Kuvan saa isommaksi klikkaamalla hiirellä kuvan päällä.
Eduskunnalle ja Kalevi Sorsan hallitukselle aiheutti ongelmia taloudellinen lama. Hallitus ajautui kriisien partaalla, mikä häiritsi myös lainsäädäntötyötä eduskunnassa. Silti eduskunta sai katsauskaudella valmiiksi 274 lakia, joiden joukossa oli monia laajakantoisia ja kauan vireillä olleita uudistuksia.
Ensimmäisen kerran tällä vuosikymmenellä eduskunta pystyi päättämään valtiopäivänsä ennen vuoden vaihdetta. Kevätkausikin saatiin päätöksen ennen juhannusta, vaikka touko-kesäkuulla kertyi yli sadan lain asiaruuhka.
Eduskunnan kansainvälinen yhteydenpito jatkui mm. Tsekkoslovakian, Egyptin ja Ruotsin valtuuskuntien vierailuin sekä suomalaisten parlamentaarikkojen käynnein Unkarissa, Keski-Amerikassa sekä parlamenttienvälisten liiton kokouksissa.
Kun eduskunta 6. syyskuuta kokoontui hallitus oli päättänyt markan devalvoinnista 3 prosentilla. Jo kesällä hallitus oli sopinut 27-kohtaisesta elvytysohjelmasta, jonka pohjalle rakennettiin valtion v. 1978 talousarvioesitys. Ohjelman mukaan työantajien sairausvakuutus- ja lapsilisämaksua sekä työeläkemaksua alennettiin, vientituotteiden markkinointia edistettiin, yritysten rahoitusmahdollisuuksia parannettiin verovähennyksin, teollisuuden rakennusinvestointien liikevaihtovero poistettiin määräajaksi ja nuorisotyöttömyyttä pyrittiin lieventämään mm. koulutusmahdollisuuksia lisäämällä.
Syyskuun puolivälissä hallitus esitteli eduskunnalle budjettiesityksen seuraavalle vuodelle. Se menojen loppusumma nousi 37,6 miljardiin markkaan. Tavoitteena oli elvytysohjelman mukaisesti pitää kustannusten nousu kurissa, lisätä viennin kilpailukykyä ja parantaa siten työllisyystilannetta. Tuloverotaulukoihin tehtiin keskimäärin 13 prosentin kevennys. Alemmissa taulukoissa lievennys oli hieman suurempi kuin ylemmissä. Myös tärkeimpiä verovähennyksiä tarkistettiin. Inflaatiotarkistus koski myös varallisuusverotusta. Tuloverotuksen lievennys vähensi valtion verotuloja 1350 miljoonaa ja varallisuusveron 70 miljoonaa markkaa. Veronpalautusten maksamista siirrettiin jälleen kerran maaliskuulle.
Budjetin sosiaalimenoihin sisältyi korotus huhtikuun alusta 5 prosentilla. Lapsilisät nousivat lokakuussa 10 prosenttia. Lasten päivähoitoa pyrittiin kehittämään niin, että vuoden 1978 lopussa olisi 85 000 lasten päivähoitopaikkaa ja 35 000 perhepäivähoitopaikkaa.
Maataloudesta käydään Suomen sisäpolitiikassa kiistoja lähes vuosittain, mutta syksyn 1977 maatalousongelmat osoittautuivat tavallistakin vaikeammiksi. Hallitus teki syksyllä maataloushinnoista yksipuolisen päätöksen, kun sopuun ei päästy.
Hallituksen taloudellinen elvytysohjelma ei syksyn mittaan vaikuttanut toivotulla tavalla. Päinvastoin taloudelliset näkymät heikkenivät entisestään. Sorsan hallitus ryhtyi valmistelemaan uutta elvytysohjelmaa, josta ei kuitenkaan näyttänyt syntyvän sopua työmarkkinajärjestöjen kanssa.
Vaikka talousongelmien parissa kului runsaasti aikaa, eduskunta sai syksyn mittaan aikaan myös eräitä merkittäviä lakeja. Niinpä joulukuussa valmistui kauan odotettu kuluttajansuojalainsäädäntö.
Äitiyspäivärahan maksamisaikaa pidennettiin kahdella viikolla.
Tasavallan presidentti Urho Kekkonen päätti vuoden 1977 valtiopäivät 29. joulukuuta. Päättäjäispuheessaan hän epäili, että ”politiikan tekemisessä” on meillä menty jo niin pitkälle, että politiikan sisältö, yhteisten asioiden hoitaminen ja vastuuntunto, ovat jäämässä sivuseikoiksi.
Kun Kalevi Sorsan hallitus keväällä 1977 muodostettiin, sai SDP haltuunsa sekä pääministerin että eduskunnan puhemiehen paikat. Keskustapuolueen piiristä ehdotettiin jo syksyllä puhemiehen vaihdosta, mutta Veikko Helle ei katsonut aiheelliseksi erota kesken valtiopäivien. Vuoden 1978 valtiopäivien alussa vaihdos sitten toteutui. Puhemieheksi nousi keskustapuolueen varapuheenjohtaja Ahti Pekkala, ja Helle siirtyi hänen tilalleen ensimmäiseksi varapuhemieheksi. Toisen varapuhemiehenä jatkoi Anna-Liisa Linkola (kok.)
Helmikuussa Suomi seurasi Norjan esimerkkiä ja devalvoi markan arvon 8 prosentilla. Päätös syntyi Sorsan hallituksessa sen ei-sosialistisen enemmistön äännin. SKDL vastusti devalvointia ja sosiaalidemokraatitkin äänestivät vastaan, kun heidän ehdottamansa pienemmän devalvoinnin linja ei saanut kannatusta. Äänestyspäätöksen vuoksi pääministeri Kalevi Sorsan jätti hallituksensa eronpyynnön 17. helmikuuta.
Lähdeaineisto: Mitä, missä, milloin 1979
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti