Tasavallan presidentti on päättänyt järjestää oikeuspoliittisen keskustelutilaisuuden tuomiolaitoksen yliopistojen ja tutkimuslaitosten edustajien kanssa. Teemoina ovat tuomioistuinten yhteiskunnallinen vallankäyttä ja riippumattomuus sekä tuomioistuinten toiminnan arviointi ja arvostelu. Keskustelu rakentuu ensimmäisen teeman osalta kahteen valmisteltuun puheenvuoroon (yhteensä noin 30 min) sekä kummankin teeman osalta 2-3 valmisteltuun komeenttipuheenvuoroon ( noin 10 min). Lisäksi pankkitarkastusviraston johtaja Jorma Aranko käyttää valmistellun puheenvuoron (noin 10 min) em. alustusten jälkeen tai keskusteluosuuden alussa.
Tuomioistuinten yhteiskunnallisesta vallankäytöstä ja riippumattomuudesta alustaa korkeimman oikeuden presidentti Olavi Heinonen ja korkeimman hallinto-oikeuden edustaja, hallintoneuvos Pakka Hallberg tai hallintoneuvos Sakari Sippola. Kommenttipuheenvuorot käyttävät professori Allan Rosas, ÅA:n professori Heikki Ylikangas ja HY, OTT tutkija Martin Scheinin, SA.
Tuomioistuinten toiminnan arvioinnista ja arvostelusta alustaa professori Aulis Aarnio, TY ( Aarnio ei osallistunut, hänen puheenvuoronsa käytti dos. Juha Pöyhönen, nyk. Karhu). Kommenttipuheenvuorot käyttivät apulaisprofessori Jukka Kekkonen, HT, erikoistutkija Jyrki Tala OPTL.
Tilaisuuteen osallistuivat edellä mainittujen lisäksi Tasavallan Presidentti, rouva Koivisto, kansliapäällikkö Jaakko Kalela, adjutantti, erityisavustaja Martti Manninen sekä seuraavat henkilöt:
johtaja Jorma Aranko, pankkitarkastusvirasto
pres. Olavi Heinonen, KKO
hall.neuvos Pekka Hallberg, KHO – hall.neuvos Suviranta KHO, ei voinut osallistua ulkomaanmatkan takia
prof. Allan Rosas, ÅA
prof. Heikki Ylikangas HY
OTT Martin Scheinin, SA
prof. Aulis Aarnio TY – prof Jukka Kekkonen, HY
er.tutkija Jyrki Tala, OPTL
prof. Leena Kartio TY
prof. Olli Mäenpää HY
dos. Juha Pöyhönen HY
prof. Kirsti Rissanen HY
prof. Kaarlo Tuori, SA
OTL Veli-Pekka Viljanen OM
kihl. tuomari Olli Karikoski, Oulun LO
pormestari Juha Kettunen, Kuopion RO
pres. Esko Kilpeläinen, Itä-Suomen HO
oik.neuvos Erkki Rintala, Vaasan HO
ap.prof. Antti Kivivuori, HY
prof. Jaakko Uotila, TY
oik.neuvos Erkki-Juhani Taipale, KKO
asianajaja (1.5.1992 alkaen oik.neuvos KKO) Mikko Tulokas
Korkeimman oikeuden presidentti Olavi Heinonen toimi tilaisuuden puheenjohtajana. Tasavallan presidentti Mauno Koivisto halusi keskustella seminaarista KKO:n presidentin Olavi Heinosen kanssa jonkin aikaa ennen seminaaria ja ottaa Heinosen vastaan Linnassa myöhemmin sovittana aikana.
Suomen perustuslain perusteella tasavallan presidentti ei virkatoimissaan saa puuttua tuomioistuinlaitoksen toimintaan. Suomen perustuslaki (Suomen hallitusmuoto 17.7. 1919/94) 2 §: Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.
Lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta yhdessä tasavallan presidentin kanssa. Ylin toimeenpanovalta on uskottu tasavallan presidentille. Sen ohessa on valtion yleistä hallitusta varten oleva valtioneuvosto, johon kuuluu pääministeri ja tarvittava määrä ministereitä. Tuomivaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet, ylimmässä oikeusasteessa korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus.
Saadun lisäsaineiston perusteella näyttää yhä ilmeisemmältä, että presidentti Koivisto on pyrkinyt ohjeistamaan Suomen tuomioistuinlaitosta presidentin valtaoikeuksiin presidentille kuulumattomalla tavalla. Ns. suuren laman aikana kymmenet tuhannet yritykset ajettiin Suomen valtiovallan ja pankkien yhteisillä sopimuksilla, salaisilla toimenpiteitllä ja sopimuksilla konkurssiin. Merkittävin näistä salaisista sopimuksista on Suomen Säästöpankki-SSP Oy:n pilkkomissopimus, joka solmittiin 22.10.1993 Suomen valtion ja neljän ns. ostajapankin (SYP,KOP, Osuuspankit ja Postipankki) välillä.
Tässä sopimuksessa sovittiin toimialakohtaiset listaukset yrityksistä, jotka tullaan viemään konkurssiin, sekä määriteltiin kaatamisperusteet, luottomäärin ja asiakkuuksien pohjalta. SSP-sopimus solmittiin pääministeri Esko Ahon hallituksen toimesta.
Yrityksiä kaadettiin massamuotoisesti toimialakohtaisesti konkurssiin. Kun yrityksille vyörytetyt valuuttakurssitappiot olivat nostaneet luottokannan 1,5-kertaiseksi, ryhtyivät pankit vaatimaan lisävakuuksia. Kun tästä väistämättä seurasi maksuhäiriöitä, pankit ”konvertoivat valuuttaluotot” markkaluotoiksi markan alimmalla arvolla, ja ryhtyivät nopeassa tahdissa irtisanomaan massamuotoisesti luttoja.
Konkurssin jälkeen tehtiin mittatilaustyönä erikoistilintarkastuksia, joihin tietyt tilintarkastusyhteisöt olivat erikoistuneet. Tilintarkastuksissa käytettiin yrityksen kirjanpitoa ja tunnuslukuja totuuden vastaisesti. Tilintarkastuksilla haluttiin antaa se kuva, että konkurssiin haettu yritys oli taloudellisessa katastrofissa - maksukyvytön ja ylivelkainen – ja siten konkurssi oli ”ansaittu”, perusteltu ja aiheellinen.
Toiseksi haluttiin yrittäjästä luoda sellainen kuva, että hän oli tehnyt laittomia toimia velkojia pettääkseen, ja siten rikollinen. Yrittäjien leimaaminen rikollisiksi kuului kaavioon, koska syyllisyys haluttiin vierittään yrityksille luottoja ottaneiden yrittäjien niskaan. Siten todelliset syylliset – valtiovallan ja pankkien edustajat – pääsivät kuin koira veräjästä.
Näin rikoslaki määrittelee valtiopetoksen:
13 luku: Valtiopetosrikoksista
Luku on uudistettu lailla (21.4.1995/578).
1 § (21.4.1995/578)Valtiopetos. Joka tarkoituksenaan väkivaltaa käyttämällä tai sillä uhkaamalla tai siihen rinnastettavalla tavalla oikeudettomasti pakottamalla taikka valtiosääntöä rikkoen
1. kumota Suomen valtiosääntö tai muuttaa sitä taikka
2. muuttaa Suomen valtiojärjestystä
tekee teon, josta aiheutuu sanotun tarkoituksen toteutumisen vaara, on tuomittava valtiopetoksesta vankeuteen vähintään yhdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi.
Valtiopetoksesta tuomitaan myös se, joka väkivaltaa käyttämällä tai sillä uhkaamalla syrjäyttää tai yrittää syrjäyttää tasavallan presidentin, valtioneuvoston tai eduskunnan taikka kokonaan tai osaksi estää tai yrittää estää niitä käyttämästä toimivaltaansa.
2 § (21.4.1995/578) Törkeä valtiopetos.Jos valtiopetoksessa
1. rikoksentekijänä on tasavallan presidentti, valtioneuvoston jäsen tai muu valtion ylimpään poliittiseen tai sotilaalliseen johtoon kuuluva henkilö,
2. rikoksen tekemiseen käytetään aseistettua joukkoa,
3. rikos tehdään ihmisiä surmaamalla tai
4. rikos on poikkeuksellisten olojen vuoksi erityisen vaarallinen
ja valtiopetos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä valtiopetoksesta vankeuteen vähintään neljäksi vuodeksi tai elinkaudeksi.
3 § (21.4.1995/578)Valtiopetoksen valmistelu.Joka tehdäkseen valtiopetoksen
1. ryhtyy yhteydenpitoon vieraan valtion tai sen asiamiehen kanssa,
2. valmistaa, hankkii, kokoaa tai varastoi aseita, ampumatarvikkeita tai muita niihin rinnastettavia väkivallan käyttöön soveltuvia välineitä,
3. antaa koulutusta aseiden tai muiden väkivallan käyttöön soveltuvien välineiden käyttämisessä tai
4. värvää tai kokoaa väkeä tai varustaa sitä aseilla,
on tuomittava valtiopetoksen valmistelusta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
Valtiopetoksen valmistelusta tuomitaan myös se, joka perustaa tai organisoi yhteenliittymän, jonka tarkoituksena on Suomen valtiosäännön tai valtiojärjestyksen väkivaltainen kumoaminen tai muuttaminen, osallistuu johtavassa asemassa tai muuten merkittävällä tavalla sellaisen yhteenliittymän toimintaan tai tietoisena yhteenliittymän tarkoitusperästä antaa sille merkittävää taloudellista, järjestöllistä tai muuta vastaavaa tukea.
4 § (21.4.1995/578) Laiton sotilaallinen toiminta. Joka laittomasti perustaa, organisoi tai varustaa sotilaallisesti järjestäytyneen yhteenliittymän, jonka tarkoituksena on vaikuttaa valtiollisiin asioihin, toimii sellaisessa yhteenliittymässä johtavassa asemassa, taloudellisesti tai muutoin merkittävällä tavalla tukee sitä tai siinä toimeenpanee tai antaa sotilaallista koulutusta, on tuomittava laittomasta sotilaallisesta toiminnasta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Pankkikriisi
http://pankkikriisi.blogspot.com/
Kirottu salaisuus
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2011/07/kirottu-salaisuus_16.html
Lähdeaineisto Oikeuspolitiikan ja lainkäytön työryhmä Laman ja rahan pelurit ISBN 978-952-99691-1-1
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti