Tammikuun ensimmäisenä päivänä lappilaiset järjestivät Väyryselle vaalijuhlan. Paikalla oli tuhat ihmisistä. Tunnelma oli tiivis, melkein kuin seuroissa. Pellon tähti, iskelmälaulajatar Tarja Ylitalo juonsi tilaisuuden. Kun hän lauloi ”Lapin äidin kehtolaulun”, minua rupesi itkettämään. Tuntui niin kummalta ajatella, että runsaan kahden kuukauden kuluttua minulla olisi oma vauva. Olin luvannut osallistua puoleen sataan Väyrysen vaalijuhlaan yksistään Lapissa. Pelotti etukäteen, miten jaksaisin kasvavan vatsani kanssa kiertää puhumassa. Puheista aina selviää, mutta matkanteko hirvittää. Vaalitilaisuudet olivat ympäri Lappia, eikä kukaan ollut lupautunut autonkuljettajaksi.
12.1.1994 Presidentinvaalitaistelu käy kuumana. Gallupeissa Väyrynen lähestyy Ahtisaarta. Väyrynen, Ilaskivi ja Rehn ovat lähes tasoissa. Rehnin kannatus on viime päivinä noussut lujaa. Jo nyt arvioidaan, että Rehn on ainoa porvarien ehdokas, joka voisi voittaa Ahtisaaren. Keskustalaiset ovat innoissaan. Väyrysen vaalitoimistossa ollaan varmoja, että Väyrysestä tulee presidentti. Väyrynen ei päässy toiselle kierrokselle. Tuloksen kuulutuaan hän melkein pillastui suorassa televisiolähetyksessä ja sanoi mediapelin kaataneen hänet. Ahtisaari ja Rehn selviytyivät jatkoon. Keskustan väki lupasi tukea Rehniä toisella kierroksella. Puoluväki oli kuin puusta pudonnut, mutta Aho oli tyytyväinen.
Presidentinvaalien jälkeisessä puoluehallituksen kokouksessa oli jännittynyt tunnelma. Väyrynen antoi odotuttaa itseään, eikä kokous oikein päässyt alkamaan. Osa porukasta tiesi, mitä Väyrynen aikoi kertoa,, osa kuten minä, emme. Aamutelevisiossa Johannes Virolainen sanoi suoraa kansanvaalia reiluksi ja rehelliseksi. Puoluhallituksessa Väyrynen moitti suoraa valitapaa kieroksi ja epärehelliseksi. Puolueväelle Väyrynen ilmoitti vielä olevansa huolissaan Suomen linjasta. Rehnin tai Ahtisaaren Suomessa Paasikiven-Kekkosen linja olisi vaarassa. Väyrynen vaati avointa keskustelua puolueen tilasta ja tulevaisuudesta. Puoluehallituksen väki istui totisena.
Järjestin Elisabeth Rehnille vaalitilaisuuden Rovaniemelle. Paikalla oli tuhatkunta henkeä, mikä oli ihan saavutus Lapissa, jossa Ruotsalaisella kansanpuolueella ei ole koskaan ollut kannatusta. Elisabeth Rehn puhui sievästi. Juhlaan oli tullut paikkakunnan vankkaa keskustaväkeä. Rehn käväisi Rovaniemellä suihkukoneella, jonka hänen vaalikampanjansa tukija oli järjestänyt. Ystävällisen ihmisenä Rehn tarjosi minullekin kyydin Helsinkiin.
Rehnin kampanja oli ruvennut yskimään heti ensimmäisen kierroksen jälkeen. Siinä vaiheessa Uma Aaltosen olisi pitänyt kutsua molempien suurten porvaripuolueiden, kokoomuksen ja keskustan puoluejyrät apuun. Sen sijaan Rehnin kampanjaa jatkettiin Elisabeth-serenaadein ja elinteemoin. Ahtisaari sen sijaan oli saanut potkua kampanjaansa. Televisiotentissä Ahtisaari päihitti Rehnin, joka huomattuaan jääneensä alakynteen alkoi hermostua. Toisen vaalipäivän iltana tiedettiin, että Martti Ahtisaaresta oli tullut Suomen tasavallan presidentti selvin numeroin. Rehn osoitti olevansa hyvä häviäjä.
Aho puolestaan lohkaisi Ahtisaaren valinnasta, kun häneltä kysyttiin, uskoiko hän hallituksen talouspolitiikan muuttuvan uuden presidentin mukana, että ”Siperia opettaa”. Pääministerin tokaisi tuntui monen mielestä epäkorrektilta. Ahtisaarta Viinanen auttoi jo vaalikampajan aikana. Tapaamiset olivat jatkuneet Ahtisaaren presidentiksi valinnan jälkeen. Viinasesta oli tullut kiistattomasti kokoomuksen johtaja. Kun helmikuun alussa kokoonnuttiin keskustelemaan seuraavan vuoden budjetin kehyksistä, ainoa asia, mistä Viinanen halusi kuulla muun hallituksen kannan oli, pidetäänkö säästöpäätöksistä kiinni. ”Viimeinen budjetti oli minun helpoin budjettinit”, Viinanen tunnustaa. Kun Ahon hallitus aloitti, valtiolla oli velkaa 50 miljardia markkaa ja hallituskauden päättyessä yli 300 miljardia.
Sirkka Hämäläisen kanssa Viinasella sujui yhteistyö hyvin. Hämäläinen on kasvissyöjä. Lentävä lause oli, että Suomen Pankin pääjohtajan lounaalta tultiin ulos vielä nälkäisempänä kuin sinne oli menty. Viinanen tokaisi näihin puheisiin, että ”kyllä Hämäläinen oli toistaiseksi häne pihveissä pitänyt”. Kun Hämäläisen visiot eivät menneet jakeluun yritysmaailmassa, Viinanen mieluummin syytti yritysjohtajia kuin Hämäläistä. Vain yhdenkerran olen nähnyt Viinasen menevän kontalleen. Sen sai aikaan pystykorva Kunkku, jonka kanssa Viinanen oli Lapissa metsällä.
Iltapäivällä virkaanastujaisjuhlien jälkeen kokoonnuttiin uudestaan Smolnaan. Haavisto, Salolainen ja muun neuvoteluporukka oli palannut Brysselistä. Salolainen sen kun hymyili kuin Hangon keksimainos. Haavisto puolestaan oli synkkä ja rypisteli väsyneen näköistä naamatauluaan. Toinen oli iloinen kuin partiopoika, toinen sydän juuriaan myöten uupuneen näköinen, pettynyt mies. Kuullaan, että neuvotteluja vetänyt kreikkalainen oli ollut törkeä. Saksan aktiivisuus oli ratkaissut, että neuvottelutulos oli syntynyt.
Lähdeaineisto Hannele Pokka Porvarihallitus ISBN 951-0-20508-7
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti