikki putosi 157 000 tilaajalla. Talouden kääntyessä nousuun sanomalehtien levikkiosastoilla uskottiin laskun olevan ohi. Toive osoittautui liian aikaiseksi, vuosina 1994-97 yhteislevikki putosi vielä 114 000 tilaajalla.
Sanomalehdet saivat vasta vuonna 1998 pysäytettyä pahan laskukierteen, joka pudotti seitsemänpäiväisten lehtien yhteislevikin 1,9 miljoonasta kappaleesta runsaseen 1,4 miljoonaan. Luvut ovat niin musertavia, että lehtien on ollut pakko karsia kustannuksia ja etsiä järeämpiä keinoja taloutensa parantamiseen. Niitä on ollut lähinnä kaksi: omistuksen keskittäminen ja lehtien yhteistoiminnan tiivistäminen.
Suurin sanomalehtiketju on Sanoma Osakeyhtiöllä, joka kuuluu vappuna 1999 toimintansa aloittavaan Sanoma-WSOY-konserniin. Konsernin perustamisesta ilmoitettiin toukokuussa 1998. Sen suurimpia omistajia ovat Erkon suku, Suomen Kulttuurirahaston säätiö, Alfred Kordelininsäätiö seka vakuutusyhtiöt Pohjola ja Ilmarinen.
Sanoma Oy:n peruslehtien, Helsingissä ilmestyvien Helsingin Sanomien, Ilta-Sanomien ja Taloussanomien lisäksi yhtiän vaikutusvalta ulottuu myös muihin lehtiin. Sanoma Oy omistaa lähes puolet Kymen Lehtimediasta. Se julkaisee Kotkassa ilmestyvää Kymen Sanomia ja Lappeenrannassa ilmestyvää Etelä-Saimaata. Kymen Lehtimedialla on 16 prosentin omistus myös Hämeenlinnassa ilmestyvään Hämeen Sanomien osakkeista. Lisäksi se omistaa seitsemän paikallislehteä.
Keväällä 1998 Sanoma Oy osti viidenneksen pääasiassa ilmaislehtiä julkaisevasta Janton Oy:stä. Sen muita omistajia ovat mm. sijoittajat Kai Mäkelä ja Rauno Puolimatka. Jantonin julkaisemia lehtiä ovat mm. pääkaupunkiseudun ilmaislehdet Uutislehti 100, City, Alueuutiset ja Länsiväylä sekä tilattava Länsi-Uusimaa. Janton julkaisee myös ilmaislehtiä Turkulaista ja Tamperelaista.
Sanoma Oy:n omistukset ulottuvat myös Väli-Suomen lehtiin, toiseen suureen sanomalehtiketjuun, joka on muodostumassa Jyväskylässä ilmestyvän Keskisuomalaisen ympärille. Keskisuomalainen omistaa lähes puolet Keski-Suomen Mediasta, jossa on mukana myös Sanoma Oy viidenneksen osakeomistuksella ja hieman pienemmillä panostuksilla turkulainen TS-Yhtymä Oy (Turun Sanomat) sekä seinäjokelainen Ilkka Oy. Keski-Suomen Media puolestaan omistaa kuopilaisen Savon Sanomat ja iisalmelaisen Iisalmen Sanomat. Molemmat ovat alueidensa valtalehtiä.
Keski-Suomen Median omistama Savon Sanomien julkaisuyhtiö puolestaan on huomattava omistaja Ilkka Oy:ssä. Se julkaiseen Pohjanmaan maakuntalehtiä seinajokelaista Ilkkaa ja Vaasassa ilmestyvää Pohjalaista. Toinen merkittävä omistaja on Ilkka Oy:ssä on joensuulainen Laakkosen perhe, joka puolestaan omistaa enemmistön maakuntalehti Karjalaisen julkaisijayhtiön osakkeista. Ilkan, Keskisuomalaisen, Karjalaisen, Savon Sanomien ja Iisalmen Sanomien omistuksessa on parikymmentä paikallislehteä.
Ristiinomistuksien merkitys todennäköisesti kasvaa jatkossa. Sen seurauksena on jo syntynyt väljä Väli-Suomen lehtiketju. Se näkyy myös toimitusten yhteistyössä. Keskisuomalainen, Ilkka, Pohjalainen, Savon Sanomat ja Karjalainen ovat ryhtyneet julkaisemaan yhteistä Sunnuntaisuomalainen-liitettä, joka jaetaan näiden maakuntalehtien sunnuntainumerossa. Vuoden 1999 alussa lehdet perustavat yhteisen toimituksen Helsinkiin. Väli-Suomen lehtien omistuksessa on runsaasti paikallislehtiä.
Kolmas lehtiketju on Alma Median hallussa. Vuoden 1998 huhtikuussa toimintansa aloittanut Alma Media syntyi Aamulehti-yhtymän ja MTV:n fuusioituessa. Sen suurimpia omistajia ovat ruotsalainen Bonnierin suku, Yhtyneet Kuvalehdet, Nokia-Yhtymä ja Pohjola-yhtiöt. Aamulehti-yhtymän perintönä uuteen viestintätaloon siirtyivät Helsingissä ilmestyvät Kauppalehti ja Iltalehti, tamperelainen Aamulehti, porilainen Satakunnan Kansa, rovaniemeläinen Lapin Kansa sekä lähes puolet kemiläisen Pohjolan Sanominen omistuksesta. Alma Median paikallislehtiketjuun kuuluu lisäksi 9 lehteä.
Kolmen lehtiketjun ulkopuolella olevista merkittävin lehti on Turun Sanomat, jolla on hallussaa Salon Seudun Sanomat sekä kolme paikallislehteä. Turun Sanomat tekee yhteistyötä kaikkien kolmen lehtiketjun kanssa.
Lähdeaineisto MMM 1999 Unto Hämäläisen kirjoitus
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti