Kuvan saat suuremmaksi klikkaamalla hiirellä kuvan päällä.
Eduskunta sai hallitukselta käsiteltäväkseen ns. sosiaali- ja maatalouspaketit. Perhe-eläkelaki ja yrittäjien eläkelaki saatiin aikaan. Perhe-eläkelaki hyväksyttiin eduskunnassa joulukuussa 1968. Yleistä perhe-eläkettä saivat 1.10.1969 lähtien kaikki silloin alle 16-vuotiasta lasta huoltavat alle 65-vuotiaat naislesket sekä vanhempansa tai huoltajansa menettäneet täysi- ja puoliorvot. Oman perhe-eläkelakinsa saivat valtion palveluksessa olevat. Sen mukaan valtion perhe-eläkejärjestelmän piiriin tuli yhteensä 85 000 henkilöä aikaisempien lisäksi. Kevätkaudella ohjelmassa olleeseen ns. sosiaalipakettiin sisältyi myös kansaneläkelain muutos, jolla kansaneläkkeeseen liitettiin asumistuki ja puolison työtulo tehtiin määrättyyn rajaan saakka etuoikeutetuksi tuloksi tukiosaa määrättäessä. Työntekijöiden eläkejärjestelmää (TEL- ja LEL-lakeja) muutettiin vakauttamissopimuksessa edellytetyllä tavalla, mikä merkitsi vanhimpiin ikäluokkiin kuuluvien työntekijöiden eläkkeen vähimmäismäärän määräämistä syntymävuodesta riippuen 16-22 %:ksi palkasta.
Vuosia vireillä ollut hanke muuttaa sairausvakuutuslaki korvauksien osalta ensisijaiseksi toteutui vihdoin.
Maatalouden ylituotanto ongelmana
Yrittäjäeläkelakeihin sisältyi maatalousyrittäjien eläkelaki ja muiden yrittäjien eläkelaki. Ne koskivat yhteensä 600 000 yrittäjää. Maatalouspakettiin sisältyneillä laeilla oli tarkoitus rajoittaa tuotantoa. Lakien käsittelyssä hallituspuolueidenkin yhteistyö oli koetuksella. Noin puoli vuotta kestäneiden neuvottelujen jälkeen hallitus saattoi vihdoin toukokuun lopulla sopia maataloutta koskevasta kokonaisratkaisusta. Maatalouspakettiin kuului kolmivuotinen maataloustulon vakaannuttamislaki, laki markkinoimismaksusta sekä joukko muita toimenpiteitä, joiden tarkoituksena oli saada selvyyttä ylituotanto-ongelmiin. Pakettiin kuului myös pellonvarauskorvauksista aikaisemmin hyväksytty laki ja tavallaan myös yrittäjäeläkkeet – niiden käyttöönottohana on omiaan vähentämään maataloustuotantoa. Uuden maataloustulolain mukaan maatalous saa tuotantokustannusten nousua vastaavan tulonlisäyksen, mutta muusta noususta valtioneuvosto neuvottelee vuosittain maataloustuottajain keskusjärjestöjen kanssa. Lailla maidon ja vehnän markkinointimaksusta taas pyrittiin asteittain supistamaan tuotantoa. Markkinointimaksujen perimiseen ryhdytään, elleivät maidon ja vehnän tuotanto alene laissa säädetylle tasolle. Maidontuotantoa pyritään lain voimalla alentamaan kolmen vuoden aikana 170 miljoonaa kg ja vehnän kauppatulo pyritään rajoittamaan 280 miljoonaan kiloon.
Laki pellon käytön rajoittamisesta säätää, että lain mukaiselle tavalla peltonsa viljelemättä jättäville maksetaan pellonvarauskorvausta, joka ensimmäisenä vuonna on 250 mk hehtaarilta. Järjestelmä tuli voimaan keväällä 1969.
Teurastuspalkkioiden tarkoituksena oli saada maan yli miljoonasta lehmästä viedyksi teuraspenkkiin 40 000. Lisäbudjettiin myönnettiin määräraha, josta voitiin maksaa teurastuspalkkioita 1 mk /kg. Pellonvarauskorvaukset ja teurastuspalkkiot vaativat valtion varoja peräti 46 miljoonaa markkaa.
Vaalilaki, puoluelaki ja sähkövetureiden hankinta puhuttivat edustajia. Syksyn kunnallisvaalit toivat väriä kansanedustajien työhön. Katso tulokset http://fi.wikipedia.org/wiki/Kunnallisvaalit_1968
Veturiponnet
Köydenvetoa maan ensimmäisten 32 sähköveturin tilaamisesta käytiin eduskunnassa joulun ja uudenvuoden jännittävinä välipäivinä. Lopputuloksena oli, että hallitus sai pyytämänsä valtuudet harkita kotimaisten veturirakentajien tarjousten lisäksi myös Neuvostoliiton tarjouksia. Ratkaisevassa äänestyksessä 28.12.1968 hallituksen pyytämät neuvotteluvaltuudet hyväksyttiin 117-51, mikä oli asiaa ajaneelle pääministeri Koivistolle huomattava poliittinen voitto.
Kaupat ja pankit
Uuden lain mukaan ammattimaista vähittäiskauppaa saadaan eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta harjoittaa arkisin klo 8-20 ja lauantaisin sekä pyhäpäivien aattoina klo 9-18. Keskioluen vapauttamisen eduskunnassa edellisellä istuntokaudella nostattaman myrskyn jälkimainingit olivat vielä selvästi havaittavissa, kun käsiteltiin tämän uudistuksen vanavedessä tullutta ehdotusta, että keskioluen myynti sallittaisiin myös myymäläautoista. Äänin 143-39 eduskunta päätti suostua hankkeeseen, joka tuli voimaan 1.1.1969.
Pankkilaitosta koskeva lainsäädäntö yhtenäistettiin ja säästöpankit, osuuskassat ja liikepankit saivat yhtäläiset kilpailuedellytykset. Uudistuksilla lisättiin tallettajien turvaa, valtiolle annettiin lisävaltuuksia. Postisäästöpankin nimi muutettiin Postipankiksi.
Muita muutoksia
Rikoslaista poistettiin kansalaisluottamuksen menettäminen, kelvottomuus maan palvelukseen ja kelpaamattomuus ajaa toisen asiaa julkisen viranomaisen edessä. aviorikoksesta ei enää välttämättä tuomittu avioeroa, vaan oikeus voi määrät asumuseron.
Lähdeaineisto
Mitä, missä, milloin 1970
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti