Ylempi kuva: viimeinen sotakorvausjuna
Alempi kuva: eduskunnan puhemies K-A.Fagerholm ja pääministeri Urho Kekkonen
Olympialaiset ja Armi Kuuselan voitto Miss Universum-kisoissa värjäsivät vuoden 1952 kirkkaaksi. Ne tekivät siitä ilon ja ylpeyden vuoden, ajanjakson jolloin Suomi nousi jälleen kansakuntien joukkoon muillakin kuin sota-ansioillaan. Oli tietenkin sattuma, että kumpikin tapahtuma osui samaan vuoteen. Asetelmaan sopi kauniisti sekin, että 1952 oli viimeinen sotakorvausvuosi. Raskaat sotakokemukset alkoivat siirtyä syrjempään uusien, iloisten ja vauraampien elämysten tieltä. Kansakunta oppi nyt katsomaan eteenpäin ja luottamaan itseensä. Niin olympialaisissa kuin Armin voitossakin oli kansallisen hurmoksen piirteitä. Sodan ja rauha surutyössä yhdistynyt Suomi löysi uuden innostuksen kipinän.
Vaikka olympialaiset ja Miss Universum-kisat olivatkin eräänlaista rauhantyötä, niissä oli silti piirteitä, jotka liittivät ne vielä sotaan. Ilman sotaa niillä ei olisi voinut olla niin mahtavaa tenhovoimaa. Olympialaiset eivät koskaan ole pelkkää harmitonta urheilua, vaan myös taistelua, kansakuntien välistä kovaa kamppailua – sodan jatkamista toisin keinoin. Ne ovat jonkinlaista fyysistä diplomatiaa. Marssit, liput, rituaalit ja eleet ovat yhtä tärkeitä kuin itse suorituksetkin. Suomi ei menestynyt kisoissa kovinkaan hyvin, mutta heikon menestyksen korvasi täysin tilaisuus toimia järjestäjänä. Juuri järjestäjä on olympialaisten suurin voittaja. Se jää historiaan, eivät suinkaan aina lajien voittajat.
Olympialaisia varten juuri valmistuneella Seutulan lentokentällä Miss Universum-kisoissa lähtöä tekevä Armi Kuusela koki varmaan samanlaisia tuntoja kuin koko kansa ennen Helsingin kisoja. Lentokentällä oli samanlainen harras tunnelma kuin ennen Paasikiven Moskovan matkoja.
Armin, olympialaisten ja koko vuoden 1952 tärkein sanoma oli kuitenkin aineellinen. Kauneuskilpailut ja nykyaikaiset olympialaiset liittyivät kiinteästi kulutuksen maailmaan. Korean sodan aiheuttama taloudellinen korkeasuhdanne taittui selvästi vuonna 1952. Kisojen järjestäminen oli valtava taloudellinen ponnistus, joka samalla viesti yleisestä elintason noususta. Helsinkiin rakennetut kisakylät kertoivat siitä, että muuallakin tuotettiin entistä nopeampaan tahtiin asuntoja. Kisarakentaminen oli eräänlainen näyteikkuna.
Uusi Seutulan kenttä, juuri avattu suora lentoyhteys Helsingin ja New Yorkin välillä sekä Aeron tilaamat kolme hienoa Convair-matkustajakonetta julistivat edelleen, että Suomi oli nyt lopullisesti avautunut maailmalle ja hyvälle elämälle. Eikä myöskään voi vähätellä samana vuonna maahamme ensi kertaa maisteltavaksi saapuneen Coca-Cola-erän merkitystä. Ensimmäisen ”symbolisen pullon” avasi olympialaisten järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Erik von Frenckell. Armin ympärillä liehui vahva aineellinen sädekehä.
Maalaisliiton 50-luvun kehityksen kannalta tärkeä Sotkamon puoluekokous pidettiin kesäkuussa 1952. Etelä-Pohjanmaan Kustaa Tiitu ehdotti professori Sukselaisen valitsemista edelleen puolueen puheenjohtajaksi. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tosin kävi puoluesihteerivaalissa, Linjat iskivät vastakkain joskin hillitymmin kuin eräissä aikaisemmissa puoluekokouksissa. Puoluesihteerin tointa muutaman vuoden hoitanut Martti Miettunen oli pyytänyt vapautusta eduskuntatyön vuoksi. Myös valtioneuvoston jäsenyys alkoi olla Miettusen vakituisia tehtäviä. Korsimo oli ollut jo toista vuotta puoluesihteerinä. Kekkonen esitti Korsimoa. Ennakkoon pidettiin Virolaista varmana voittajana. Toisin kuitenkin kävi. Lippuäänestyksessä Korsimo sai 200 ja Virolainen 119 ääntä. Presidentinvaalitaistelun aikana 49-50 puolueensa haltuunsa saanut k-linja kruunasi menestyksensä puoluesihteerivaalissa.
Pyjamataskupuhe
Korean sota toi suurvaltojen mustavalkoiseen ajatteluun uusia vaihtoehtoja ja vivahteita. Sitä mukaan kun jako kahteen jyrkkeni, puolueettomuudella alkoi olla käyttöarvoa kansainvälisen politiikan nollasummapelissä. Se oli tapa estää pieni valtio joutumasta vastustajan leiriin. Kekkonen alkoi heti pohtia, mitä etuja tämä asetelma tarjoaisi Suomen ulkopolitiikalle.
Pääministeri luonnosteli suurta ulkopoliittista puhettaan pitkin syksyä 1951 ja sai joulun tienoilla Paasikiven hyväksymisen sille. Kekkonen joutui kuitenkin sappileikkaukseen ja puhe jäi pitämättä. Sen keskeiset kohdat julkaistiin maalaisliiton pää-äänenkannattajassa Kekkosen toipilasaikana tammikuun lopulla. Siksi sitä alettiin sanoa pyjamataskupuheeksi.
Kekkonen totesi, että YYA-sopimuksen tarkoittama hyökkäys Neuvostoliittoa vastaan voi tulla vain Skandinavian kautta. Siksi skandinaavinen puolustusliitto olisi YYA-sopimuksen johdonmukainen jatke. Se pystyisi poistamaan teoreettisenkin hyökkäysuhan Neuvostoliittoa vastaan tältä suunnalta. Kekkonen tiesi, että sellaisen liiton mahdollisuudet oli jo menetetty, koska Norja ja Tanska olivat liittyneet NATO:oon Siksi hän ehdotti jotakin uutta. Hän sanoi, että Suomen olisi lujitettava yhteistyötään ”puolueettomien pohjoisten valtioiden” kanssa, ja sellaisia oli vain Ruotsi.
Hän ei väittänyt, että Norjan ja Tanskan ero Natosta olisi jollakin tavalla ehto Suomen pohjoismaiselle suuntaukselle. Mutta hän osoitti selvästi pitävänsä Ruotsin puolueettomuuspolitiikkaa sellaisena ehtona. Hän korosti, että Suomella olisi annettavaa skandinaavisille naapureilleen. Suomen puolueettomuus olisi Ruotsille edullinen vaihtoehto ja etu myös NATOn jäsenille.
Pyjamataskupuheen suuri oivallus oli, ettei Kekkonen esittänyt yhteistyötä lännen suuntaan vaihtoehdoksi YYA-sopimukselle, vaan sen johdonmukaiseksi seuraukseksi. YYA-sopimus, avaus länteen ja puolueettomuuspolitiikka saatiin sopimaan samaan yhtälöön. Siinä oli Kekkosen linjan ydin.
Poliittinen myrsky
Kekkosen puhe aiheutti lyhytaikaisen, mutta vakavalta tuntuvan hallituskriisin. SDP:n puoluetoimikunta paheksui Kekkosen omavaltaisuutta, sillä puhetta ei käsitelty etukäteen hallituksen ulkoasiainvaliokunnassa. Sosiaalidemokraattien mielestä näin merkittävä linjanveto oli koko hallituksen asia. Puoluetoimikunnan johtopäätökset oli tarkoitus pitää salassa, mutta tietysti ne vuotivat julkisuuteen. Kekkonen ilmoitti SDP:n puheenjohtajalle Emil Skogille eroavansa, mutta Skog yritti rauhoitella pääministeriä ja korosti puolueensa arvostelleen Kekkosen menettelytapaa.
Valtiopäivien avajaisissa puhemies K.-A. Fagerholm otti kantaa pyjamataskupuheeseen. Fagerholm käytti taitavasti pyöreää sanontaa, joka muodollisesti ottaen tuki Paasikiven ulkopoliittista linjaa, mutta asiallisesti se oli piikki Kekkoselle. Hän sanoi, että kansa ja eduskunta tukivat voimakkaasti Paasikiven ajamaa ”varovaisen syrjästä katsojan politiikkaa”.
Kekkosen vastustajat syyttivät Kekkosta Neuvostoliiton etujen ajamisesta.
SNTL:n lähetystösihteeri J.J. Tarabrin tunnusteli Tukholmassa Kekkosen esittämän liiton mahdollisuuksia. Moskovan sponsoroima Pohjoismaiden Rauhankonferenssi hyväksyi vuoden lopulla ponnen, jossa korostettiin, että Pohjolan turvallisuuteen ”oli pyrittävä sotilasblokkien ulkopuolella” Hieman myöhemmin Izvestija painotti laajassa artikkelissaan, että ”ajatus Pohjolan maidenregionaalisesta yhteistoiminnasta rauhan puolesta sodanlietsojia vastaan saa nykyisessä kansainvälisessä tilanteessa yhä suuremman merkityksen”.
Helsingissä lähetystösihteeri V.V. Genihov esitti, että Suomi ja Ruotsi solmisivat ”puolustus- tai puolueettomuusliiton”, johon Norja ja Tanska myöhemmin yhtyisivät. Samaan aikaan kun uusia ehdotuksia tarjoiltiin Tukholmassa ja Helsingissä, Neuvostoliitto painosti toinen toistaan jyrkkäsävyisemmin nootein Norjaa luopumaan Nato-jäsenyydestään.
Tammikuun tapahtumat
5.1. Neuvostoliiton osanotto olympiakisoihin vahvistettiin.
6.1. 140 kommunistijohtajaa vangittiin Tsekkoslovakiassa
7.1. Kenraali Dwight Eisenhower suostui republikaanien presidenttiehdokkaaksi
12.1. Kovia taisteluja Suezin kanava-alueella englantilaisten joukkojen ja egyptiläisten terroristien välillä.
23.1. Periaatepäätös viisumipakon poistamisesta olympiakisojen ajaksi.
23.1. Maakansa julkaisee Kekkosen puhekäsikirjoituksen, jota aletaan sanoa pyjamataskupuheeksi.
Vuoden 1952 alussa poistettiin eräitä maatalouden tukipalkkioita, mikä viittasi talouselämän tervehtymisen suuntaan. Sisäpoliittinen köydenveto jatkui hellittämättä.
Helmikuun tapahtumat
6.2. Englannin kuningas Yrjö VI kuoli, hänen tyttärensä Elisabeth julistettiin kuningattareksi.
18.2. Kreikan ja Turkin parlamentit hyväksyivät maiden liittymisen Atlantin liittoon.
25.2. Oslon talviolympialaisten lopettajaiset.
Maaliskuun tapahtumat
16.3. Pohjoismaiden neuvoston perustamiskokous.
21.3. Pääministeri Kekkonen pyysi eroa. Kekkonen perui eronpyyntönsä kahden viikon kuluttua voitettuaan maalaisliiton sisäisen opposition. Hallitus sai luottamuslauseen asutus- ja maatalouskysymyksiä koskeneessa eduskuntakeskustelussa.
27.3. Kymmenen Kaakkois-Suomen kuntaa julistettiin raivotaudin saastuttamiksi.
Huhtikuun tapahtumat
3.4. Miina Sillanpää kuoli.
28.4. Kekkonen piti puheen Tukholmassa.
Toukokuun tapahtumat
19.5. Pääministeri Kekkonen palasi lomamatkaltaan Etelä-Euroopasta.
24.5. Ruotsin kuningas ja kuningatar saapuivat viralliselle vierailulle Suomeen.
Kesäkuun tapahtumat
4.6. Puolustusvoimain lippujuhlan päivänä ensimmäinen sotilasparaati Helsingissä sodan jälkeen. 5.6. Alkoholiliike ilmoitti sallivansa baaritarjoilun.
8.6. AKS:n puheenjohtaja Vilho Helanen kuoli.
16.6. Neuvostoliitto ampuu alas ruotsalaisen Catalina-koneen Itämerellä.
27.6. Presidentti Paasikivi esitti vetonsa Ahvenanmaan lippukysymyksessä.
30.6. Entinen pääministeri Mauno Pekkala kuoli.
Heinäkuun tapahtumat
19.7. Olympiakisojen avajaiset Helsingin Stadionilla.
22.7. Puolan eduskunta julistaa maan kansandemokratiaksi.
Elokuun tapahtumat
3.8. Olympiakisojen päättäjäiset
Syyskuun tapahtumat
8.9. Euroopan hiili- ja teräsyhtymän ministerineuvosto perustettiin.
18.9. Viimeinen sotakorvaustoimitus. Sotakorvausten kansantaloudellinen rasitus oli suurimmillaan 1945, jolloin ne sitoivat 6-7 prosenttia kansantuotteesta. Vuoden 1948 jälkeen niiden rasitus painui alle 4 prosentin tason ja 1950-luvun alussa se oli enää parin prosentin luokkaa. Ne ajoivat koko kansantalouden jatkuvaan pakkotahtiseen työskentelyyn. Samaan aikaan jouduttiin rahoittamaan siirtoväen asutus. Vapautuminen sotakorvauksista oli tärkeä taloudellinen tekijä., mutta urakan päättyminen oli vähintäänkin yhtä merkityksellinen henkinen kynnys. Osa maan itsenäisyydestä oli voitettu takaisin.
Hallituksen kutsusta Messuhalliin järjestettyyn juhlatilaisuuteen osallistui myös Neuvostoliiton ulkomaankauppaministeri P.N. Kumykin. Kysymyksessä oli ensimmäinen kerta, kun neuvostoliittolainen ministeri oli jonkin kapitalistisen hallituksen vieraana. Tilaisuudessa sattui myös välikohtaus, joka sinällään oli vähäinen, mutta jolla tuli olemaan kauaskantoiset seuraukset. Juhlapuhujaksi ilmoitettu ministeri Tervo myöhästyi tilaisuudesta ja piti puheensa sitten joltisestikin humaltuneena. Väinö Leskinen käytti tilaisuutta hyväkseen kammetakseen Tervon hallituksesta.
20.9. Moskovassa allekirjoitettiin Suomen, Neuvostoliiton ja Kiinan kansantasavallan välinen kolmikantasopimus.
27.9. K.J. Ståhlbergin hautajaiset Helsingissä. Kaarlo Juho Ståhlberg syntyi 28.1.1865 Suomussalmen kappalaisen Johan Gabriel S:n ja hänen vaimonsa Amanda Gustavan (os. Castrenin) vanhimpana poikana ja kuoli 22.9.1952 Helsingissä. K.J. Ståhlberg kirjoitti lähes yksin Suomen hallitusmuodon. Hän oli ensimmäinen tasavallan presidentti ja muokkasi käytännössä niitä hallitusmuodon piirteitä, joita ei voi kirjoittaa pykäliksi. Ståhlberg vastusti heimoromantikkojen seikkailupolitiikkaa ja sai pitkäksi aikaa laajan kansanosan vihat niskaansa. Hän oli tasavallan isä.
Lokakuun tapahtumat
2.10. Englanti räjäyttää ydinpommin.
21.10. Tasavallan presidentti kehotti pääministeri Kekkosta ryhtymään sellaisiin toimiin, että entinen hallitus voisi jatkaa toimintaansa entisen ohjelman pohjalla.
24.10. Kekkosen hallitus perui eronpyyntönsä.
25.10. Seutulan lentokenttä avattiin vakinaiselle liikenteelle.
31.10. USA räjäyttää ensimmäisen vetypommin.
Marraskuu tapahtumat
1.11. Annettiin laki puolustuslaitoksen uudelleenjärjestelystä.
11.11. Presidentti Paasikivi matkusti Tukholmaan kuningas Kustaa VI Aadolfin 70-vuotispäiville. 29.11. Ministerit Lepistö ja Peltonen vapautettiin valtioneuvoston jäsenyydestä Salaputki-jutun johdosta. Eduskunnan oikeusasiamiehen Paavo Kastarin kirjelmässä puututtiin Fagerholmin hallituksen Salaputki Oy-nimiselle yhtiölle myöntämään valtionapuun, missä yhteydessä neljän ministerin sanottiin syyllistyneen laittomuuksiin. Hallitustasolla asia selvitettiin vaihtamalla kahden syytetyn sijaan uudet sosiaalidemokraatit.
Joulukuun tapahtumat
5.12. Kemijoki-laki hyväksyttiin; valtion kaikki oikeudet vesivoimaan joessa luovutetaan Kemijoki-yhtiölle, jossa valtiolla pysyy osake-enemmistö.
16.12. Aulis Rytkönen allekirjoitti ensimmäisenä suomalaisena jalkapalloilijana ammattialaissopimuksen.
Lähdeaineisto:
Tasavallan vuodet 1917-1987 ISBN 951-30-6657-6
Itsenäinen Suomi ISBN 951-9079-77-7
Yhtyneet Kuvalehdet Oy: Itsenäisyytemme Vuosikymmenet
Suomi 75 vuotta Itsenäisen Suomen historia osa 3 ISBN 951-35-5157-1
Juhani Suomi: Kuningastie ISBN 951-1-10403-9
Kähkölä, Lehtilä, Pihlajaniemi, Pyyluoma: Suomi K-linjalla ISBN 951-1-01307-6
Mitä, missä, milloin 1953
Mitä, missä, milloin 1954
Pyjamataskupuheen suuri oivallus oli, ettei Kekkonen esittänyt yhteistyötä lännen suuntaan vaihtoehdoksi YYA-sopimukselle, vaan sen johdonmukaiseksi seuraukseksi. YYA-sopimus, avaus länteen ja puolueettomuuspolitiikka saatiin sopimaan samaan yhtälöön. Siinä oli Kekkosen linjan ydin.
Poliittinen myrsky
Kekkosen puhe aiheutti lyhytaikaisen, mutta vakavalta tuntuvan hallituskriisin. SDP:n puoluetoimikunta paheksui Kekkosen omavaltaisuutta, sillä puhetta ei käsitelty etukäteen hallituksen ulkoasiainvaliokunnassa. Sosiaalidemokraattien mielestä näin merkittävä linjanveto oli koko hallituksen asia. Puoluetoimikunnan johtopäätökset oli tarkoitus pitää salassa, mutta tietysti ne vuotivat julkisuuteen. Kekkonen ilmoitti SDP:n puheenjohtajalle Emil Skogille eroavansa, mutta Skog yritti rauhoitella pääministeriä ja korosti puolueensa arvostelleen Kekkosen menettelytapaa.
Valtiopäivien avajaisissa puhemies K.-A. Fagerholm otti kantaa pyjamataskupuheeseen. Fagerholm käytti taitavasti pyöreää sanontaa, joka muodollisesti ottaen tuki Paasikiven ulkopoliittista linjaa, mutta asiallisesti se oli piikki Kekkoselle. Hän sanoi, että kansa ja eduskunta tukivat voimakkaasti Paasikiven ajamaa ”varovaisen syrjästä katsojan politiikkaa”.
Kekkosen vastustajat syyttivät Kekkosta Neuvostoliiton etujen ajamisesta.
SNTL:n lähetystösihteeri J.J. Tarabrin tunnusteli Tukholmassa Kekkosen esittämän liiton mahdollisuuksia. Moskovan sponsoroima Pohjoismaiden Rauhankonferenssi hyväksyi vuoden lopulla ponnen, jossa korostettiin, että Pohjolan turvallisuuteen ”oli pyrittävä sotilasblokkien ulkopuolella” Hieman myöhemmin Izvestija painotti laajassa artikkelissaan, että ”ajatus Pohjolan maidenregionaalisesta yhteistoiminnasta rauhan puolesta sodanlietsojia vastaan saa nykyisessä kansainvälisessä tilanteessa yhä suuremman merkityksen”.
Helsingissä lähetystösihteeri V.V. Genihov esitti, että Suomi ja Ruotsi solmisivat ”puolustus- tai puolueettomuusliiton”, johon Norja ja Tanska myöhemmin yhtyisivät. Samaan aikaan kun uusia ehdotuksia tarjoiltiin Tukholmassa ja Helsingissä, Neuvostoliitto painosti toinen toistaan jyrkkäsävyisemmin nootein Norjaa luopumaan Nato-jäsenyydestään.
Tammikuun tapahtumat
5.1. Neuvostoliiton osanotto olympiakisoihin vahvistettiin.
6.1. 140 kommunistijohtajaa vangittiin Tsekkoslovakiassa
7.1. Kenraali Dwight Eisenhower suostui republikaanien presidenttiehdokkaaksi
12.1. Kovia taisteluja Suezin kanava-alueella englantilaisten joukkojen ja egyptiläisten terroristien välillä.
23.1. Periaatepäätös viisumipakon poistamisesta olympiakisojen ajaksi.
23.1. Maakansa julkaisee Kekkosen puhekäsikirjoituksen, jota aletaan sanoa pyjamataskupuheeksi.
Vuoden 1952 alussa poistettiin eräitä maatalouden tukipalkkioita, mikä viittasi talouselämän tervehtymisen suuntaan. Sisäpoliittinen köydenveto jatkui hellittämättä.
Helmikuun tapahtumat
6.2. Englannin kuningas Yrjö VI kuoli, hänen tyttärensä Elisabeth julistettiin kuningattareksi.
18.2. Kreikan ja Turkin parlamentit hyväksyivät maiden liittymisen Atlantin liittoon.
25.2. Oslon talviolympialaisten lopettajaiset.
Maaliskuun tapahtumat
16.3. Pohjoismaiden neuvoston perustamiskokous.
21.3. Pääministeri Kekkonen pyysi eroa. Kekkonen perui eronpyyntönsä kahden viikon kuluttua voitettuaan maalaisliiton sisäisen opposition. Hallitus sai luottamuslauseen asutus- ja maatalouskysymyksiä koskeneessa eduskuntakeskustelussa.
27.3. Kymmenen Kaakkois-Suomen kuntaa julistettiin raivotaudin saastuttamiksi.
Huhtikuun tapahtumat
3.4. Miina Sillanpää kuoli.
28.4. Kekkonen piti puheen Tukholmassa.
Toukokuun tapahtumat
19.5. Pääministeri Kekkonen palasi lomamatkaltaan Etelä-Euroopasta.
24.5. Ruotsin kuningas ja kuningatar saapuivat viralliselle vierailulle Suomeen.
Kesäkuun tapahtumat
4.6. Puolustusvoimain lippujuhlan päivänä ensimmäinen sotilasparaati Helsingissä sodan jälkeen. 5.6. Alkoholiliike ilmoitti sallivansa baaritarjoilun.
8.6. AKS:n puheenjohtaja Vilho Helanen kuoli.
16.6. Neuvostoliitto ampuu alas ruotsalaisen Catalina-koneen Itämerellä.
27.6. Presidentti Paasikivi esitti vetonsa Ahvenanmaan lippukysymyksessä.
30.6. Entinen pääministeri Mauno Pekkala kuoli.
Heinäkuun tapahtumat
19.7. Olympiakisojen avajaiset Helsingin Stadionilla.
22.7. Puolan eduskunta julistaa maan kansandemokratiaksi.
Elokuun tapahtumat
3.8. Olympiakisojen päättäjäiset
Syyskuun tapahtumat
8.9. Euroopan hiili- ja teräsyhtymän ministerineuvosto perustettiin.
18.9. Viimeinen sotakorvaustoimitus. Sotakorvausten kansantaloudellinen rasitus oli suurimmillaan 1945, jolloin ne sitoivat 6-7 prosenttia kansantuotteesta. Vuoden 1948 jälkeen niiden rasitus painui alle 4 prosentin tason ja 1950-luvun alussa se oli enää parin prosentin luokkaa. Ne ajoivat koko kansantalouden jatkuvaan pakkotahtiseen työskentelyyn. Samaan aikaan jouduttiin rahoittamaan siirtoväen asutus. Vapautuminen sotakorvauksista oli tärkeä taloudellinen tekijä., mutta urakan päättyminen oli vähintäänkin yhtä merkityksellinen henkinen kynnys. Osa maan itsenäisyydestä oli voitettu takaisin.
Hallituksen kutsusta Messuhalliin järjestettyyn juhlatilaisuuteen osallistui myös Neuvostoliiton ulkomaankauppaministeri P.N. Kumykin. Kysymyksessä oli ensimmäinen kerta, kun neuvostoliittolainen ministeri oli jonkin kapitalistisen hallituksen vieraana. Tilaisuudessa sattui myös välikohtaus, joka sinällään oli vähäinen, mutta jolla tuli olemaan kauaskantoiset seuraukset. Juhlapuhujaksi ilmoitettu ministeri Tervo myöhästyi tilaisuudesta ja piti puheensa sitten joltisestikin humaltuneena. Väinö Leskinen käytti tilaisuutta hyväkseen kammetakseen Tervon hallituksesta.
20.9. Moskovassa allekirjoitettiin Suomen, Neuvostoliiton ja Kiinan kansantasavallan välinen kolmikantasopimus.
27.9. K.J. Ståhlbergin hautajaiset Helsingissä. Kaarlo Juho Ståhlberg syntyi 28.1.1865 Suomussalmen kappalaisen Johan Gabriel S:n ja hänen vaimonsa Amanda Gustavan (os. Castrenin) vanhimpana poikana ja kuoli 22.9.1952 Helsingissä. K.J. Ståhlberg kirjoitti lähes yksin Suomen hallitusmuodon. Hän oli ensimmäinen tasavallan presidentti ja muokkasi käytännössä niitä hallitusmuodon piirteitä, joita ei voi kirjoittaa pykäliksi. Ståhlberg vastusti heimoromantikkojen seikkailupolitiikkaa ja sai pitkäksi aikaa laajan kansanosan vihat niskaansa. Hän oli tasavallan isä.
Lokakuun tapahtumat
2.10. Englanti räjäyttää ydinpommin.
21.10. Tasavallan presidentti kehotti pääministeri Kekkosta ryhtymään sellaisiin toimiin, että entinen hallitus voisi jatkaa toimintaansa entisen ohjelman pohjalla.
24.10. Kekkosen hallitus perui eronpyyntönsä.
25.10. Seutulan lentokenttä avattiin vakinaiselle liikenteelle.
31.10. USA räjäyttää ensimmäisen vetypommin.
Marraskuu tapahtumat
1.11. Annettiin laki puolustuslaitoksen uudelleenjärjestelystä.
11.11. Presidentti Paasikivi matkusti Tukholmaan kuningas Kustaa VI Aadolfin 70-vuotispäiville. 29.11. Ministerit Lepistö ja Peltonen vapautettiin valtioneuvoston jäsenyydestä Salaputki-jutun johdosta. Eduskunnan oikeusasiamiehen Paavo Kastarin kirjelmässä puututtiin Fagerholmin hallituksen Salaputki Oy-nimiselle yhtiölle myöntämään valtionapuun, missä yhteydessä neljän ministerin sanottiin syyllistyneen laittomuuksiin. Hallitustasolla asia selvitettiin vaihtamalla kahden syytetyn sijaan uudet sosiaalidemokraatit.
Joulukuun tapahtumat
5.12. Kemijoki-laki hyväksyttiin; valtion kaikki oikeudet vesivoimaan joessa luovutetaan Kemijoki-yhtiölle, jossa valtiolla pysyy osake-enemmistö.
16.12. Aulis Rytkönen allekirjoitti ensimmäisenä suomalaisena jalkapalloilijana ammattialaissopimuksen.
Lähdeaineisto:
Tasavallan vuodet 1917-1987 ISBN 951-30-6657-6
Itsenäinen Suomi ISBN 951-9079-77-7
Yhtyneet Kuvalehdet Oy: Itsenäisyytemme Vuosikymmenet
Suomi 75 vuotta Itsenäisen Suomen historia osa 3 ISBN 951-35-5157-1
Juhani Suomi: Kuningastie ISBN 951-1-10403-9
Kähkölä, Lehtilä, Pihlajaniemi, Pyyluoma: Suomi K-linjalla ISBN 951-1-01307-6
Mitä, missä, milloin 1953
Mitä, missä, milloin 1954
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti