Suomi eli 1960-luvun rajuinta rauhanaikaista muutosvaihetta, mutta vasta vuoden 1970 vaalit näyttivät muutoksen poliittisen sisällön. Yleisradion vaalitulospalvelun tietokoneohjelmassakaan ei osattu varautua siihen, että jonkin puolueen kannatuksen muutosprosentti voisi olla kaksinumeroinen luku. Nyt oli. SMP:n äänimäärä kymmenkertaistui. Se sai nyt yli 240 000 ääntä enemmän kuin 1966 ja peräti 18 edustajapaikkaa. Vaalien toinen suurvoittaja oli kokoomus, joka sai 130 000 lisä-ääntä ja 11 paikkaa enemmän kuin edellisissä vaaleissa. Suurin häviäjä oli SKDL, joka menetti 82 000 ääntä. Pahimman takaiskun koki kuitenkin keskustapuolue, vaikka se menetti vain 68 000 ääntä. SMP juhli sen perinteisissä vaalipiireissä, niin että keskustapuolue menetti peräti 13 edustajapaikkaa.
Rajun muuttoliikkeen lisäksi maaseutua rasitti paha ylituotanto-ongelma. Se johti juuri vaalien alla peltojen paketointilakiin. Maaseudun pieneläjiä oli koko sodanjälkeisen ajan kasvatettu raivaajahenkeen. Nyt ilmeni, että se oli ollut pelkkä turhuus. Pellonraivauslaki oli johdonmukaista maatalouspolitiikkaa, mutta se oli myös poliittista dynamiittia. Se veti henkisesti maton koko maatalousväestön jalkojen alta. Juuri keskustapuolueeksi muuttunut maalaisliitto oli muodollisesti kääntänyt selkänsä perustuotannolle. Koko talonpoikien perus-Suomi oli henkisesti tuuliajolla ja SMP kokosi sen riveihinsä.
Uusi siirtolaisennätys saavutettiin 1970, jolloin 42 000 suomalaista muutti Ruotsiin töihin. Sitä edellisenäkin vuonna oltiin kaksinkertaisella tasolla vuosikymmenen puoliväliin verrattuna, mikä oli aikaisempi huipputaso.
Vaalit oli protesti kaikkea vastaan: uusvasemmistolaista radikalismia, hallitsematonta yhteiskuntamuutosta, Kekkosen häikäilemättömyyttä, maatalouden henkistä lamaa ja maalaisliiton nimenmuutosta vastaan. Poliittinen eliitti oli lyöty kanveesiin, ja se otti alkukevään ajan lukua. Kekkonen nimitti toukokuun puolivälissä Teuvo Auran virkamieshallituksen. Se oli hyvin erikoinen presidentinhallitus, jonka sensaatiomaisin yllätys oli se, että ulkoministeriksi tuli Väinö Leskinen. Presidentti pakkosynnytti Ahti Karjalaisen laajapohjaisen kolmen suuren hallituksen, ja Väinö Leskinen jatkoi juuri alkanutta ulkoministerin uraansa.
Kreml toivoi, että Suomi olisi poliittinen laboratorio. Kansanrintamahallituksen oli määrä osoittaa, että siirtyminen sosialismiin oli mahdollista parlamentaarisin keinoin. Koe riistäytyi kuitenkin käsistä. Kansanrintamatyöskentely alkoi kehittää kommunistisen puolueen kansallisia vivahteita ja heikentää kansainvälisen keskusjohdon mahdollisuuksia sen ohjaamiseen. SKP:n linjariita repesi julkiseksi huhtikuussa 1969, ja 1970 SKDL kärsi vakavan vaalitappion. Moskova nimitti Helsinkiin uudeksi suurlähettilääksi Aleksei Beljakovin, joka kuului NKP:n keskuskomitean sihteeristön kansainvälisen osaston korkeimpaan johtoportaaseen. Hän näyttää osallistuneen SKP:n sisäiseen välienselvittelyyn enemmän kuin hänen edeltäjiensä tiedetään tehneen. Hän osoitti selvästi, että Neuvostoliitto tuki puolueen stalinisteja. Beljakov käytti SKP:n ammattiyhdistysaktiiveja taistelun kärkiryhmänä. Stalinistit olivat vaikutusvaltaisessa asemassa Metalliliitossa, joka aloitti määrätietoisen taistelun UKK-sopimusta vastaan. Beljakovin taustatuki Metalliliiton stalinisteille loi hämmentävän asetelman: supervallan suurlähettiläs toimi asemamaansa presidenttiä vastaan. Kuznetsovin salaisen Tamminiemessä käynnin jälkeen Beljakov matkusti sairaslomalle Neuvostoliittoon.
Tammikuu
1. tammikuuta – Keravan kauppala muuttui kaupungiksi. Hinnerjoen ja Honkilahden kunnat liitettiin Euran kuntaan. Iisalmen mlk liitettiin Iisalmen kaupunkiin.
1. tammikuuta − Tasavallan presidentti Urho Kekkonen nosti uudenvuodenpuheessaan Suomen tärkeimmäksi haasteeksi ympäristönsuojelun ja nimesi alkaneen vuoden teemaksi Pohjolan luonto − Pohjolan tulevaisuus.
1. tammikuuta – Tietokoneiden UNIX-ajan lähtöpiste.
5. tammikuuta − Espanjalainen matkustajakone syöksyi metsään miltei heti noustuaan Arlandan lentokentältä. Viisi henkilöä, joista yksi oli suomalainen lentoemäntä, sai surmansa. Onnettomuushetkellä vallitsi 28 asteen pakkanen ja sakea sumu.
7. tammikuuta – Kekkonen kirjoittaa Koivistolle, että NORDEKista on luovuttava, jos jokin Pohjoismaa liittyy EEC:hen.
14. tammikuuta – Willy Brandt ehdottaa DDR:lle sopimusta väkivallan käytön kieltämisestä.
15. tammikuuta – Biafran tasavallan sotilasjohto antautui ja maa liitettiin takaisin Nigeriaan.
15. tammikuuta – Muhammar Gaddafista tuli Libyan johtaja.
16. tammikuuta – Kansainvälinen tarkkailijaryhmä ilmoitti, ettei se ollut todennut Biafran alueella merkkejä kansanmurhasta. Paavi Paavali VI oli vedonnut Nigerian johtajiin kansanmurhan estämiseksi Biafrassa.
26. tammikuuta – Länsisaksalainen lääketehdas tarjosi sadan miljoonan markan korvauksia talidomidia sisältäneen lääkkeen vaikutuksesta epämuodostuneina syntyneille lapsille, mikäli oikeudenkäynti yhtiötä vastaan keskeytettäisiin. Oikeudenkäynti oli alkanut toukokuussa 1968.
27. tammikuuta – Helsingin hovioikeudessa alkoi oikeudenkäynti kenraali Yrjö Keinosta vastaan ns. kellarijutun vuoksi.
Helmikuu
3. helmikuuta − Japani liittyi ydinsulkusopimukseen.
6. helmikuuta – Hallitus antoi eduskunnalle esityksen teurastuspalkkioiden maksamisesta lypsylehmistä maidontuotannon vähentämiseksi.
10. helmikuuta – Pravda käyttää Suomesta sanontaa, joka ei viittaa puolueettomuuspyrkimyksiin.
13. helmikuuta – Black Sabbathin ensimmäinen albumi Black Sabbath julkaistiin.
17. helmikuuta – USA aloittaa Pohjois-Vietnamin joukkojen huoltoreittien pommitukset Laosin alueella.
20. helmikuuta − Eduskunnan sivistysvaliokunta hyväksyi alustavasti mies ja ääni -periaatteen korkeakoulujen hallintoon. Opetusministeri Johannes Virolaisen ajama hanke kuitenkin raukesi periaatetta vastustaneiden kansanedustajien jarrutuksen vuoksi ennen eduskuntavaaleja.
23. helmikuuta – Kekkonen nimittää Ralph Enckellin kiertäväksi ETYK-lähettilääksi.
25. helmikuuta – Brezhnev esittää Kekkoselle YYA-sopimuksen uusimista.
28. helmikuuta − Turun yliopisto vietti 50-vuotisjuhlansa.
Maaliskuu
1. maaliskuuta – Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö jaettiin kahtia liikenneministeriöksi ja työvoimaministeriöksi.
3. maaliskuuta – USA aloittaa Kambodzan alueen pommitukset.
4. maaliskuuta- Yritysdemokratiaa käsitellyt komitea jättää mietintönsä.
5. maaliskuuta – Ydinsulkusopimus astui voimaan.
7. maaliskuuta – Meksikossa ja USA:n itärannikolla oli täydellinen auringonpimennys.
16. maaliskuuta – Suomessa käytiin eduskuntavaalit, joiden suurimmaksi voittajaksi nousi Veikko Vennamon johtama Suomen Maaseudun Puolue 17 lisäpaikalla. Myös Kokoomus lisäsi paikkalukuaan 11:llä. Niin sanotut kansanrintamapuolueet kokivat tappion; TPSL putosi eduskunnasta.
18. maaliskuuta – Kenraali Lon Nol syöksi vallasta Norodom Sihanoukin Kambodžassa.
19. maaliskuuta – Liittokansleri Willy Brandt ja DDR:n pääministeri Willi Stoph tapaavat Erfurtissa.
20. maaliskuuta − Kirjailija ja kriitikko Tuomas Anhava, elokuvaohjaaja Risto Jarva ja keramiikkataiteilija Kyllikki Salmenhaara nimitettiin Suomen ensimmäisiksi taiteilijaprofessoreiksi.
24. maaliskuuta – Hallitus vetäytyy NORDEK hankkeesta.
Huhtikuu
3. huhtikuuta − Uusi eduskunta kokoontui. Puhemieheksi valittiin SDP:n Rafael Paasio, ensimmäiseksi varapuhemieheksi Keskustapuolueen Johannes Virolainen ja toiseksi varapuhemieheksi Kokoomuksen Olavi Lähteenmäki.
6. huhtikuuta – Suomi ilmoittaa EEC:lle olevansa kiinnostunut puolueettomuuspolitiikkansa mukaisista kaupallisista järjestelyistä.
8. huhtikuuta – Ilmavoimille tilataan 12 Draken-hävittäjää Ruotsista.,
10. huhtikuuta – Paul McCartney ilmoitti The Beatlesin hajoamisesta.
11. huhtikuuta – Yhdysvaltain huono-onnisen Apollo 13 -avaruuslennon matkaan lähtö.
22. huhtikuuta – Eri puolilla maailmaa vietettiin monin juhlallisuuksin Leninin syntymän satavuotispäivää.
24. huhtikuuta – Kiina laukaisi ensimmäisen satelliittinsa.
29. huhtikuuta – Vietnamin sota: Yhdysvallat hyökkäsi Kambodžaan Vietkong-sissien perässä.
Toukokuu
4. toukokuuta – Yhdysvalloissa Kent State Universityssa neljä opiskelijaa kuoli kansalliskaartin sotilaiden avattua tulen Kambodžan sotaa vastustaneeseen mielenosoitukseen. Tästä tuli 1960-luvun hippikauden symbolinen loppu.
8. toukokuuta – Hallitus antoi eduskunnalle esityksen rikoslain muuttamiseksi siten, että rotusyrjinnästä tulisi rangaistava teko.
14. toukokuuta – Teuvo Auran virkamieshallitus aloitti toimintansa.
15. toukokuuta − Etelä-Afrikka erotettiin Kansainvälisestä olympiakomiteasta sen harjoittaman rotuerottelun vuoksi.
23. toukokuuta − Reserviupseerikoulun 50-vuotisjuhlia vietettiin Haminassa.
26. toukokuuta – Neuvostoliiton Tupolev Tu-144 ylitti ensimmäisenä siviilikoneena 2 machin rajan.
30. toukokuuta − Toimistopäällikkö Uuno Nokelainen valittiin TPSL:n uudeksi puheenjohtajaksi.
Kesäkuu
4. kesäkuuta − Tyynellämerellä sijaitseva Tonga itsenäistyi oltuaan Ison-Britannian protektoraattina vuodesta 1900.
6. kesäkuuta – Keskustapuolueen puheenjohtaja Johannes Virolainen valittiin Mikkelissä pidetyssä puoluekokouksessa uudelleen tehtäväänsä, vaikka hän joutuikin puolueen eduskuntavaaleissa kärsimän tappion vuoksi kovaan ryöpytykseen.
9. kesäkuuta − Imatran Voima ja neuvostoliittolainen Teknopromexport allekirjoittivat sopimuksen Suomeen rakennettavasta ydinvoimalasta.
12. kesäkuuta − Aleksanterinkatu Helsingin keskustassa muutettiin kokeiluluonteisesti kävelykaduksi. Kokeilua pidettiin kuitenkin ongelmallisena, koska kadulla oli sallittu raitiovaunuliikenne samoin kuin poikkikatujen autoliikennekin.
18. kesäkuuta – Britannian parlamenttivaaleissa konservatiivit saivat yllätysvoiton ja Edward Heathista tuli pääministeri.
22. kesäkuuta – Iranin šaahi Muhammad Reza Pahlavi saapui puolisoineen viisipäiväiselle valtiovierailulle Suomeen. Helsingissä järjestettiin useita šaahia vastustaneita mielenosoituksia, joiden yhteydessä poliisi pidätti noin 40 henkilöä.
24. kesäkuuta – Aleksei Beljakov nimitettiin Neuvostoliiton uudeksi Suomen-suurlähettilääksi Andrei Kovalevin tilalle.
26. kesäkuuta − Entinen puoluejohtaja Alexander Dubček erotettiin Tšekkoslovakian kommunistisesta puolueesta.
28. kesäkuuta – USA:n joukot vetäytyivät Kamputseasta massiivisten sodan vastaisten protestien jälkeen.
Heinäkuu
9. heinäkuuta – Neuvostoliitto ilmoittaa, että Suomen puolueettomuuspolitiikka on ristiriidassa YYA-sopimuksen kanssa.
11. heinäkuuta – Kekkonen kieltäytyy YYA-sopimuksen jatkamisesta ellei puolueettomuuden määritelmää säilytetä ennallaan.
15. heinäkuuta – Ahti Karjalaisen II hallitus aloitti toimintansa.
17. heinäkuuta – Kekkosen virallinen valtiovierailu Neuvostoliittoon alkaa.
20. heinäkuuta – Suomen keski- ja pohjoisosassa oli poikkeuksellisen lämmintä ja varsinkin Pohjanmaalla oli voimakkaita ukonilmoja.
20. heinäkuuta – Suomen ja Neuvostoliiton ulkoministerit Väinö Leskinen ja Andrei Gromyko allekirjoittivat Moskovassa YYA-sopimuksen jatkamispöytäkirjan, jolla sopimuksen voimassaoloa pidennettiin vuoteen 1990.
21. heinäkuuta – Assuanin pato valmistui Egyptissä.
21. heinäkuuta − Kenraalimajuri Ensio Siilasvuo nimitettiin YK:n Lähi-idässä olevien tarkkailujoukkojen komentajaksi.
23. heinäkuuta – Kekkonen lähtee viralliselle vierailulle USA:han.
Elokuu
1. elokuuta – Rotusyrjinnästä tuli Suomessa rikoslain muutoksen perusteella rangaistava teko.
12. elokuuta – Länsi-Saksan liittokansleri Willy Brandt ja Neuvostoliiton pääministeri Aleksei Kosygin allekirjoittivat Moskovassa maiden välisen hyökkäämättömyyssopimuksen.
21. elokuuta – Suomen ensimmäinen kansainvälinen rockfestivaali Ruisrock alkoi Turun Ruissalossa.
30. elokuuta − Opetusministeri Jaakko Itälä paljasti vuoden 1918 kansalaissodan valtakunnallisen muistomerkin Eläintarhan puistossa Helsingissä. Crescendo-nimisen muistomerkin oli veistänyt Taisto Martiskainen.
31. elokuuta − Helsingin ja Helsingin mlk:n Hiekkaharjun välisen rataosan sähköistys valmistui.
Syyskuu
1. syyskuuta – Murhayritys Jordanian kuningas Husseinia vastaan.
2. syyskuuta – Helsingin raastuvanoikeudessa alkoi oikeudenkäynti taiteilija Harro Koskista vastaan hänen kahden teoksensa vuoksi. Koskista syytettiin Sikavaakunan osalta Suomen valtakunnan häpäisemisestä ja Sikamessiaan osalta jumalanpilkasta. Syytteeseen asetettiin myös Nuorten taiteilijoiden näyttelyn nelihenkinen raati.
3. syyskuuta – Tasavallan presidentti Urho Kekkonen täytti 70 vuotta.
3.–6. syyskuuta – Israelin armeija taisteli palestiinalaississejä vastaan Etelä-Libanonissa.
6. syyskuuta – Palestiinan vapautuksen kansanrintama kaappasi neljä lentokonetta. Kaksi koneista lennätettiin Jordanian aavikolle ja yksi jäi Kairoon. Yksi kaappauksista epäonnistui ja sen johtaja Leila Khaled pidätettiin Heathrow'lla. Vaatiessaan Khaledin vapauttamista PFLP kaappasi vielä yhden Bombaysta Beirutiin lentäneen koneen. Britannia aloitti salaiset neuvottelut. Koneet räjäytettiin panttivankien vapauttamisen jälkeen 12. syyskuuta. Leila Khaled vaihdettiin kuuden muun palestiinalaistaistelijan kanssa panttivankeihin 30. syyskuuta.
9. syyskuuta – Irwin Goodmanin omistama omakotitalo Ryysyranta myytiin pakkohuutokaupalla Hattulan kunnan Mierolan kylässä 153 500 markalla.
17. syyskuuta – Palestiinalaississit ja Jordanian hallituksen joukot taistelivat Ammanissa.
20. syyskuuta – Syyrian panssarit ylittivät Jordanian rajan.
20. syyskuuta – Neuvostoliiton Luna 20 -luotain laskeutui Kuuhun. Se palasi näytteiden kanssa Maahan 24. syyskuuta.
27. syyskuuta – Palestiinalaiset ja Jordania solmivat rauhasopimuksen.
28. syyskuuta – Gamal Abdal Nasser kuoli ja Anwar Sadatista tuli väliaikainen Egyptin presidentti.
29. syyskuuta – Punainen armeijakunta ryösti kolme pankkia Berliinissä ja sai saaliiksi yli 200 000 DM.
Lokakuu
1. lokakuuta – Eduskunnan oikeusasiamies Risto Leskinen nimitettiin uudeksi oikeuskansleriksi. Edellinen oikeuskansleri Jaakko Enäjärvi siirtyi eläkkeelle.
1. lokakuuta – Valtioneuvosto asettaa ensimmäisen parlamenttaarisen puolustuskomitean.
3.-4. lokakuuta – Hattulan ja Tyrvännön sekä Juankosken, Muuruveden ja Säyneisten kunnissa järjestettiin tulevien kuntaliitosten vuoksi ylimääräiset kunnallisvaalit.
4. lokakuuta – Sosialisti Salvador Allende vannoi virkavalansa Chilen presidenttinä.
4. lokakuuta − Suomalainen 15-vuotias Merja Ikkelä voitti harmonikansoiton alle 18-vuotiaiden sarjan maailmanmestaruuden Salzburgissa Itävallassa.
7. lokakuuta – Helsingin raastuvanoikeus hylkäsi taiteilija Harro Koskista ja Nuorten taiteilijoiden näyttelyn raatia vastaan nostetun syytteen Suomen valtakunnan häpäisemisestä. Sikamessiaan osalta juttu siirrettiin Helsingin hovioikeuden käsiteltäväksi. 8. lokakuuta – Neuvostoliiton Aleksandr Solženitsyn sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon. Neuvostohallitus neuvoi häntä kieltäytymään; hänen otettuaan myöhemmin palkinnon vastaan Solženitsyn leimattiin kansanviholliseksi.
9. lokakuuta – Kambodža julistettiin Khmer-tasavallaksi.
10. lokakuuta – Fidži itsenäistyi.
17. lokakuuta – Anwar Sadat astui virkaansa Egyptin presidenttinä saatuaan 90 %:n äänisaaliin.
19. lokakuuta – Yleisradion ohjelmaneuvosto päätti lopettaa toimittaja Päivi Istalan radio-ohjelman Ristivetoa katsottuaan sen yksipuoliseksi ja asenteelliseksi.
21. lokakuuta – Tanskan kuningas Fredrik IX vihki käyttöön Vähä-Beltin ylittävän, 1,7 kilometriä pitkän riippusillan.
24. lokakuuta – Salvador Allende valitaan Chilen presidentiksi.
24. lokakuuta – Yhdistyneet Kansakunnat täytti 25 vuotta. Juhlapäivää vietettiin ympäri maailman. Yleiskokous piti juhlaistunnon, jossa Suomea edustivat presidentti Urho Kekkonen ja ulkoministeri Väinö Leskinen. Pääsihteeri U Thant syytti istunnossa pitämässään puheessa jäsenmaita itsekkyydestä.
Marraskuu
1. marraskuuta – 144 nuorta sai surmansa tanssiravintolan palossa St. Laurent du Pontin kaupungissa Ranskassa.
8. marraskuuta – Egypti, Sudan ja Libya julistivat aikeensa muodostaa liittovaltio.
13. marraskuuta – Trooppinen hirmumyrsky, Bholan sykloni surmasi 250 000 ihmistä entisessä Itä-Pakistanissa, nykyisessä Bangladeshissa.
13. marraskuuta – Sotilasvallankaappaus Syyriassa, Hafez al-Assad nousi valtaan.
13. marraskuuta – Charles de Gaullen hautajaiset olivat kansainvälinen merkkitapahtuma. Niihin osallistuivat muiden muassa Ranskan presidentti Pompidou, Yhdysvaltain presidentti Nixon, Walesin prinssi Charles, Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri Edward Heath, Intian pääministeri Indira Gandhi ja Iranin šaahi.
17. marraskuuta – Neuvostoliiton kauko-ohjattava Lunohod 1 laskeutui Luna 17 -aluksesta Kuun Mare Imbriumiin.
24. marraskuuta – Suomi aloittaa virkamiestason neuvottelut tullisopimuksesta EEC:n kanssa.
25. marraskuuta – Suomi kutsuu ETYK-maiden suurlähettiläät turvallisuuskokousta valmistelevaan neuvotteluun Helsinkiin.
26. marraskuuta – Itä-Pakistanin johtaja šeikki Mujibur Rahman syytti keskushallitusta katastrofiavun laiminlyönnistä.
27. marraskuuta – Paavi Paavali VI yritettiin murhata Filippiinien pääkaupungissa Manilassa. Psykoosissa toiminut murhayrityksen tekijä saatiin kiinni ennen kuin hän ehti toteuttaa aikeensa ja hänet toimitettiin hoitoon.
27. marraskuuta − Presidentti J. K. Paasikiven syntymästä tuli kuluneeksi sata vuotta.
Joulukuu
1. joulukuuta – Avioeron salliva laki vahvistettiin Italian parlamentissa.
7. joulukuuta – YK:n yleiskokous tuki Etelä-Afrikan boikottia apartheidin vuoksi.
7. joulukuuta − Länsi-Saksan liittokansleri Willy Brandt saapui vierailulle Puolaan. Huomiota herätti hänen polvistumisensa toisessa maailmansodassa tuhotun juutalaisgheton muistomerkille Varsovassa. Vierailun aikana Brandt ja Puolan pääministeri Jozef Cyrankiewicz allekirjoittivat sopimuksen maiden välisten suhteiden normalisoinnista.
8. joulukuuta – Kekkosen esittämä tulopoliittinen UKK-sopimus allekirjoitetaan.
13. joulukuuta – Puolan hallitus ilmoitti ruoan hinnan korotuksista, mistä seurasi mellakoita ja ryöstelyä.
15. joulukuuta – Venus 7 -luotain laskeutui Venukseen.
15. joulukuuta – Puolan ruoan hinnan korotuksista alkaneet levottomuudet laajenivat: poliisi ja armeija ottivat verisesti yhteen mellakoitsijoiden kanssa.
16. joulukuuta – Etiopian hallitus julisti hätätilan Eritrean maakunnassa Eritrean vapautusarmeijan toimien vuoksi.
16. joulukuuta – Neuvostoliiton varaulkoministeri Vasili Kuznetsov saapuu salaa Helsinkiin.
17.–22. joulukuuta – Puolassa oli voimassa sotatilalaki.
20. joulukuuta – Puolan kommunistisen puolueen pääsihteeri Wladyslaw Gomulka erosi virastaan. Hänen tilalleen nimitettiin puolueen politbyroon jäsen Edward Gierek.
21. joulukuuta – Rakennustyöläisten liitto irtisanoutuu UKK-sopimuksesta.
22. joulukuuta – Treblinkan ja Sobiborin keskitysleirien entinen komentaja Franz Stangl tuomittiin Düsseldorfissa elinkautiseen vankeuteen 400 000 juutalaisen murhasta toisen maailmansodan aikana.
26. joulukuuta – Maarianhaminalainen säiliöalus Ragny katkesi kovassa myrskyssä Pohjois-Atlantilla. Yhdysvaltain rannikkovartiosto onnistui pelastamaan 31 miestä laivan peräosasta, mutta etuosaan jääneet kuusi miestä hukkuivat.
28. joulukuuta – Kolme baskiterroristia tuomittiin kuolemaan Espanjassa, muut 12–62 vuoden vankeuteen. Viscayassa 15 000 ihmistä lakkoili kuolemantuomioita vastaan. Franco muutti kuolemantuomiot 30. joulukuuta 30 vuoden vankeustuomioiksi.
28. joulukuuta − Bolivian hallitus vapautti ranskalaisen lehtimiehen Régis Debrayn, joka oli vuonna 1967 tuomittu 30 vuoden vankeuteen Bolivian hallitusta vastaan taistelleiden sissien avustamisesta.
31. joulukuuta – The Beatles hajosi.
31. joulukuuta – Alkon myymälöissä luovuttiin ns. viinakortin käytöstä.
Elävä arkisto 1970
http://www.yle.fi/haku/?cx=007097612530377999607%3Aglpulxqhhs4&cof=FORID%3A9&q=1970&sa=L%C3%B6yd%C3%A4#854
Kuvahaku 1970
http://images.google.fi/images?um=1&hl=fi&lr=&rlz=1G1ACAW_FIFI340&tbs=isch%3A1&sa=1&q=1970&btnG=Haku&aq=f&aqi=g3&aql=&oq=&gs_rfai=
Videohaku 1970
http://video.google.com/videosearch?hl=fi&rlz=1G1ACAW_FIFI340&q=1962&um=1&ie=UTF-8&ei=_Wk1S4X0JILc-QaXjuCuCg&sa=X&oi=video_result_group&ct=title&resnum=11&ved=0CDIQqwQwCg#emb=0&hl=fi&q=1970&view=3
Lähdeaineisto:
Valitut Palat Itsenäinen Suomi
Mitä, missä, milloin 1971
Mitä, missä, milloin 1972
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti