Armi Kuuselan nostama hurma on jälkipolville arvoitus. Miten missistä voi tulla kansakunnan itsetunnon kohentaja ja palvottu ikoni? On varsin todennäköistä, että Suomen vaaran vuodet vaikuttivat Miss Universum 1952-lopputulokseen. Poliittinen epävarmuus yhdistettynä aineelliseen ja henkiseen ahdinkoon oli puolestaan omiaan nostamaan Miss Universum-tittelin voittaneen koulutytön mystiseen asemaan. Armista tuli kertaheitolla sadun hyvä haltijatar. Hänen voittonsa oli samalla koko Suomen kansa voitto. Se oli lupaus paremmasta tulevaisuudesta.
Vahvasti politisoituneella 1950-luvulla jokainen tiesi, kuuluiko oikeistolaiseen vai vasemmistolaiseen leiriin. Kuuselan perheessä molemmat vanhemmat olivat yrittäjiä ja oikeistolaisia. Isä Aarne oli ollut suojeluskuntalainen. Vapaaehtoisen hän osallistui Viron vapaussotaan jo 17-vuotiaana vuosina 1918-1919. Armin äiti Martta oli sodan aikana lotta, perheen vanhimmat tyttäret Sirkka ja Irma pikkulottia. Valtion määräyksestä sekä suojeluskunnat että Lotta-järjestö kiellettiin vuonna 1944.
Armi Kuuselan vanhemmat Aarne Kuusela ja Martta Kyrö tapasivat Ontariossa Kanadassa, jossa he menivät naimisiin. Kuuselat muuttivat myöhemmin Muhokselle, jossa Armi syntyi. Armi kävi keskikoulun Muhoksella ja aloitti sen jälkeen vuonna 1951 Porvoon naisopistossa.
Nuori urheilullinen Johannes Reitamo oli loukannut talvisodassa polvensa ja jatkosodassa menettänyt toisen jalkansa. Sotavuosien jälkeen hän ryhtyi ahkerasti työskentelemään sotainvalidien hyväksi ja sai 1940 perustetun Sotainvalidien Veljesliiton yhdistysjaoston päällikön paikan. Veljesliitto oli perustettu, koska valtio ei pystynyt auttamaan isänmaan puolesta haavoittuneita miehiä. Varoja hankittiin mm. järjestämällä maksullisia viihdetilaisuuksia, joista suurimmat olivat Kalajoen ja Vääksyn juhannusjuhlat. Alkuvuonna 1952 Reitamo totesi, että Veljesliiton juhlatilaisuuksiin oli keksittävä uusi vetonaula. Suomen Neito oli häntä aina kiehtonut.
Johannes Reitamo istui Sotainvalidien Veljesliiton liittokokouksen veljesiltaa Oulussa hotelli Arinan ravintolassa. Sopivaa ehdokasta Suomen Neidoksi ei vielä ollut. Kun vieressä istuva Pohjois-Pohjanmaan naisjaoston puheenjohtaja kuuli tilanteen, hän sanoi, että Muhoksella on eräs kaunis Porvoon Naisopistossa opiskeleva kauppiaan tytär. Johannes Reitamo kirjoitti ohjelmavihon reunaan nimen Armi Kuusela ja hän lähti Helsingin naistoimikunnan puheenjohtajan Julia Laineen kanssa seuraavana päivänä Porvooseen tapaamaan Armi Kuuselaa.
Kello oli jo kymmenen illalla vieraiden saapuessa. Koulu valvoi tarkkaan oppilaiden menemisiä. Kello 21.00 mennessä piti jokaisen olla huoneessaan. Eräs opettajista saapui Armin huoneeseen ja kertoi, että täällä on ryhmä Sotainvalidien veljesliitosta. Armi Kuusela ei tiennyt asiasta yhtään mitään etukäteen. Koska delegaatio vaikutti arvovaltaiselta, opettaja päästi tytön tapaamaan delegaatiota. Ryhmän puheenjohtaja Johannes Reitamo pyysi Armia osallistumaan Suomen Neito-kilpailuun. Armin ensimmäinen reaktio oli täysin kielteinen. Hän halusi käydä koulun loppuun ja sen jälkeen opiskella kieliä. Reitamo uskoi Armin menestykseen Suomi Neito-kisassa ja antoi neuvoja, miten mahdolliseen voittoon tulisi suhtautua. Kun Armi voitti Suomen Neito -kilpailun 24. toukokuuta 1952, hän sai palkinnoksi rasian suklaata, kultaisen rannerenkaan ja kaksi Pan American Airwaysin lahjoittamaa lentolippua Yhdysvaltoihin. 17. kesäkuuta Armi matkusti Yhdysvaltoihin ja osallistui Miss Universe -kilpailuun.
Suomen Neito-tittelin myötä alkoivat valmistelut Miss Universum-kilpailuun. Armille oli järjestettävä matkapuvusto sekä lahjat amerikkalaiselle isäntäväelle. New Yorkissa missit tapasivat kaupungin pormestarin, Reitamo halusi Armin vievän tuliaislahjana Jean Sibeliuksen omakätisin tervehdyksin varustetut Finlandia-sävellyksen nuotit. Idea oli oivallinen. Maailmankuulu säveltäjämme Jean Sibelius oli erityisen arvostettu juuri Yhdysvalloissa. Talvisodan puhjettua supervalta oli tarjonnut iäkkäälle säveltäjämestarille turvapaikkaa. Reitamo sai järjestetyksi audienssin Ainolaan. Sibelius suostui mielihyvin Reitamon pyyntöön.
Kaunottaremme lähtöpäivänä kesäkuun 17, kerääntyi Malmin lentokentälle iso joukko saattajia. Ylioppilaskunnan Laulajien vahvistettu kvartetti esitti 1800-luvulla eläneen saksalaisromantikon Gustav Adolf Härtelin säveltämän ja Toivo Muroman suomentaman koskettavan ylitysseranadin Sua tervehdin.
Armi Kuusela-Hilario (s. 20. elokuuta 1934 Muhos) voitti maailman kauneimman naisen tittelin Miss Universum -kilpailussa 29. kesäkuuta 1952. Hän aiheutti Suomessa olympiavuonna kohun astuttuaan koulutytöstä kansainväliseen julkisuuteen. Suomen Neito -kilpailun hän oli voittanut 24. toukokuuta 1952.
Kilpailussa Long Beachissä Kaliforniassa oli 29 osallistujaa. Armi voitti koko kilpailun 29. kesäkuuta 1952. Armin voitettua kilpailun, Suomessa kuvattiin elokuva Maailman kaunein tyttö, jossa esiintyivät Armi ja Tauno Palo. Elokuvan käsikirjoitti Mika Waltari ja ohjasi Veikko Itkonen.
Armi oli kilpailut voittaessaan vasta 17-vuotias eikä alaikäisenä olisi saanut osallistua. Kesäkuun 30. päivänä 1952 Suomessa oli yksi uutinen yli muiden: Armi Kuusela on voittanut Miss Universum-kilpailut!
Elokuun 1. päivänä Armi Kuusela saapui Suomeen. Hän kertoo, että oletin vastassa olevan vain sukulaiset ja perhe sekä pieni vastaanottoryhmä, ja sillä selvä. Pelästyin nähdessäni lentokoneen ikkunasta väkimäärän. Kun ovi avattiin ja katsoin kansanjoukkoa, pelästyin vielä enemmän. Selviydyttyään tullista Armi pujahti poliisiautoon, joka kyyditsi hänet pois lentokenttäalueelta. Ihmiset tungeksivat epätoivoisesti nähdäkseen hänet edes vilaukselta. Kekseliäs poliisi ehdotti, että Armi voisi nousta seisomaan poliisiauton katolle, jotta mahdollisimman moni näkisi hänet. Auton katolta tyttö vilkutti niin herttaisesti hymyilleen, että yleisö puhkesi yhä uudestaan raikuviin suosionosoituksiin.
Armi Kuuselan herättämä hurmio sai lehdet kirjoittamaan suomalaisiin tarttuneesta massapsykoosista. Pientä koulutyttöä palvottiin kritiikittömästi kansan suosikkina. Sotainvalidien Veljesliiton hyväksi järjestetty Armi Kuuselan kukkaiskiertue oli jättimenestys.
Jouluun mennessä Maailman kaunein tyttö-elokuvan filmaukset saatiin loppuun. Kuukautta myöhemmin tammikuun 23. päivänä 1953 elokuva nähtiin teattereissa. Vuoden odotetuin ensi-ilta oli samanaikaisesti kymmenessä eri kaupungissa eri puolilla Suomea.
22. helmikuuta 1953 Armi lähti maailmanympärimatkalle, jolla hän tapasi filippiiniläisen liikemiehen Virgilio Hilarion. Samana vuonna pari meni naimisiin. Vihkiminen toimitettiin Tokiossa, vaikka Armi ja Virgilio asuivat Filippiineillä. He saivat viisi lasta:
• Arne Hilario, aviossa, 3 lasta, asuu Chilessä
• Anna-Lisa De Gari, aviossa, 2 lasta, asuu Espanjassa
• Jussi Hilario, aviossa, asuu Kanadassa
• Eva-Maria Hess, aviossa, 2 lasta, asuu Kaliforniassa, Yhdysvalloissa
• Mikko Hilario, asuu Filippiineillä.
Pariskunta asui Manilan varakkaalla asuinalueella Forbes Parkissa. Armi esiintyi Filippiineillä kahdessa elokuvassa. Armi oppi puhumaan tagaloginkieltä vaikka perheen kotikieli oli englanti.
Virgilio Hilario kuoli 7. syyskuuta 1975 sydänkohtaukseen. Sen jälkeen Armi tapasi amerikkalaisen diplomaatin Albert Williamsin, jonka kanssa hän avioitui 8. kesäkuuta vuonna 1978. He muuttivat aluksi Barcelonaan, sen jälkeen Izmiriin, Turkkiin. Turkista he muuttivat La Jollaan San Diegoon Kaliforniaan, jossa he asuvat edelleen.
Lähdeaineisto:
Nina af Enelhjelm: Armi Kuusela ISBN 951-0-28033-x
Markku Koski, Leo Lindstedt: Armi – Armin vuodet
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti