Prahan EM-kisat yleisurheilussa olivat järjestyksessä 12. ja päättyivät Suomen kannalta riemukkaasti syyskuun 3. päivänä Tsekkoslovakian pääkaupungissa. Suomen mitalisaalis kasvoi päätöspäivän kaksinkertaiseksi, kolmesta kuuteen mitaliin. Epävirallisessa, mutta yleisesti tunnustetussa maitten välisessä pistekilvassa Suomi saavutti seitsemännen sijan, mikä vastasi ennakko-odotuksia.
Kilpailun avauspäivänä, elokuun 29. päivänä 27-vuotias turkulainen insinööri Martti Vaino ylti taktisesti loistavasti läpiviedyssä 10 000 metrin kilpailussa voittoon. Vainiosta tuli ensimmäisen kilpailupäivän juhlituin voittaja ja samalla Suomen kisajoukkueen ainoa Euroopan mestari näissä kisoissa. Roomassa neljä vuotta aikaisemmin Suomi saavutti yhteensä neljä Euroopan mestaruutta ja 10 mitalisijaa. Naisjoukkue saavutti tuolloin puolet kirkkaimmista mitaleista. Prahassa Suomen naiset jäivät mitaleitta.
Martti Vainion hillitty, mutta samalla kylmäverinen suoritus toi Suomelle EM-kultaa 10 000 metrillä viidennen kerran. Aikaisemmin ovat EM-kultaa Suomelle tuoneet Ilmari Salminen (2 kertaa), Viljo Heino ja Juha Väätäinen.
Voittoajallaan 29.31,00 Vainio vei nimiinsä EM-kisaennätyksen, jonka hän riisti Juha Väätäiseltä ja myös Suomen ennätyksen, josta joutui luopumaan Lasse Viren. Lasse Virenin kisahaaveet kaatuivat jalkavammaan.
Mitalitaistelussa veti Neuvostoliitto pisimmän korren. Saalis oli komea, 13 kultaa, 12 hopeaa ja 11 pronssia. DDR oli toisella sijalla, tulos 12-9-10, ja Länsi-saksa kolmas 4-2-2. Seuraavat olivat Puola, Iso-Britannia ja Suomi. Neuvostoliitto ja DDR hallitsivat kisoja.
Koleasta ja sateisesta säästä huolimatta syntyi kolme maailmanennätystä. DDR:n Marita Koch juoksi 400 m ennätysaikaan 48,94, ja N-L:n Tatjana Selenzova pyyhkäisi 400 m aidat niinikään ME-ennätysaikaan 54,89. Vilma Bardauskiene, N-liitto, saavutti maailmanennätyksen 7,09 pituushypyssä jo ennen loppukilpailua, ja italiatar Sara Simeoni sivusi omaa korkeushypyn ME:ään 2.01. Kisojen juoksukuninkaaksi kohosi Italian sprintteri Pietro Mennea. Hän vei voitot sekä 100 että 200 metrillä ja noteerasi 4x400 m loppuviestissä uskomattoman ajan 44,2 sekuntia.
Lupaavia suomalaisten suorituksia nähtiin Prahassa useita. Maileri Antti Loikkasen esitys 1500 m loppukilpailussa lienee ylivoimaisin näyte tästä. Juoksu sujui suunnitelmien mukaan ja maalissa tuli kovassa seurassa saavutettu viides sija tuloksella 3.37,5.
Antti Kalliomäkeä monet arvostavat 70-luvun seiväshyppääjänä. Voittoja on kertynyt monenlaisia mm. hopeamitali Montrealin olympialaisista. Prahaan Antti lähti voitosta kilpailemaan, mutta oli jo kerran kotimaassa menettänyt seiväshypyn Suomen ennätyksen nuorelle Rauli Pudakselle. Oli tosin napannut sen takaisin. Mukana Prahan matkalla oli myös Rauli Pudas ja yhdessä miehet järjestivät todellisen jännitysnäytelmän käydessään mitalitaistelua Neuvostoliiton Vladimir Trofimenkoa vastaan. Sää oli huono, mikä haittasi kilpailua. Loppukilpailun todellinen yllättäjä oli Rauli Pudas, joka hyvällä onnella selvitti 545. Rima nousi kannattimillaan, mutta ei pudonnut. Näytti kovasti sirkustempulta, mutta oli pronssin arvoinen suoritus. Trofimenkon voittotulos oli 555, Kalliomäen selviytyessä hopealle tuloksella 55.
Markku Tuokon, Arto Bryggaren ja Ismo Toukosen ansiosta Suomi saavutti EM-kisojen viimeisenä kilpailupäivänä elokuun 3. päivänä kolme mitalia kokonaissaaliin näin noustessa kuuteen mitaliin. Markku Tuokko onnistui neljännellä heitollaan, joka kantoi kiekon 64,90. DDR:n ME-mies Wolfgang Schmidt voitti tuloksella 66,82. Tuokko oli toinen.
Arto Bryggare toi uudella SE-ajalla 13,56 Suomelle pronssia 110 m aitajuoksun loppukilpailussa.
Esteellä kompuroiminen ja pakon edessä sen ohitse juokseminen oli maksaa Ismo Toukoselle pronssimitalin 3000 metrin estejuoksussa. Onneksi Toukosen ja Michael Karstin teko lopulta sai tuomariston siunauksen ilman kilpailusta poissulkemista. Tätä pronssia luonnehdittiin Suomen yllätysmitaliksi. Puolan Bronislaw Malinowsky oli kilpailun ylivoimainen voittaja.
Italian Venanzio Ortis voitti 5000 m juoksun ajalla 13.28,5. Tuore Euroopan mestari Martti Vainio oli kuudes ennätysajallaan 13.29,7.
Suomi 240 – Ruotsi 168
Suomen ja Ruotsin välistä vuotuista yleisurheilumaaottelua pidetään yleisurheilumaailmassa suurimpana ja merkittävimpänä alallaan. Ottelun maine joutui ensi kertaa Helsingin olympiastadionilla vakavasti puntariin elokuun 12. – 13. päivinä. Ottelu ei vastannut odotuksia. Piste-ero oli suurempi kuin koskaan aikaisemmin, 72 pistettä. Suomi voitti lukemin 240-168. Naisten kamppailu oli tasaisempi, mutta Suomi vei voiton numeroin 85-72.
Erkin kommentti: Mikä oli dopingin osuus tuon ajan yleisurheilutuloksissa. Se on jäänyt selvittämättä.
Katso Yleisurheilun EM-kisat Prahassa
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=3&ag=18&t=483&a=4233
Katso Vainiolle 10 000 m Euroopan mestaruus
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=3&ag=18&t=483&a=709
Lähdeaineisto:
Vuosikirja 1978
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti