Esko Ahon hallituksen suurin virhe on ollut se, että jatkoimme liian kauan Holkerin sinipunahallituksen vahvan markan linjaa, josta Suomen Pankki piti äärimmäisen voimakkaasti kiinni katkeraan loppuun saakka. Kesäkuussa 1991 tehtiin syvä kumarrus Brysseliin, kun markka kytkettiin ecuun. Tuolloin kanatin selkeästi markan devalvointia, Toimi Kankaanniemi kirjoittaa. Liian pitkään jatkunut vahvan markan politiikka on keskeinen syy suurtyöttömyyteen. Pankinohtajat Kalevi Sorsa ja Harri Holkeri ovat keskeisessä vastuussa sekä edellisen hallituksen että Suomen Pankin väärästä talous- ja rahapolitiikasta ja samalla nykyisestä suurtyöttömyydestä.
Vasta syyskuussa 1992, kun markka jouduttiin päästää kellumaan, luovuttiin vakaan markan politiikasta. Tämän jälkeen vienti ja vaihtotase kääntyivät myönteiseen kehitykseen. Tämä tapahtui liian myöhään, mistä kantavat päävastuun Suomen Pankki ja toisaalta ne poliitikot, jotka seurauksista piittaamatta pyrkivät viemään Suomen Euroopan yhteisön jäsenyyden edellyttämään eurokuntoon. Tämä on tullut äärettömän kalliiksi. Onneksi nyt tuo muutos on tapahtunut.
Syviä ristiriitoja synnytti hallituksen keskeisessä asemassa olevan Kokoomuksen linjattomuus. Presidenttiehdokas Raimo Ilaskivi on täysin eri linjoilla kuin valtionvarainministeri Iiro Viinanen, jota puheenjohtaja Salolainen tukee.
Keväällä 1993 hallitus äänestyksen jälkeen teki esityksen viidennen ydinvoimalan rakentamisen hyväksymisestä eduskunnalle. Kolme ministeriä Paavo Väyrysen johdolla hyväksyi ydinvoimalan ristiriitaisen ja vaikeaselkoisen ponnen saattamana. Väyrynen halusi kumartaa samanaikaisesti vuorineuvoksille ja maakuntien isännille. Kaksoiskumarrus johti ennennäkemättömään sotkuun, Toimi Kankaanniemi kirjoittaa. Toimi ei hyväksynyt enempää ydinvoimaa kuin Väyrysen lausumaakaan.
Miljoonia markkoja on säästynyt Toimin ansiosta, ja WIDERin maine uuden johtajan ja toimitilojen myötä on parantumassa. WIDER-sotkuihin liittyy myös ainoa Toimin ja Paavo Väyrysen sanaharkka. Väyrynen ajoi WIDERin talouspäälliköksi omaa suosikkiaan. Toimi ei kuitenkaan sitoutunut tähän ja sai Väyryseltä ankarat moitteet. - En ihmettelisi, vaikka Väyrysellä, Sorsalla ja Ahtisaarella olisi enemmänkin selvitettävää WIDERin asioiden suhteen, pohdiskelee ministeri Kankaanniemi ilman syyttelyn makua.
Presidentinvaaleissa tohtori Mauno Koivisto oli ylivoimainen, mutta valitsijamiehiä kuitenkin tarvittiin, Toimi Kankaanniemi muistelee. Paavo Väyrynen sai erittäin hyvän tuloksen,ja Toimista tuli valitsijamies 3121 äänellä. Heti valitsijamiesten suorittaman vaalin jälkeen Paavo Väyrynen ilmoitti, että Kristillinen Liitto oli tarpeeton puolue eikä Keskusta enää tekisi vaaliyhteistyötäs sen kanssa. Silloinen SKL:n puheenjohtaja Esko Almgren oli jopa vaalivideolla kehunut Väyrystä ja tehnyt vaalityötä tämän hyväksi. Toimikin oli ollut mukana, ei tosin kovin innokkaasti. Palkkioksi tuli tuomio, joka ei tullut Toimille yllätyksenä. Ikävältä sellainen kiittämättämyys kuitenkin tuntui.
Mitä se ey tarkoittaa? Kysyi mummo pikkupojalta. - Isä sanoi, että se tarkoittaa ”En Ymmärrä”, mutta mä luulen sen tarkoittavan: ”Esko Ymmärtää”, vastasi poika. Tällaista vitsiä kerrottiin eduskunnan käytävillä. Toimi Kankaanniemen mukaan EY-jäsenyys merktisisi luopumista ulko- ja turvallisuuspoliittisesta peruslinjastamme sekä askelta kohti uutta puolustuspolitiista ajattelua. Toiseksi menettäisimme omaehtoisen talouspolitiikan harjoittamismahdollisuuden, jota mahdollinen liittyminen Euroopan talous- ja rahaliittoon (EMU) vielä tuntuvasti kaventaisi. Edelleen jäsenyys merkitsisi elintarviketuotannon omavarisuuden vaarantumista. Nämä vaikutukset eräiden muiden tekijöiden ohelle veisivät keskeisimmät osat kansan itsenäisyyden perustasta ja johtaisivat laajaan riippuvuuteen ulkoisistä päätöksistä. Tällaisiin ratkaisuihin ei ole syytä mennä ilman perusteellista keskustelua ja valmistautumista. Keskustelu on yhä ollut liian pinnallista, Toimi Kankaanniemi kirjoittaa.
Toimi ei luottanut myöskään ns. reunaehtoihin, joista erityisesti Paavo Väyrynen puhui käännyttäessään vainovalkeita poltelleita maalaisisäntiä näkemään ja uskomaan Brysselin ihanuutta. Väyrysen puhetaito oli ennennäkemättömällä koetuksella.
Suomen miehet ja naiset taisteivat ja rukolivat tämän ja kansan itsenäisyyden puolesta puoli vuosisataa sitten. Rukokukset kuultiin, ja Suomi säilytti itsenäisyytensä ja vapautensa, kiitos edellisele sukupolvelle ja Jumalalle. Sodan jälkeinen sukupolvi rakensi tämän maan uudelleen ja maksoi suuret sotakorvaukset, asutti siirtolaiset ja ehitti Suomesta hyvinvointivaltion, jonka sosiaaliturvasta, terveydenhuollosta, koulutuksesta, turvallisuudesta ja muista palveluista me saamme nauttia yhtenä maailman rikkaimmista kansakunnista. Kaikki tämä tapahtui ilman EY:tä isiemme ja äitiemme työllä a uhrautuvalla lähimmäisenrakkaudella. Tätä työtä minä en voi enkä saa uhrata. Meidän tulee pitää itsenäisyytemme ja vapautemme, pohdiskeli Toimi Kankaanniemi kesällä 1992. Hän ei kuitenkaan puhunut Ilmestyskirjan pedosta. Hän uskoo, että Raamatun ennustus näiltäkin osin toteutuu – ehkä piankin – mutta kirjaimellisia yhteyksiä hän ei halua tehdä.
Ministerinä Kankaanniemi kuului kaikkiin ministerivaliokuntiin. Hän oli myös Suomen EU-jäsenyysneuvotteluja johtaneen ministeriryhmän jäsen. Hän ei tukenut jäsenyyttä, vaan piti Suomen etujen mukaisena pysyttäytymistä Euroopan talousalueessa (ETA). Hänen tavoitteenaan oli turvata pohjoismainen hyvinvointiyhteiskuntamalli, jota silloinen Norjan Kristillisen Kansanpuolueen puheenjohtaja ja pitkäaikainen pääministeri Kjell Magne Bondevik myös voimakkaasti tuki. Kankaanniemi erosi kesällä 1994 Ahon hallituksesta, kun pääministeri ei sallinut hänen äänestää Suomen EU-jäsenyyttä vastaan. Ketään ei valittu tilalle.
Lähdeaineisto Maija Hurri : Toimi Kankaanniemi - Periaatteen mies ISBN 951-606-365-9
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti