Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsen Sirkka Hämäläinen on hoitanut eläeasiansa kuntoon. 59-vuotiaana hän saa 110 000 markan kuukausipalkan lisäksi 60 000 markan kuukausieläkkeen. Hämäläisen nauttimat nettotulot kuukaudessa kohoavat yli 93 000 markan. Hyväksi vertailupohjaksi sopii tieto, että suomalaisten keskiarvoeläke on 5600 markkaa. Naiset saavat sitäkin vähemmän, keskimäärin 4000 markkaa. Hämäläisen etuus on täysin verrattavissa kultaisiin kädenpuristuksiin. Periaatteessa on kummallista, että eläkettä maksetaan ylipäätänsä henkilölle, joka jatkaa työelämässä. Vielä kummallisempaa on se, että Suomen Pankkia voidaan pitää Euroopan keskuspankin sivukonttorina. Erikoista on siis se , että jos jää eläkkeelle sivukonttorista ja jatkaa pääkonttorin palveluksessa, niin saa palkkaa pääkonttorista ja eläkettä sivukonttorista. Varsin aiheellista katkeruutta herättää Hämäläisen menettely siinä kansanosassa, joilta Sirkka Hämäläisen kaltaiset johtajat ovat jatkuvasti vaatimassa palkkamalttia.
Nesteen entinen toimitusjohtaja Jukka Viinanen oli tehnyt kaksi samansisältöistä sopimusta kohtuista työsuhde-eduistaan, joiden perusteella hän siirtyi 51-vuotiaana varhennetulle eläkkeelle. Ensimmäisen sopimuksen hän teki vuonna 1996 ryhtyessään Nesteen toimitusjohtajaksi. Toisen sopimuksen hän teki IVO:n ja Nesteen yhdistämisessä syntyneen Fortumin kanssa joulukuussa 1998. Yksi alkuperäisen johtajasopimuksen ehdoista sääti, että joutuessaan jättämään paikkansa hänestä riippumattomista syistä Viinanen sai valita kertakaikkisen korvauksen tai varhaistetun eläkkeen väliltä. Hän valitsi viimemainitus, joka takaa hänelle noin 50 000 markan kuukausitulot varsinaiseen eläkeikään eli 65 ikävuoteen saakka. Erikoista on se, että yhtiöitä, jossa tällaisia sopimuksia on tehty, valvoi kansanedustajista koostuva hallintoneuvosto.
Arkkipiispa, teologian tohtori Jukka Paarma katsoo, että käsitys oikeasta ja väärästä on pahoin hämärtynyt yhteiskunnassamme. Raja vääristyy erityisesti taloudellisissa kysymyksissä. Paarma korostaa, että yhteiskunnassamme suuremmassa vastuussa olevien henkilöiden olisi oltava oikean ja väärän suhteen erityisen tarkkoja. Kirkon tuleekin arkkipiispan mukaan jatkuvasti muistuttaa puheissa, saarnoissa ja opetuksessa omantunnon mukaisesta toiminnasta. Paarman mielestä monissa seurakunnissa koetaan, että kuntien karsiessa palvelujaan, on selvästi sosiaalipuolelle kuuluvia tehtäviä sysätty kirkon vastuulle. Kirkko on nostanut ruokapankkinsa avulla yhden ongelman esille. On esitetty yhteiskunnan hätähuuto: tällainen ongelma on olemassa. Suomen kansa on selkeästi jaettu kahden kerroksen väkeen. Tuloerot ovat suurentuneet koko ajan kun Vasemmistoliitto on ollut hallitusvastuussa. Rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät.
Suomessa on saanut kokea 380 000 eläkeläistä pohja-osan pakko-oton, Pohjaosa kuukaudessa on ilman indeksi- ja muita korotuksia 462 markkaa eli 5352 markkaa vuodessa. Sitten on vielä n. 120 000 eläkeläistä, joille ei ole riittänyt perusosan ryöstö, vaan tehtiin työeläkkeen kanssa yhteensovittelu ja vietiin tuplaten lisää. Nämä menettivät yli 10 000 markkaa vuodessa.
Kansaneläkkeen pohjaosan eläkeläiset ovat vuosien kuluessa maksaneet täysin itse ja työeläkkeen yhdessä työnantajien kanssa yhdessä. Näihin rahoihin ei monen eläkeläisen mielestä valtiolla ole oikeutta puuttua. Hallituspuolueiden kansanedustajat ylistävä kuinka hyvin hallitus ja hallituspuolueiden kansanedustajat ovat tukeneet eläkeläisten ja vähäosaisten elinmahdollisuuksia. Kansaneläkkeitäkin korotettiin 1.6.2001 peräti 70 mk/ kuukaudessa. On myös kerrottu ja luvattu, että työeläkkeiden osalta tehty leikkaus palautettaisiin. Taitaa palatuksen saajat ehtiä kuolla ennenkuin asia hoituu.
On paljon eläkeläisiä, jotka joutuvat elämään ainoastaan kansaneläkkeen varassa, kun ei ole kertynyt työeläkettä perhesyiden, omaishoidon tai jonkin muun syyn takia. Luottavan tutkimuksen mukaan keskituloisen palkansaajan ostovoima kasvoi vuosina 1991-1999 noin 11 %. Eläkeläisten ostovoima laski samaan aikaan 2 % joten ero on eläkeläisten tappioksi 13 %. Veronkevennykset, halituksen ja työmarkkinajärjstöjen markkinoima tulolisä koskee vain valtionverotuksen piirissä olevia. Eniten hyötyivät suurituloiset. Maassa on 1 300 000 ihmistä, joiden verotettava tulo jää alle 66 000 mk/vuosi, eikä näistä kukaan pääse veronkevennyksistä hyötymään. Yhteiskunnassa on ryhmiä kuten lapsiperheet, työttömät, opiskelijat, eläkeläiset, joiden kohdalla tulonjako ei ole mennyt oikeudenmukaisesti. Mutta näillä ei ole ryhmiä tukenaan, eivätkä nämä voi mennä lakkoon asioittensa puolesta, vaan on tyydyttävä siihen mitä päättäjät suvaitsevat antaa. Kun eläkeläisiltä poistettiin kanseneläkkeen pohjaosa ja korotettiin vain vähän kansaneläkettä, voitiin näillä rahoilla korottaa roimasti kansanedustajien omia palkkoja.
Lähdeaineisto Olet Maamme Armahin Suomenmaa ISBN 9552-91-4593-X
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti