Kuvan saa suuremmaksi klikkaamalla hiirellä kuvan päällä.
Eduskuntakauden tärkeimpiä uudistuksia oli uusi työsopimuslaki, joka tuli voimaan 1.1.1971 ja joka velvoittaa maksamaan työehtosopimusten mukaiset palkat myös työehtosopimusten ulkopuolella olevilla aloilla. Muita mittavia tuloksia olivat uusi kehitysaluelainsäädäntö ja lievempi aborttilaki. Syksyllä eduskunnalle annettu esitys seksuaalirikoslainsäädännön uudistamisesta ei edennyt valiokuntaa pidemmälle.
Korkeakouluhallinnon uudistamisesta mies ja ääni periaatteen pohjalle ei tullut paljosta puhumisesta huolimatta mitään – opposition jarrutuspuheet nimittäin siirsivät uudistuksen yli vaalien. Samoin raukesi edellisessä eduskunnassa hyväksytty, mutta yli vaalien äänestetty rikoslain jumalanpilkkapykälien lievennys eli lex Salama, koska lainvalmistelijat olivat unohtaneet, että laista voimaantulo oli siirtynyt 70-luvulle. Uusi eduskunta ei voinut muuttaa edeltäjänsä hyväksymää voimaantulosäännöstä.
Valtalaki vaivatta
Laki taloudellisen kasvun turvaamisesta 1970 eli ns. valtalaki hyväksyttiin sisällöltään asiallisesti samanlaisen kuin ennenkin. Lisäyksenä siinä olivat kuitenkin vuokralaisten irtisanomissuojaa tarkoittavat säädökset. Tämän lain saatteeksi eduskunta hyväksyi äänin 123-36 ponnen, jolla se edellytti, että hallitus kiireellisesti antaa esityksen vuokralaisten pysyvää irtisanomissuojaa koskevaksi lainsäädännöksi.
Valtalain käsittely oli eduskunnassa pitkän aikaan jäässä, mutta lopulta se voitiin hyväksyä yksimielisesti. Yksikään puolue ei tällä kertaa vaatinut lain hylkäämistä eikä vastustanut kiireelliseksi julistamista.
Mies ja ääni nurin
Korkeakoulujen hallintouudistusta koskevan esityksensä, jonka ensimmäinen puolestapuhuja oli opetusministeri Johannes Virolainen, Koiviston hallitus toimitti eduskunnan käsiteltäväksi vuoden 1969 joulukuussa. Ennen maaliskuun vaaleja sitä ei kuitenkaan ehditty saada valmiiksi, sillä vastustajien soveltaman jarrutustaktiikan vuoksi aika loppui kesken.
Kehitysalueille uudet lait
Edellinen kehitysaluelainsäädäntö oli epäonnistunut lähinnä sen vuoksi, että se jouduttiin käsittelemään vuoden 1966 vaalitaistelun kuumentamassa eduskunnassa. Sama vaara oli nytkin tarjolla, sillä kehitysalueiden rajoista syntyi poliittista kilpalaulantaa. Kiista ei kuitenkaan pystynyt vaikeuttamaan laajan lakinipun asiallista käsittelyä. Laeista tärkein on kehitysaluerahastolaki, jonka mukaan rahoitustukea annetaan yrittäjille valtion korkotukena ja ulkomaalaisten luottojen valtiontakauksena. Tämä laki oli voimassa 1970-1975.
Ensimmäinen, hieman paremmat edut tarjoava vyöhyke on aikaisempaa pienempi. Siihen kuuluvat Lapin ja Pohjois-Karjalan läänit sekä osia Oulun ja Kuopion sekä Turun ja Porin lääneistä. Toinen vyöhyke sitä vastoin on entistä vyöhykettä suurempi. Siihen kuuluvat loput Oulun, Kuopion lääneistä, Vaasan, Keski-Suomen, Mikkelin ja Ahvenanmaan läänit kokonaan sekä muutamia kuntia Turun ja Porin, Hämeen ja Kymen lääneistä.
Verolait
Verolakien väliaikaiset poikkeussäännökset vuodeksi 1970 hyväksyttiin entisenlaisina. Niiden mukaiset verovapaudet ja vähennykset pysyivät siten ennallaan, mutta sitä vastoin tarkistettiin kunnallisverotuksen perusvähennystä. Sitä korotettiin kaupungeissa 700-1200 markasta 1000 – 1600 markkaan ja maalaiskunnissa 500 – 800 markasta 800-1500 markkaan. Lakia sovellettiin ensimmäisen kerran vuodelta 1970 toimitettavassa verotuksessa.
Maatilatalouden harjoittajille vuodelta 1968 toimitetun veronkannossa jouduttiin panemaan toimeen kahden kuukauden lykkäys. Eduskunta velvoitti hallitusta seuraamaan valppaasti niitä maksuvaikeuksia, joita maatalouden uuteen verojärjestelmään siirtyminen on aiheuttanut vähävaraisille pienviljelijöille.
Työsopimuslaissa vähimmäispalkat
Vanhan eduskunnan tärkeimpiä saavutuksia oli uuden työsopimuslain laatiminen entisen lähes 50-vuotiaan lain tilalle. Pitkän odotuksen jälkeen asiassa toimittiin nopeasti. Työmarkkinajärjestöjen epäilyistä huolimatta eduskunta liitti työsopimuslakiin ns. vähimmäispalkkapykälän, vaikka sen käytäntöön soveltamisessa sellaisenaan tiedettiin olevan suuria vaikeuksia.
Uudella lainsäädännöllä vahvistettiin myös luottamusmiesten asemaa ja tehostettiin irtisanomissuojaa.
Jonkin verran väittelyä herätti maatalouden työaikalaki, jonka eduskunta nyt vihdoin sai säädetyksi. Työttömyyskassojen päiväavustusten ja työttömyyskorvausten enimmäismäärää korotettiin 50:llä. Tämän jälkeen päiväavustuksia maksettiin 200 päivältä ja työttömyyskorvauksia 170 päivältä.
Asevelvollisuus ja eduskunta
Ns. yllytysjutut ja eduskunnan omat asevelvolliset pakottivat eduskunnan pariin otteeseen paneutumaan asevelvollisuuskysymyksiin. Rikoslain 16 luvun säännöksiä päätettiin tarkistaa siten, että ns. yllytysrikoksista tuomittavia rangaistuksia lievennettiin. Aseellisesta palveluksesta pois jäämään houkuttelevan rangaistus on uuden lain mukaan sakko ja vain erittäin raskauttavien asianhaarojen vallitessa enintään vuosi vankeutta. Laki hyväksyttiin äänin 124-37.
Kun uuteen eduskuntaan oli valittu joitakin nuoria kansanedustajia, jotka eivät olleet suorittaneet asevelvollisuuttaan, sai eduskunta ratkaistavakseen aivan uudenlaisia pulmia. Pulmasta päästiin muuttamalla valtiopäiväjärjestystä niin, että sotaväkeen joutuvan kansanedustajan edustajatoimi keskeytyy varusmiespalvelun ajaksi. Eduskunta edellytti lisäksi äänin 87-85, että hallitus ensi tilassa antaisi esityksen lain muuttamisesta, jotta varusmiehenä palveleva asevelvollinen voitaisiin valita kansanedustajaksi.
Rikoslakiin monta korjausta
Rotusyrjinnästä tuli rikos Suomessa 1.8.1970 lukien, jolloin eduskunnan keväällä hyväksymä laki rotu- ja muun vastaavan syrjinnän rangaistavuudesta tuli voimaan. Rikoslakin tehdyillä muutoksilla tehtiin rangaistavaksi asiakkaiden syrjintä mm. kaupoissa, ravintoloissa ja hotelleissa rodun, ihovärin, kansallisen alkuperän tai uskontunnustuksen vuoksi. Sama koskee myös julkisia huvitilaisuuksia ja yleisiä kokoksia.
Aborttilaki paljon vapaammiksi
Laki raskauden keskeyttämisestä eli aborttilaki aiheutti kiivaan väittelyn, mutta lopulta se hyväksyttiin äänin 113-56. Vastustajista oli 37 keskustapuolueesta, 14 kokoomuksesta, 4 ruotsalaisesta kansanpuolueesta ja yksi liberaaleista. Laki tuli voimaan 1.6.1970.
Lähdeaineisto
Mitä, missä, milloin 1971
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti