Radio oli merkittävässä osassa sodan aikaisessa tiedotuksessa. Se piti kotirintaman ajan tasalla sotatapahtumista ja hoiti vastaavasti tiedotusta myös rintamalle päin. Lasten syntymisestä ilmoitettiin radiossa, jotta sotilaat saivat tietää uudesta jälkikasvustaan. Radio oli lisäksi propagandan väline. Suomalaisille radioaalloille pyrki venäläisiä propagandaohjelmia, joista tunnetuin oli "Moskovan Tiltu". Moskovan radion suomenkielisten propagandalähetysten lukija, Tiltu, oli alun perin hämeenlinnalaissyntyinen Aino Kallio, joka ennen sotia oli siirtynyt Venäjälle. Jatkosodan aikana Suomessa oli 500 000 radiolupaa. Sotauutisten ja virallisten tiedotusten lisäksi radio lähetti hengellisiä ohjelmia ja viihdettä. Suosittuja ohjelmia olivat Lauantain toivotut levyt, Suomisen perhe -kuunnelmat ja Markus-sedän lastentunnit.
Aino Kallio eli Moskovan Tiltu (s. 1903) oli sotamiesten keskuudessa kuuluisa neuvostoliittolainen radiokuuluttaja, joka levitti talvi- ja jatkosodassa sotapropagandaa suomalaisille sotilaille.Moskovan radioäänet tunnettiin yhteisellä nimellä Tiltu. Oli varsinainen Moskovan Tiltu, Aino Lydia Kallio, jota tuki Petroskoin Tiltu, Saimi Virtanen. Heidän hyökkäyksensä Suomea, sen hallintoa ja ylipäällikköä vastaan eivät purreet. Tiltujen jutut otettiin pääasiassa ajanvietteenä.
Saimi Virtanen - Petroskoin Tiltu
Talvisodan ja varsinkin jatkosodan aikana nousi erääksi neuvostoprogandan symboliksi suomalaisten Tiltuksi ristimä radioääni, joka ensin Petroskoin radioista ja sitten tilapäisistä lähetysasemistaan kauiutti niin suomalaisille rintamasotilaille kuin kotirintamalle uskoa puna-armeijan voittoon.
Suomessa mitä voimallisimmin "petturiksi" tuomitun Tiltun henkilöllisyyttä osattiin sodan aikana ja pitkään sen jälkeenkin vain arvailla, kunnes aikojen myötä paljastui, että radioäänen ja salaperäisen Tiltun takana oli Petroskoin radion kuuluttja Saimi Virtanen.
Saimi Virtanen oli 1930-luvun alussa perheineen Neuvostoliittoon loikannut suomalainen kommunisti. Uuden kotimaan ankarassa todellisuudessa usko parempaan elämään kärsi haaksirikon viimeistään silloin kun Saimin mies, kirjailija ja lehtimies Emil Virtanen joutui Stalinin vainon uhriksi ja teloitettiin tuhansien muiden Suomesta muuttaneiden tavoin.
Kolmen lapsen äitinä Saimi Virtanen sai kokea ajan ankaruuden kun häneltä kansanvihollisena tuomitun vaimona vietiin Petroskoin radion suomenkielisen kuuluttajan toimi. Kunnes talvisodan syttyessä kaikkien panosta tarvittiin ja Saimi Virtasesta tuli Tiltu.
Saimi Virtanen (os. Tarvainen) syntyi 3. tammikuuta 1906 Kuopiossa. Hän joutui lähtemään työläisvanhempiensa kodista jo varhaisnuorena elättääkseen itsensä. Viipurissa hän liittyi sosialistiseen nuorisoliikkeeseen. Yhdessä miehensä toimittaja Emil Virtasen kanssa hän sai toiminnastaan syytteen valtiopetoksen valmistelusta ja kärsi vankilatuomion.
Elämän käytyä Suomessa sietämättömäksi perhe -Saimi, Emil ja 5-vuotias Pentti - muutti Venäjälle syksyllä 1930 ja asettui Petroskoihin. Jalot ihanteet ja usko uuteen elämään kärsivät pian haaksirikon, kun Saimin puoliso joutui Stalinin vainon uhriksi. Emil Virtanen oli 27.11.1937 ammuttujen joukossa. Kaksitoista muuta samalla kertaa ammuttua suomalaista olivat Väinö Turunen, Urho Pitkälahti, Armas Raasu, Anselm Mäkelin, Mikko Lehmus, Toivo Rantanen, Aino Forsten, Väinö Savander, Rauno Koivistoinen, Eskil Kyllänen, Anton Uotinen ja Eero Haapalainen.
Käänne parempaan tapahtui talvisodan myötä, jolloin Saimi Virtanen kutsuttiin takaisin radioon. Hänestä tuli Suomessa kuultu Tiltu, jonka toimnta jatkui myös läpi jatkosodan. Saimi Virtasen radiotyö Neuvosto-Karjalassa kesti 25 vuotta. Tuosta ajanjaksosta talvisodan aika ja jatkosodan vuodet 1941-1944 "Suomen vapaassa radiossa" muodostivat vain pienen osan. Hänen elämänsä sisälsi kaikki ne kärsimykset ja menetykset, jotka lankesivat niin monen Venäjälle siirtyneen suomalaisen kohdalle.
Saimi Virtasen viimeinen lepopaikka on Petroksoissa Sulusmäen hautausmaalla. Hautakiveen on lyöty hänen elinvuotensa 1906-1969 sekä sanat "Elämäsi soihtu palaa".
Lähdeaineisto: Raili Virtanen Tiltun tarina ISBN 951-26-4061-9
Aino Kallio syntyi kyllä Yhdysvalloissa ja muutti noin vuoden vanhana vanhempiensa mukana Hyvinkäälle. Isä Albert Kallio.
VastaaPoistaOlen Juha Nevalaisen kanssa samaa mieltä. Aino Kallio muutti Hyvinkäältä edelleen Viipuriin ja sieltä 1931 Poriin. En tiedä, mistä tuo maininta Hämeenlinnasta on peräisin, ei ainakaan seurakunnan kastekirjoista.
VastaaPoista