- Jos ei tästä muuhun ole niin voihan sillä aina heittää vesilintua. Kari Suomalainen, Helsingin Sanomat 23.11.1973
Eduskunta sai päätökseen mm. EEC-kysymyksen ja siihen liittyvät suojalait sekä suurimittaiset veronhuojennukset ja työeläkkeiden korotukset. Tämän ohella eduskunta keskusteli laajasti myös energia-asioista ja korkeakoulujen hallinnasta, mistä tehdyt uudistusehdotukset kuitenkin jälleen raukesivat. Oma aikansa hupeni tuhlaillen esitettyjen välikysymysten ja epäluottamuslause-ehdotusten käsittelyyn. Eduskunta keskusteli myös työmenetelmistään ja sisäisestä kuristaan.
Luonnollisten henkilöiden tuloverorasitusta kevennettiin maaliskuussa 1974 tehdyn tulopoliittisen sopimuksen mukaisella tavalla. Eduskunnan käsiteltäväksi hallitus antoi myös tulo- ja varallisuusverolain kokonaisuudistuksen. Suomen ja EEC:n välinen tullisopimus voitiin viimein marraskuussa 1973 saattaa voimaan. Sopimukseen liittyvät lait hyväksyttiin ensin äänin 141-37 ja sen jälkeen itse sopimus 141-36. Vastaan äänestivät 36 kansandemokraattia, tyhjää äänesti seitsemän sosiaalidemokraattia ja 15 edustajaa oli poissa.
Joulukuussa 1973 hyväksyttyyn maatalouspoliittiseen lakinippuun kuuluivat sukupolvenvaihdoseläke, luopumiskorvaus ja luopumiseläke sekä karjataloudenharjoittajien vuosilomalaki.
Tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun sisältyneet kaksi huomattavaa sosiaalipoliittista uudistusta, työntekijäin eläkkeiden korotus ja äitiysloman pidennys, hyväksyttiin eduskunnassa kevätkaudella. Kansaneläkevakuutuksen ja sairausvakuutuksen paikallishallinto päätettiin yhdistää. Kauan valmistellun työtuomioistuinlain uudistus saatiin keväällä 1974 hyväksytyksi.
Aikaisempien sopimusten mukaisesti purettiin huonevuokrasäännöstely entisessä muodossaan ja otettiin käyttöön asunto-oikeudet.
Rikosvahinkojen korvaamiseksi valtion varoista luotiin uusi järjestelmä. Asiaa koskevan lainsäädännön mukaan ns. väkivaltarikosten uhreille ja heidän omaisilleen maksetaan korvausta ruumiinvammasta ja muusta henkilövahingosta sekä huoltajan menetyksestä. Vapausrangaistuksia ja niiden täytäntöönpanoa koskevat säännökset uusittiin. Kuritushuonerangaistuksesta luovuttiin kokonaan ja siirryttiin yksilajiseen vapausrangaistukseen, vankeuteen.
Öljyvahinkojen torjumiseksi myös maa-alueilla säädettiin oma lakinsa. Sen mukaan öljyvahinkojen torjunta on lähinnä kunnan velvollisuus. Kunnan on laadittava öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma sekä nimitettävä torjuntaviranomainen tai torjunnan johtaja.
Vesien saastumisesta ammattikalastajille aiheutuneiden kalavahinkojen korvaamiseksi säädettiin niin ikään laki. Sen perusteella kalastajille voidaan maksaa valtion varoista korvaus, jonka valtio on oikeutettu perimään likaajilta vesilain mukaista korvausmenettelyä noudattaen.
Korkeakoulujen sisäisen hallinnon uudistaminen oli jälleen eduskunnassa kiivaasti väiteltävänä, eikä uudistushankkeesta tälläkään kertaa tullut mitään. Korkeakoulujen sisäistä hallintoa oli yhtä turhaan yritetty saada uudistetuksi jo kaksi kertaa aikaisemmin. Ammattikoulujen hallintojärjestelmä sitä vastoin uudistettiin siirtämällä sisäistä päätöksentekovaltaa kouluyhteisössä työskentelevien valitsemalle oppilasneuvostolle.
Kansandemokraattien ja kokoomuksen kiista koulujärjestelmälain muutoksesta saattoi eduskuntatyön kevätkauden 1974 lopulla pahoin sekaisin. Lopulta hyväksytyn muutoksen mukaan kunta saa päättää ns. korvaavan koulun ottamisesta kunnan koulujärjestelmän piiriin.
Puolustuslaitosta koskevat säädökset oli aikaisemmin hoidettu pääasiassa asetusteitse, mutta nyt tälläkin alalla siirryttiin lakisääteiselle pohjalle. Eduskunta hyväksyi äänin 144-39 hallituksen ehdottaman lain puolustusvoimista.
Eduskunnassa oli jo kauan aikaa keskusteltu sisäisestä järjestyksestä ja työmuotojen kehittämisestä, ja vähitellen näyttää alkavan tapahtua jotakin. Eduskuntatyön muodot ovat vuodesta toiseen pysyneet käytännöllisesti katsoen muuttumattomina, vaikka eduskunnassa käsiteltävien asioiden määrät olisivat vaatineet niiden järkiperäistämistä. Valiokuntien työskentelyä on tehostettu. Valiokuntien kokousaikoja on järjestelty uudelleen ja lisäksi valiokunnille on palkattu uusia päätoimisia sihteereitä.
Lähdeaineisto:
Mitä, missä, milloin 1975
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti