Olen viime viikkoina useaan otteeseen harmitellut, että suhtauduit meihin ministereihin kovin ulkokohtaisesti. Ainakaan et ollut tasapuolinen. Jako keskeisiin ja sivulla toimiviin välttämättömän pahan ministeriehin oli päähäsi rakentenut vanhanaikaisen valtiaan tapaan. Keskeisimmät Sinulle olivat Esko itse ja Mauri Pekkarinen. Sitten oli pitkähkön välin päässä Iiro Viinanen. Laajenevien renakiden kehällä seuraavana olivat keskustalaiset ministerit. Muusta luokittelusta ei kannata edes kirjoittaa.
Tehtäväsi oli kauttaaltaan hankala. Jouduimme alkamaan halitustyön vaikeassa vaiheessa. Olet oikein ja rehellisesti eduskunnassa luonnehtinut hirmuista yllätystä: valtiontalouden tilaa, uhkaavaa lamaa, säästötoimien välttämättömyyttä, päälle tunkevaa työttömyyttä, pankkikriisiä … Työmme alkoi 26.4.1991, ja jo ennen vappua oli ministeriössäni paljastunut kahden miljardin säästövaatimus.
Samaan aikaan tilanne Neuvostoliitossa – sittemmin Venäjällä – mullistui moneen tapaan. Elokuussa eduskuntaryhmämme oli koolla Vaasassa. Venäjän vallankaappaus tuli hyvin konkreettisesti tiedoksi: Iiro Viinanen vaivihkaa ilmoitti yhteydestä Sinuun. Mikäli tilanne vaatisi, ministerit palaisivat Helsinkiin. Olet itse luonnehtinut, että nuo elokuun päivät olivat dramaattisinta pääministeriaikanasi. Myös minulle tuolla Vaasassa kerta kaikkiaan selvisi, miten on suuri meidän vastuumme, miten olemme toimijoita, joiden edestä kukaan ei tee mitään. Kirkastui, että olemme vuorossa ja valmiit. - Baltian maiden uusi itsenäisyys täytti elokuun lopussa mielen syvällä ilolla.
Esko hyvä, jouduin säästötoimiin ennen muita ministereitä, koska kaikenasteisten koulujen lukuvuosi alkaa syksyllä ja toimiin oli ryhdyttävä, jottei seuraavaksi vuodeksi tulisi kertakaikkinen katastrofi. Ihmiset eivät uskoneet koko lamaan. ”Tekolama, on otettava velkaa! Ei mitään säästöjä, ” kiljui oppositio kurkku suorana. Kollrgastani opetusministeriössä ei ollut tueksi. Hän ei koko aikana ymmärätänyt, ettei opetusministeriössä ole kuin yksi opetusministeri. Lisäksi ministeriössä työskentelee ministeri, jota kutsutaan kulttuuriministeriksi. Kollegani ei ilmeisesti arvostanut sektoriaan, vaan olisi halunnut tehdä minun töitäni. Hän sekaantui joka asiaan – mutta ei kantanut ikäviä vastuita. Olen pahoillani, että jouduit Hannele Pokan kirjan todistuksen mukaan ottamaan ministeriryhmässänne kantaa kuvioihin, jotka eivät Sinulle olisi kuuluneet. Omasta puolestani kiitän tuesta monessa kiperässä kohdassa.
Joka tapauksessa voin opetusministerinäsi Sinulle todeta, että huolimatta säästötoimista uudistuksia pantiin liikkeelle varmasti oikeaan tulevaisuussuuntaan kohti tiedon, osaamisen ja vuorovaikutuksen Suomea. Rakenteiden kehittäminen on kesken, mutta eritysiavustajani ja seuraajanai Olli-Pekka Heinonen uskoakseni rohkeasti jatkaa sateenkaarihallituksenkin linjaa, joka on pienelle maalla ainut oikea. Se edellyttää myös vaikeita päätöksiä, joita mekin jouduimme tekemään. Ja taas totean: jos olisimme enemmän keskustelleet kokonaisuuksista, olisimme saaneet enemmän aikaan. Jälkiviisaus on imelintä Konsta Pylkkäsenkin mukaan.
Esko! Olen vasta äskettäom alkanaut käyttää erästä vihreää pukua, joka minulla oli Oslossa tilanteessa, jollaista en soisi kennellekään. Siellä Pohjoismaiden neuvoston kokouksen yhteydessä luokseni tulee ryväs toimittajia kestomaan pääministeri Ahon tiedottaneen keskustan ministeriryhmän päätöksestä, jonka mukaan ruotsin kieli ei peruskoulussa tule valinnaiseksi. Tuolloin valmisteltiin uutta tuntijakoa. Ministeri Isohookana-Asunmaa oli työssä myös työssä mukana ja valinnaisen ohjelman takana, koska aika koulussa on rajallinen ja ennen muuta koska didaktiset ja motivointisyyt loisivat ruotsin kielelle paremmat mahdollisuudet. Suutuin tuisesti, että minun pääministerini oli mennyt viestimille tiedottamaan asiasta, josta minä, esittelevä ministeri, en ollut kuullut sanaakaan. Sain myöhemmin aamulla kuulla, ettei moista ryhmäpäätöstä ollut siinä vaiheessa tehty. Menettelysi on moitteenalainen ja loukkaava. - Nyt olen ainoan supernegatiivisen yksittäisen kokemukseni Sinulle purkanut. En riitauttanut asiaa tuolloin, koska aika oli vaikea ja energia tarvittiin muuhun. Muuan toimittaja totesi leikillään, että heillä kotona on televisio suannut sisältä, kun olin ollut niin vihainen ruudussa...
Esko, muistanet vastaisuudessa Machiavellin sanoja: ”Ruhtinaan tulee kyllä olla uuttera ja kuunnella kärsivällisesti, mitä totuuden sanoja kyseessä olevista asiosita lausutaan, ja jos hän huomaa, että joju ei jostakin syystä uskalla puhua avoimesti, hänen on osoitettava tyytymättömyyttään.”
Tua Riitta
Lähdeaineisto: Liehuva liekinvarsi ISBN 951-0-20639-3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti