Vuosi 1978 – Kekkonen torjuu Ustinovin

Kekkonen oli ollut presidenttinä yli 20 vuotta ja hänet oli valittu neljä kertaa, mutta jokaisessa voitossa oli karvas sivumaku. Ensimmäisellä kerralla 1956 ratkaisu oli yhden tuntemattoman valitsijamiehen varassa. Vastustajat väittivät, että toisella kerrallakin 1962 ratkaiseva ääni tuli Kremlistä. Kolmannella kerralla 1968 Kekkosta loukkasi Matti Virkkusen nousu haastajaksi ja Veikko Vennamon häikäilemättömän vaalitaistelun yllättävän hyvä tulos. Vuodenvaihteessa 1972-73 Kekkosen vastustajat runnottiin väkisin poikkeuslain tueksi kaaosmaisessa tilanteessa. Vuoden 1978 presidentinvaali oli Kekkoselle hyvitys kaikesta tästä, mutta siinäkin oli aimo annos apeutta. Vanha presidentti suostui yllättäen ehdokkaaksi kaksi ja puoli vuotta ennen valitsijamiesvaaleja keväällä 1975. Ja pyytäjänä oli yllättäen SDP.
Neuvostoliiton puolustusministeri Dmitri Ustinov teki heinäkuussa 1978 virallisen vierailun Suomeen. Suurpolitiikassa puolustuskannalle joutuneen supervallan ylin sotilaskomentaja oli mahtinsa huipulla. Ustinov sai Suomessa lähes valtionpäämiehen kohtelun. Hän hämmästytti ja pelästytti Suomen puolustushallinnon johdon. Ensimmäisessä neuvottelussa hän otti esille kysymyksen YYA-sopimuksen mukaisen yhteistoiminnan valmistelusta jo rauhan aikana järjestämällä yhteisiä sotaharjoituksia. Hän uudisti ehdotuksen seuraavana päivänä Kekkoselle. Presidentti torjui ajatuksen heti.

Tammikuu
1. tammikuuta – Air Indian Boeing 747 räjähti lähellä Bombayta, 213 ihmistä sai surmansa.
3. tammikuuta – Helsingin Sanomat julkaisi palstallaan "Helsingin horisontti" toimittaja Raija Forsströmin jutun Työväentalolle esiintymään tulossa olleesta englantilaisesta punk-rock-yhtye Sex Pistolsista, jonka musiikin hän totesi olevan "rääväsuisen riiviölauman räkäistä raakkumista" ja kehotti että lastensuojelijat tai ympäristöhygieenikot voisivat estää moisten pääsyn Suomeen.
4. tammikuuta – Kansanäänestys Chilessä tuki Augusto Pinochetia.
5. tammikuuta Lastensuojelun keskusliitto lähetti vetoomuksen sisäasianministeriön ulkomaalaistoimistolle Sex Pistolsin maahantulon estämiseksi. Myös poliittiset nuorisojärjestöt antoivat yksimielisen julkilausuman yhtyeen maahantulon estämiseksi. Sisäministeri Eino Uusitalo eväsi Sex Pistolsilta työluvan ja maahantulon Suomeen 12. tammikuuta.
7. tammikuuta – Emilio Palma syntyi Antarktiksella ensimmäisenä ihmisenä historiassa.
8. tammikuuta – Mariaanien saariryhmä Tyynellämerellä siirtyi Yhdysvaltain osaksi.
10. tammikuuta – Toisinajattelija Pedero Jaoquin Chamorron salamurha johti levottomuuksiin Nicaraguan hallitusta vastaan.
14. tammikuuta – Sex Pistols piti viimeisen keikkansa San Franciscossa ja kolme päivää myöhemmin Johnny Rotten ilmoitti bändin hajonneen.
15. tammikuuta – Presidentin valitsijamiesvaalit alkavat
17. tammikuuta – Noin 10 000 ihmistä jäi kodittomiksi, kun Etelä-Afrikan hallitus hävitti Unibellin hökkelikaupungin. Viranomaiset väittivät asuntoja laittomiksi ja syyttivät asukkaita luvattomasta oleskelusta alueella.
18. tammikuuta – Euroopan ihmisoikeustuomioistuin totesi Yhdistyneen kuningaskunnan syylliseksi vankien pahoinpitelyyn Pohjois-Irlannissa, mutta merkkejä kidutuksesta ei todettu.
19. tammikuuta – Viimeinen Länsi-Saksassa valmistettu Volkswagen Kupla lähti Emdenin tehtaan kokoonpanolinjalta.
21. tammikuuta – Vainikkalasta Haminaan matkalla ollut säiliöjuna suistui kiskoilta Vehkalahdella, jolloin kuudesta rikkoutuneesta vaunusta valui yli 200 tonnia öljyä maastoon. Onnettomuuden syyksi arveltiin radan heikkoa kuntoa.
22. tammikuuta – Etiopia julisti Länsi-Saksan lähettilään ei-toivotuksi henkilöksi.
23. tammikuuta – Ruotsi kielsi ensimmäisenä maana otsonikerrosta vahingoittavien aerosolien käytön.
24. tammikuuta – Neuvostoliiton ydinkäyttöinen vakoilusatelliitti, Kosmos 954, putosi Kanadaan.
25. tammikuuta – Aulis Sallinen sai Pohjoismaiden neuvoston sävellyspalkinnon oopperastaan Ratsumies. Palkinnon arvo oli 75 000 Tanskan kruunua eli noin 50 000 markkaa.
25. tammikuuta – Työttömien määrän ilmoitettiin ylittäneen Suomessa 200 000 henkilön rajan. Työttömien määrä oli noussut Suomessa vuoden 1977 aikana nopeammin kuin missään muualla Euroopassa.
30. tammikuuta – Lumimyrsky tappoi 90 Yhdysvalloissa.
31. tammikuuta – Keskustapuolueen puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen ehdotti Kokoomuksen ottamista mukaan hallitukseen. Pääministeri Kalevi Sorsa torjui ajatuksen. Kokoomuksen puheenjohtaja Harri Holkeri piti Virolaisen ehdotusta taktisena.

Helmikuu
1. helmikuuta – Elokuvaohjaaja Roman Polański pakeni Ranskaan myönnettyään olleensa sukupuoliyhteydessä 13-vuotiaan tytön kanssa.
11. helmikuuta – Somalian armeija mobilisoitiin Etiopian hyökkäyksen vuoksi.
11. helmikuuta – Kiina salli Aristoteleen, Shakespearen, ja Dickensin teokset.
15. helmikuuta – Sarjamurhaaja Ted Bundy jäi kiinni Floridassa.
15. helmikuuta − Suomessa käytiin presidentinvaalit. Yksi Urho Kekkosen vaaliliiton kokoomuslainen valitsijamies loikkasi Suomen Kristillisen Liiton ehdokkaan Raino Westerholmin taakse.
16. helmikuuta – Suomen markka devalvoitiin kolmannen kerran vajaan vuoden kuluessa, 8 %.
17. helmikuuta – Tanskalainen kansanedustaja Mogens Glistrup tuomittiin veropetoksesta yli viiden miljoonan kruunun (3,5 miljoonan markan) sakkoihin ja jälkiveroihin. Glistrup oli paljastanut, ettei hän ollut maksanut lainkaan veroja 1,5 miljoonan kruunun tuloistaan.
17. helmikuuta − Varatuomari Seppo Tiitinen nimitettiin Suojelupoliisin päälliköksi.
18.–26. helmikuuta – Hiihdon maailmanmestaruuskilpailut Lahdessa.

Maaliskuu
1. maaliskuuta – Tupakkalaki astui voimaan.
1. maaliskuuta – Tasavallan presidentti Urho Kekkonen aloitti viidennen virkakautensa antamalla eduskunnassa juhlallisen vakuutuksen.
3. maaliskuuta – Etiopia myönsi joukkojensa taistelevan Kuuban avulla Somaliaa vastaa Ogadenissa.
3. maaliskuuta – Ruotsalainen kansanpuolue jäi pois Kalevi Sorsan hallituksesta. Kristian Gestrinin tilalle opetusministeriksi nimitettiin Liberaalisen kansanpuolueen Jaakko Itälä. Tuure Salon tilalle oikeusministeriksi nimitettiin Paavo Nikula.
3. maaliskuuta – Charles Chaplinin ruumis varastettiin hautausmaalta Sveitsistä (se löydettiin 11 viikkoa myöhemmin).
3. maaliskuuta – Rhodesia hyökkäsi Sambiaan.
5. maaliskuuta – Somalian joukot kärsivät tappion Neuvostoliiton ja Kuuban tukemille Etiopian joukoille Ogadenin sodassa. Noin puoli miljoonaa Ogadenin alueella asunutta somalia pakeni Somalian puolelle.
11. maaliskuuta – Palestiinalais-terroristit tappoivat 34 israelilaista Tel Aviv-Haifa-moottoritiellä.
16. maaliskuuta – Israel hyökkäsi Libanoniin.
16. maaliskuuta – Punaiset prikaatit kaappasivat Italian pääministeri Aldo Moron. Verisessä kaappauksessa kuoli viisi Moron henkivartijaa. Moro löydettiin kuolleena 9. toukokuuta.
Italian pääministeri Moro terroristien vankina17. maaliskuuta – Liberian mukavuuslipun alla purjehtinut säiliöalus Amoco Cadiz ajoi kovassa merenkäynnissä karille Ranskan rannikolla ja katkesi. Mereen joutunut öljy saastutti Englannin kanaalin rannikkoa parinsadan kilometrin matkalta.
18. maaliskuuta – Pakistanin syrjäytetty pääministeri Zulfikar Ali Bhutto tuomittiin kuolemaan vuonna 1974 tapahtuneesta poliittisesta murhasta. Bhutto itse piti oikeudenkäyntiä "poliittisena riistona".
19. maaliskuuta – YK päättää lähettää rauhanturvajoukkoja Libanoniin.
25. maaliskuuta − Terrorijärjestö Punaiset prikaatit ilmoitti asettavansa kaappaamansa pääministeri Aldo Moron "kansantuomioistuimen" eteen syytettynä "rikoksista Italian kansaa vastaan".

Huhtikuu
1. huhtikuuta – Tiedonantaja-lehteä uhattiin valepommilla.
1. huhtikuuta – SKP:n puheenjohtaja Aarne Saarinen syytti Kiinan Suomen-suurlähetystöä karkeasävyisestä Neuvostoliiton vastaisesta toiminnasta ja vaati hallitusta puuttumaan asiaan.
4. huhtikuuta − Helsingissä vietettiin YYA-sopimuksen 30-vuotisjuhla, johon osallistuivat presidentti Urho Kekkonen ja Neuvostoliiton ulkoministeri Andrei Gromyko.
8. huhtikuuta – Filippiinien presidentin Ferdinand Marcosin puolueen ilmoitettiin saaneen murskavoiton maan parlamenttivaaleissa. Oppositio syytti Marcosia vaalivilpistä. Maassa vallitsi edelleen Marcosin vuonna 1972 julistama sotatila.
8. huhtikuuta − Vanha ylioppilastalo Helsingin keskustassa vaurioitui pahoin tulipalossa. Rakennuksesta löydettiin kuolleena Helsingin keskusvankilasta lomalla ollut vanki, jonka epäiltiin sytyttäneen palon.
9. huhtikuuta – Somalian hallitus kukisti armeijan eräiden ryhmittymien vallankaappausyrityksen. Ogadenin sodassa kärsitty tappio oli herättänyt armeijan keskuudessa laajaa tyytymättömyyttä maan diktaattoria Siad Barrea kohtaan.
15. huhtikuuta − Terrorijärjestö Punaiset prikaatit ilmoitti, että pääministeri Aldo Moro oli tuomittu kuolemaan.
16. huhtikuuta – 15 000 entistä Ranskan vastarintaliikkeen jäsentä osoitti mieltään natsismia vastaan Kölnissä.
20. huhtikuuta – Neuvostoliiton ilmapuolustus pakotti alas Pariisista Alaskan kautta Souliin lennolla olleen Korean Airin lennon 902 Murmanskin lähellä Neuvostoliiton ilmatilassa. Kone teki pakkolaskun Uhtuan Korpijärvelle 80 km Suomussalmelta koilliseen. Matkustajat kuljetettiin neljän päivän kuluttua Helsinkiin.
20. huhtikuuta – Kaasuräjähdyksestä alkanut raivoisa tulipalo tuhosi hotelli Heinolanhovin. Hotellin siivooja ja vahtimestari saivat surmansa. Myös useita lähellä sijainneita rakennuksia vaurioitui.
22. huhtikuuta – Euroviisut järjestettiin Pariisissa Ranskassa.
22. huhtikuuta – Espanjan kommunistinen puolue päätti puoluekokouksessaan luopua leninismistä.
27. huhtikuuta – Afganistanin presidentti Mohammed Daoud Khan kuoli vallankaappauksessa.

Toukokuu
4. toukokuuta − Neuvostoliiton presidentti Leonid Brežnev saapui ensimmäisenä Neuvostoliiton valtionpäämiehenä vierailulle Länsi-Saksaan. Brežnev ja liittokansleri Helmut Schmidt allekirjoittivat 25 vuoden sopimuksen taloudellisesta yhteistyöstä, mutta maiden suhteita jäi rasittamaan kiista Länsi-Berliinistä. Vierailua seuranneet tarkkailijat luonnehtivat Brežnevin kuntoa huonoksi.
8. toukokuuta – Kekkonen uudistaa aloitteensa Pohjolan ydinaseettomasta vyöhykkeestä.
10. toukokuuta − Italian sisäministeri Francesco Cossiga erosi pääministeri Aldo Moron kaappauksen ja murhan vuoksi.
11. toukokuuta – Tuhansia Zairen hallitusta vastustavia kapinallisia hyökkäsi Angolan puolelta Zairen eteläosassa sijaitsevalle strategisesti tärkeälle Kolwezin kaivosalueelle.
14. toukokuuta – Israelin ulkoministeri Moshe Dayan vieraili Suomessa ja tapasi virkaveljensä Paavo Väyrysen. Presidentti Urho Kekkonen oli siirtynyt maaseudulle eikä ottanut Dayania vastaan. Pääministeri Kalevi Sorsa oli Dayanin vierailun aikana matkoilla.
14. toukokuuta − Armeija syöksi vallasta Komorien presidentin Ali Soilihin ulkomaisten palkkasoturien avustuksella. Soilih teloitettiin ampumalla 29. toukokuuta.
15. toukokuuta – Oikorata Jämsästä Jyväskylään avattiin liikenteelle. Tällä 53 km:n pituisella rataosalla on 9,5 km tunneleita. Rataosan rakennustyötä, joka oli kestänyt yli 13 vuotta, kuvattiin Suomen vaikeimmaksi.
18. toukokuuta – Neuvostoliitossa toisinajattelija Juri Orlov tuomittiin seitsemäksi vuodeksi pakkotyöhön vastavallankumouksellisen materiaalin levittämisestä.
18.–19. toukokuuta – Belgialaisia ja ranskalaisia laskuvarjojoukkoja lähetettiin Zaireen auttamaan kapinallisten vastaisessa taistelussa. Surmansa sai ehkä jopa toistatuhatta ihmistä. Presidentti Mobutu Sese Seko syytti Kuubaa kapinallisten avustamisesta. 25. toukokuuta – Ensimmäinen Unabomberin pommi räjähti Northwestern Universityssä.
25. toukokuuta – Sisäministeriö vahvisti kolme asemakaavaa, joiden tarkoituksena oli turvata Tampereen Pispalan säilyminen omaleimaisena rakennus- ja kulttuuriympäristönä.
26. toukokuuta – Verohallituksen pääjohtaja Mikko Laaksonen erotettiin virastaan. Laaksonen piti toimenpidettä osana häneen kohdistettua ajojahtia.

Kesäkuu
4. kesäkuuta – Suomen puolustusvoimien 60-vuotisjuhlallisuudet huipentuivat Hämeenlinnassa pidettyyn paraatiin.
4. kesäkuuta – Opetusministeri Jaakko Itälä valittiin Liberaalisen Kansanpuolueen uudeksi puheenjohtajaksi. Itälä sanoi puolueen pyrkivän kaksinkertaistamaan kannatuksensa.
7. kesäkuuta – Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa ja kuningatar Silvia aloittivat viikon kestäneen valtiovierailun Neuvostoliitossa. Kyseessä oli historiallinen vierailu, sillä Ruotsin hallitsija ei ollut käynyt maassa vuoden 1917 maaliskuun vallankumouksen jälkeen.
10. kesäkuuta – 20 ihmistä sai surmansa Boråsin kaupunginhotellin palossa Ruotsissa. Räjähdysmäisen palon uhreista suurin osa oli koulun päättymistä juhlineita nuoria.
12. kesäkuuta – Sarjamurhaaja David Berkowitz, "Son of Sam", tuomittiin vankeuteen (25 vuodesta elinkautiseen).
15. kesäkuuta – Jordanian kuningas Hussein meni naimisiin 26-vuotiaan Lisa Halabyn kanssa, josta tuli Jordanian kuningatar Noor.
19. kesäkuuta – Sarjakuva Karvinen esiintyi ensimmäisen kerran lehdissä.
23. kesäkuuta – Josip Broz Tito nimettiin Jugoslavian elinikäiseksi presidentiksi.
24. kesäkuuta – Jemenin presidentti Hussein al-Ghashmi sai surmansa pommin räjähtäessä hänen työhuoneessaan.
26. kesäkuuta – Bretagnelaisnationalistien pommi teki tuhoa Versaillesissa.
26. kesäkuuta – Norjalainen helikopteri syöksyi Pohjanmereen. Kaikki kopterissa olleet 16 matkustajaa ja kaksi miehistön jäsentä saivat surmansa. Matkustajat olivat Pohjanmeren öljynporauslauttojen työntekijöitä.
30. kesäkuuta – Etiopia hyökkäsi Eritreaan.

Heinäkuu
3. heinäkuuta – Suomalaisten rakennusliikkeiden yhteenliittymä sai satojen miljoonien markkojen arvoisen urakan Kaija ja Heikki Sirénin suunnitteleman kongressipalatsin rakentamiseksi Irakin pääkaupunkiin Bagdadiin.
7. heinäkuuta – Salomonsaaret itsenäistyi Yhdistyneestä kuningaskunnasta.
11. heinäkuuta – Ainakin 250 ihmistä sai surmansa Tarragonan kaupungissa Espanjassa propaanikaasua kuljettaneen rekka-auton törmättyä leirintäaluetta rajaavaan muuriin. Säiliöauto räjähti törmäyksessä, jolloin palavaa kaasua sinkoutui laajalle alueelle.
11. heinäkuuta – Kekkonen torjuu Ustinovin ehdotuksen yhteisistä sotaharjoituksista.
14. heinäkuuta – Yhdysvaltain presidentti Jimmy Carter saapui valtiovierailulle Länsi-Saksaan. Itä-Saksa paheksui Carterin käyntiä Länsi-Berliinissä vierailun toisena päivänä.
24. heinäkuuta – Oikeuskansleri Risto Leskinen päätti olla nostamatta syytteitä pääministeri Kalevi Sorsaa ja maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolaista sekä entistä opetusministeriä Kristian Gestriniä, entistä liikenneministeriä Pekka Tarjannetta ja entistä sisäministeriä Heikki Tuomista vastaan Salora-jutussa. Kaikki viisi olivat Sorsan ensimmäisen hallituksen ministereinä ollessaan saaneet Saloralta joululahjoina stereolaitteet vuonna 1974. Leskinen katsoi, etteivät tuolloiseen valtionyhtiöiden ministerivaliokuntaan kuuluneet ministerit olleet syyllistyneet virkavirheeseen.
25. heinäkuuta – Ensimmäinen koeputkilapsi, Louise Brown, syntyi.
31. heinäkuuta – Etelä-Afrikka päätti sallia YK:n erityisedustajan Martti Ahtisaaren saapumisen Namibiaan valmistelemaan parlamenttivaaleja, mutta sanoi pidättävänsä itselleen oikeuden hylätä Ahtisaaren suositukset Namibian itsenäistymisestä.

Elokuu
6. elokuuta – Paavi Paavali VI kuoli 80-vuotiaana. Uusi paavi Johannes Paavali I kuoli 34 päivän paavina olon jälkeen 28. syyskuuta. Hänen seuraajansa kardinaali Karol Wojtyła otti nimen Johannes Paavali II tullessaan paaviksi 16. lokakuuta.
10. elokuuta – Kaikkiaan 13 ihmistä sai surmansa kahdessa Ruotsissa sattuneessa junaonnettomuudessa. Tavarajuna törmäsi kiskobussiin Östersundissa, jolloin yhdeksän ihmistä kuoli. Neljä ihmistä kuoli pikajunan suistuttua kiskoilta lähellä Lundia.
10. elokuuta – Peugeot'n ja Citroenin muodostama autoteollisuusyhtymä osti yhdysvaltalaisen Chryslerin Ranskassa olleet tuotantolaitokset, jolloin siitä tuli Euroopan suurin autovalmistaja.
16. elokuuta – Kiinan puoluejohtaja Hua Guofeng aloitti vierailun Romaniassa, jossa hän tapasi presidentti Nicolae Ceausescun. Hua jatkoi matkaansa kolme päivää myöhemmin Jugoslaviaan presidentti Titon vieraaksi. Neuvostoliitto suhtautui Huan Euroopan-matkaan voimakkain varauksin, Albania paheksui jyrkästi etenkin Huan käyntiä Jugoslaviassa.
20. elokuuta – Pyssymiehet avasivat tulen Israelin lentoyhtiön El Alin bussissa Lontoossa.
20. elokuuta – Abadanissa Iranissa teatterin tuhopoltossa menehtyi 400 ihmistä.
24. elokuuta – Valtiojohtoisen Valcon väritelevision kuvaputkia valmistava tehdas vihittiin käyttöön Imatralla.
25. elokuuta – Torinon käärinliina oli näytteillä ensi kertaa 45:een vuoteen.

Syyskuu
9. syyskuuta
11. syyskuuta Ruotsalainen F1-kuljettaja Ronnie Peterson kuoli edellisenä päivänä Italian GP:n lähdössä Monzassa sattuneessa joukkokolarissa saamiinsa vammoihin.
14. syyskuuta − Presidentti Urho Kekkonen ja Neuvostoliiton pääministeri Aleksei Kosygin muurasivat Kostamuksen kaivoskombinaatin ensimmäiseen rakennusvaiheeseen kuuluvan rikastamon peruskiven.
17. syyskuuta – Camp Davidin rauhansopimus solmittiin Israelin ja Egyptin välille.
17. syyskuuta – Raju maanjäristys surmasi 25 000 ihmistä Iranin koillisosassa. Minuutin kestäneen järistyksen keskus oli Tabasin kaupungissa, jonka 12 000 asukkaasta suurin osa kuoli tai loukkaantui.
25. syyskuuta – Boeing 727 törmäsi pienkoneeseen San Diegossa Kaliforniassa. Onnettomuudessa kuoli 144 ihmistä.
27. syyskuuta – Turun raastuvanoikeudessa alkoi Salora-jutun oikeuskäsittely. Yhtiön johtoa syytettiin veronkierrosta, mutta päähuomion veivät tunnetuille poliitikoille, mm. Kalevi Sorsalle ja Johannes Virolaiselle sekä kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikölle Bror Wahlroosille, lahjoitetut stereolaitteet.
29. syyskuuta – Lontoon poliisi ilmoitti, että Bulgariasta maanpakoon lähtenyt kirjailija, toimittaja ja toisinajattelija Georgi Markov oli joutunut myrkyttämällä tehdyn murhan uhriksi lontoolaisella kadulla kolmisen viikkoa aiemmin.
30. syyskuuta – Suomen ensimmäinen lentokonekaappaus: 37-vuotias oululainen liikemies Aarno Lamminparras kaappasi Finnairin matkustajakoneen matkalla Helsingistä Ouluun.
30. syyskuuta – Hangon edustalla kuoli 10 nuorta veneonnettomuudessa. Viikinki-huvivene oli joutunut pois laivareitiltä, törmännyt kariin ja uponnut. Veneestä oli ammuttu hätäraketteja, mutta pelastustoimet käynnistyivät hitaasti eivätkä ehtineet ajoissa. Yhtä merivartijaa ja yhtä pursimiestä vastaan nostettiin syytteet kuolemantuottamuksesta.

Lokakuu
1. lokakuuta – Vietnam hyökkäsi Kamputseaan.
1. lokakuuta – Kuumailmapalloilija Veikko Kaseva kuoli Tampereella pallon syöksyttyä maahan pallon päällä olleen venttiilin petettyä.
1. lokakuuta – Uusi arkkipiispa Mikko Juva vihittiin virkaansa Turun tuomiokirkossa. Vihkimisen suoritti Oulun piispa Hannes Leinonen.
3. lokakuuta – Suomen Ilmavoimien DC-3 putosi Kuopiossa heti Rissalan lentokentältä nousun jälkeen Juurusveteen. 15 henkilöä menehtyi, joukossa maan päättäjiä, jotka osallistuivat Maanpuolustuskurssille.
4. lokakuuta − Eduskuntaan tuli kolme uutta kansanedustajaa. Rissalan lentoturmassa surmansa saaneiden Kirsti Hollmingin, Olavi Majlanderin ja Arto Merisaaren tilalle nousivat Matti Pelttari, Vuokko Juhola ja Joel Hongisto.
12. lokakuuta Sid Viciousin naisystävä Nancy Spungen löydettiin kuolleena kylpyhuoneen lattialta New Yorkissa Hotel Chelseassa huoneessa num. 100.
13. lokakuuta – Ola Ullsten nimitetään Ruotsin pääministeriksi.
14. lokakuuta – Daniel arap Moista tuli Kenian presidentti.
16. lokakuuta – Kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkö Bror Wahlroos sai Helsingin hovioikeudessa syytteen lahjoman vastaanotosta osana Salora-juttua. Wahlroos oli saanut Saloralta lahjaksi stereolaitteet jouluna 1974.
16. lokakuuta – Puolalaissyntyinen Karol Wojtyla valitaan paaviksi.
22. lokakuuta – Kiina ja Japani allekirjoittivat 10-vuotisen rauhan- ja ystävyyssopimuksen Tokiossa. Kumpikin maa ilmoitti vastustavansa yhden valtion ylivaltaa Kaakkois-Aasiassa, millä sanonnalla Kiinan johtaja Deng Xiaoping viittasi Neuvostoliittoon.

Marraskuu
1. marraskuuta – Uganda hyökkäsi Tansaniaan, mitä pidettiin diktaattori Idi Aminin yrityksenä ohjata häneen kohdistunutta tyytymättömyyttä ulkoiseen sotaan. Uganda veti joukkonsa takaisin Tansanian alueelta 14. marraskuuta.
3. marraskuuta – Dominica itsenäistyi Yhdistyneestä kuningaskunnasta.
5. marraskuuta – Itävallan kansanäänestys torjuu niukasti ydinvoiman käytön.
7. marraskuuta – Indira Gandhi valittiin uudelleen Intian parlamenttiin.
13. marraskuuta – Liikkeenharjoittaja Pekka Siitoin tuomittiin Helsingin raastuvanoikeudessa viideksi vuodeksi vankeuteen kirjapaino Kursiivin tuhopoltosta. Kirjapainossa oli sytytetty tulipalo 26. marraskuuta 1977. Myös neljä muuta juttuun osallista tuomittiin eripituisiin vankeusrangaistuksiin.
16. marraskuuta – Aarno-myrsky riehui Etelä-Pohjanmaalla ja Pirkanmaan pohjoisosassa.
18. marraskuuta – Jonestownin joukkoitsemurha: Jim Jones juotti lahkolaisilleen syanidilla terästettyä juomaa Guyanassa. 913 ihmistä kuoli, mukaan lukien 276 lasta
20. marraskuuta – Epäonnistunut sotilasvallankaappausyritys Espanjassa.
20. marraskuuta – Presidentti Urho Kekkonen sanoi, etteivät Neuvostoliiton johto ja puolustusministeriö olleet esittäneet Suomelle yhteisiä sotaharjoituksia. Kekkonen piti liikkuneita tietoja länsimaiden lehdistön yrityksenä häiritä Suomen ja Neuvostoliiton suhteita. Kysymys oli Neuvostoliiton puolustusministerin, marsalkka Dmitri Ustinovin Suomeen heinäkuussa tekemästä virallisesta vierailusta.
27. marraskuuta – Dan White ampui San Franciscon pormestarin George Mosconen ja Kalifornian ensimmäisen avoimesti homon kaupunginvaltuutetun Harvey Milkin.

Joulukuu
1. joulukuuta – Raumalainen telakka- ja konepajayhtiö Hollming Oy osti lähes 88 prosenttia Salora Oy:n osakekannasta.
4. joulukuuta – Namibiassa alkoivat Etelä-Afrikan järjestämät viisipäiväiset perustuslakineuvoston vaalit. Vapautusjärjestö SWAPO kehotti äänestäjiä boikotoimaan vaaleja.
5. joulukuuta – Juri Komissarov kirjoittaa, että Pohjolan ydinaseettomuus ei voi koskea Neuvostoliiton aluetta.
11. joulukuuta – Kaksi miljoonaa ihmistä osoitti mieltään šaahia vastaan Iranissa.
12. joulukuuta – Kenneth Kaunda valittiin Sambian presidentinvaalien ainoana ehdokkaana neljännelle virkakaudelle.
18. joulukuuta – Kiinan kommunistisen puolueen 11. keskuskomitean kolmas täysistunto alkoi Pekingissa Deng Xiaopingin johdolla. Kokouksessa päätettiin talousuudistuksista tuhoisan kulttuurivallankumouksen jälkeen.
19. joulukuuta – Intian parlamentti erotti entisen pääministerin Indira Gandhin kansanedustajan paikalta ja määräsi hänet vangittavaksi. Gandhia epäiltiin osallisuudesta talousrikoksiin. Hänet vapautettiin 26. joulukuuta. Gandhin kannattajien ja vastustajien yhteenotoissa kuoli hänen vankeutensa aikana 16 ihmistä.
19. joulukuuta – Amer-yhtymä osti oppikirjakustantamo Valistus Oy:n koko osakekannan ja liitti Valistuksen jo ennestään omistamaansa Weilin+Göösiin.
23. joulukuuta – Italialainen matkustajakone syöksyi mereen ollessaan laskeutumassa Palermon lentokentälle. Ainakin 108 ihmistä sai surmansa onnettomuudessa.
27. joulukuuta – Espanjassa hyväksyttiin uusi perustuslaki, joka päätti virallisesti 40 vuotta jatkuneen sotilasdiktatuurin.

YLE Elävä arkisto
http://yle.fi/haku/?hl=fi&cx=007097612530377999607%3Aglpulxqhhs4&cof=FORID%3A9&q=1978#914

Videohaku 1978
http://www.google.fi/search?hl=fi&rlz=1G1ACAW_FIFI340&tbs=vid%3A1&q=1978&btnG=Haku&aq=f&aqi=g1&aql=&oq=&gs_rfai=

Kuvahaku 1978
http://www.google.fi/images?um=1&hl=fi&rlz=1G1ACAW_FIFI340&tbs=isch%3A1&sa=1&q=1978&btnG=Haku&aq=f&aqi=&aql=&oq=&gs_rfai=

Lähdeaineisto:
Mitä, missä, milloin 1979
Mitä, missä, milloin 1980
Juhani Suomi: Umpeutuva latu
Valitut Palat: Itsenäinen Suomi