Vuosi 1967 – kansallinen yhtenäisyys

- Valtuuskunta on käynyt Kekkosen luona pyytämässä sitä presidenttiehdokkaaksi. – Jaa, no ei varmaan tarvinnu kahdesti pyytää…

Koiviston viitoittama SDP:n avaus kommunisteihin päin oli lähinnä taktiikkaa maalaisliitto-keskustapuolueen ylivallan murtamiseksi. Kekkoselle kansanrintamahallituksen synty oli lähes koko hänen valtiollisen toimintansa läpikäyneen tavoitteen täyttymys. Siinä olivat ne kansallisen eheytyksen elementit, joista hän oli saarnannut jo 1930-luvulla.
Kekkonen sanoi Pohjoispohjalaisen osakunnan 50-vuotisjuhlassa Ostrobotnialla pitämässään puheessa, että 1960-luvun tärkeänä tehtävänä oli niveltää kommunistit yhteiskunnan toimivaksi osaksi. Hän yhdisti suuren ajatuksensa kansallisesta yhtenäisyydestä ja kansainvälisen rauhanomaisen rinnakkaiselon. Raakaan voimaan ja väkivaltaan perustuva aatteiden taistelu oli muunnettava taloudelliseksi ja henkiseksi kilpailuksi. ”Siihen uskaltaa se, joka luottaa oman aatteensa elinkelpoisuuteen ja elinvoimaan.”

Hän sanoi Ostrobotnialla, että Suomi on kommunisteille yhtä rakas kuin muillekin suomalaisille. ”Heikko olisikin Suomen kansa jos joka neljäs maan kansalainen olisi isänmaan vihollinen.” Kekkosen avaus äärivasemmistoon oli rohkea veto. Moskovassa koulutetut piinkovat vallankumoukselliset olivat väistyneet SKP:n johdosta vasta vuoden 1966 alkupuolella ja vanhoista kovin, Ville Pessi, istui edelleen puoluesihteerinä. Ulospäin ei vielä juurikaan näkynyt, että SKP oli lähtenyt kehittymään kohti myöhemmin eurokommunismiksi sanottua kansallista suuntaa. Ostrobotnian puhe oli suloista kuultavaa kommunisteille, mutta heidän puolueelleen se oli kuoleman suudelma.

Tammikuu
1. tammikuuta – Järvenpää muuttui kaupungiksi sekä Haapajärvi, Kankaanpää, Oulainen ja Suonenjoki kauppaloiksi.
1. tammikuuta – Kuntaliitoksia Suomessa:
Angelniemen kunta liitettiin Halikon kuntaan, Lauritsalan kauppala ja Lappeen kunta liitettiin Lappeenrannan kaupunkiin, Maarian kunta liitettiin Turun kaupunkiin, Paraisten mlk liitettiin Paraisten kauppalaan, Porin mlk liitettiin Porin kaupunkiin, Uskelan kunta liitettiin Salon kaupunkiin, Vanajan kunta liitettiin pääosin Hämeenlinnan kaupunkiin, pienempiä alueita myös Hattulan, Janakkalan ja Rengon kuntiin
4. tammikuuta – Englantilainen Donald Campbell sai surmansa yrittäessään rikkoa moottoriveneiden nopeusennätystä Conistonin järvellä.
6. tammikuuta – Presidentti Kekkonen piti Vaasan kirkkopäivillä puheen, jossa käsiteltiin kansainvälisen politiikan polttavia kysymyksiä ja arvosteltiin Länsi-Saksan ulkopolitiikkaa.
9. tammikuuta – Metalliliiton puheenjohtaja Onni Närvänen erosi tehtävästään.
10. tammikuuta – Hollannin prinsessa Margaret ja porvarillista syntyperää oleva Pieter van Vollenhoven vihittiin avioliitton.
13. tammikuuta – Étienne Eyademan johtama sotilasvallankaappaus Togossa.
13. tammikuuta – Kekkonen vahvistaa ensimmäisen puoluetukimäärärahan.
14. tammikuuta – New York Timesin lähteen mukaan Yhdysvaltain armeija suoritti salaisia biologisen sodankäynnin kokeita.
15. tammikuuta – Louis Leakey ilmoitti löytäneensä ihmisen esi-isän fossiileja Keniasta, hän antoi lajille nimen Kenyapithecus africanus.
16. tammikuuta – Italia asettui tukemaan Ison-Britannian hyväksymistä Euroopan talousyhteisön EEC:n jäseneksi.
16. tammikuuta − Tuusulan moottoritien (Tuusulanväylän) Helsingin kaupungin alueella oleva osuus avattiin liikenteelle.
20. tammikuuta – Rauno Aaltonen voitti Monte Carlon rallin Mini Cooper S -autolla. Tämä oli Suomen kolmas perättäinen voitto Monte Carlon rallissa.
23. tammikuuta – Münchenissä aloitettiin oikeudenkäynti natsisotarikollista Wilhelm Harsteria vastaan. Hän oli syytettynä 82 856 murhasta, mukaan lukien Anne Frankin murha.
24. tammikuuta – Ison-Britannian pääministeri Harold Wilson tapasi Ranskan presidentin Charles de Gaullen Pariisissa. Wilson tunnusteli Ison-Britannian mahdollisuuksia liittyä Euroopan talousjärjestöön EEC:hen, mutta neuvottelut jäivät tuloksettomiksi.
25. tammikuuta – Suomen ja Neuvostoliiton välinen pohjoisin rajanylityspaikka avattiin Raja-Joosepissa.
26. tammikuuta – Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentti päätti kansallistaa 90 % terästeollisuudesta.
26. tammikuuta – Helsingin raastuvanoikeudessa alkoi oikeudenkäynti kirjailija Arvo Saloa vastaan. Kapteeni Artturi Vuorimaa syytti Saloa tekijänoikeuslain rikkomisesta, koska Salo oli lainannut kirjoittamaansa Lapualaisoopperaan useita otteita Vuorimaan kirjasta Kolme kuukautta Kosolassa.
27. tammikuuta – Tulipalo surmasi kolme Apollo 1 -astronauttia.
27. tammikuuta – Yhdysvallat, Neuvostoliitto ja Yhdistynyt kuningaskunta allekirjoittivat Outer Space Treatyn, kieltäen avaruuden käytön sotilaallisiin tarkoituksiin.
31. tammikuuta − Länsi-Saksa ja Romania solmivat diplomaattisuhteet.

Helmikuu
1. helmikuuta – Eduskunnan puhemieheksi valittiin Johannes Virolainen ja varapuhemiehiksi Veikko Kokkola ja Paavo Aitio.
4. helmikuuta – Kekkonen piti puheen Ostrobotnialla.
4. helmikuuta – Neuvostoliitto esitti voimakkaan vastalauseen Kiinalle Neuvostoliiton Pekingissä olevan suurlähetystön edustalla jo yhdeksän päivää jatkuneiden mielenosoitusten johdosta.
5. helmikuuta – Kenraali Anastasio Somoza Debaylesta tuli Nicaraguan presidentti.
6. helmikuuta – Tokion diplomaattilähteet kertoivat, että Kiinan presidentti Liu Shaoqi ja kommunistisen puolueen pääsihteeri Deng Xiaoping oli erotettu "kaikista keskeisistä viroistaan".
7. helmikuuta – Kiinan hallitus ilmoitti, ettei se enää voi taata neuvostodiplomaattien turvallisuutta lähetystön ulkopuolella.
8. helmikuuta − SDP asettui presidentti Urho Kekkosen taakse vuoden 1968 vaaleissa.
9. helmikuuta – Neuvostoliiton ilmoitettiin aikovan supistaa Itä-Saksassa olevien joukkojen määrää Kiinan tilanteen vuoksi. Itä-Saksassa oli 22 divisionaa neuvostosotilaita.
10. helmikuuta – Sopimus Suomen ja Neuvostoliiton hallitusten pysyvästä taloudellisesta yhteisyökomissiosta.
14. helmikuuta – Kreikan kuningas Konstantin II pakeni maasta vallankaappauksensa epäonnistuttua.
15. helmikuuta – Neuvostoliitto ilmoitti lähettäneensä joukkoja Kiinan rajan lähelle.
18. helmikuuta – Kiina lähetti kolme divisioonaa Tiibetiin.
24. helmikuuta – Moskova kielsi satelliittivaltioitaan solmimasta diplomaattisuhteita Saksan liittotasavaltaan.
27. helmikuuta − Länsi-Saksa ja Jordania solmivat uudelleen vuodesta 1965 poikki olleet diplomaattisuhteensa. Suhteet olivat katkenneet Länsi-Saksan tunnustettua Israelin.
28. helmikuuta − Lumimyrsky koetteli maatamme ja vaikeutti liikennettä erityisesti Pohjanmaalla.
Maaliskuu
1. maaliskuuta – Brasilian poliisi pidätti Franz Paul Stanglin, Treblinkan ja Sobibórin entisen komentajan.
6. maaliskuuta – Stalinin tytär Svetlana saapui Yhdysvaltoihin New Delhistä ja pyysi poliittista turvapaikkaa Yhdysvalloissa. Anomus evättiin, mutta myöhemmin hän siirtyi Sveitsistä Yhdysvaltoihin.
8. maaliskuuta − Luxemburg ilmoitti tukevansa Ison-Britannian liittymistä EEC:n jäseneksi.
8. maaliskuuta – Pekka Martin liittyi SDP:n jäseneksi.
12. maaliskuuta – Indonesian parlamentti otti kaiken vallan Sukarnolta ja nimesi Suharton presidentiksi.
13. maaliskuuta – Moise Tšombe, entinen Kongon tasavallan (entinen Belgian Kongo) pääministeri tuomittiin poissaolevana kuolemaan.
14. maaliskuuta – Itä-Saksan johtaja Walter Ulbricht saapui Varsovaan sekä vieraili sen jälkeen Prahassa. Tarkoituksena oli Itä-Saksan, Puolan ja Tsekkoslovakian yhteyden lujittaminen ystävyys- ja avunantosopimuksin.
15. maaliskuuta − Neuvostoliiton pääministeri Aleksei Kosygin sanoi uusnatsien toiminnan Länsi-Saksassa vilkastuneen huolestuttavassa määrin.
18. maaliskuuta – Tankkialus Torrey Canyon haaksirikkoutui Englannin lounaisrannikolla, jolloin mereen pääsi 120 000 tonnia öljyä.
19. maaliskuuta – Kansanäänestys Ranskan Somalimaassa kannatti yhteyttä Ranskaan.
21. maaliskuuta – Sotilasvallankaappaus Sierra Leonessa.
24. maaliskuuta – Neuvostoliitto arvosteli Viron puoluejohtoa mm. nationalismin tukahduttamisen laiminlyönnistä.

Huhtikuu
7. huhtikuuta – Kuuden päivän sota: Israelin hävittäjät ampuivat alas seitsemän Syyrian MiG-21:ta.
8. huhtikuuta – 12. Eurovision laulukilpailu järjestettiin Wienissä, Itävallassa.
11. huhtikuuta − Rikoslain uudistaminen uskontorikosten osalta lykättiin 77 kansanedustajan voimin seuraavien eduskuntavaalien yli.
13. huhtikuuta − Presidentti Urho Kekkonen suostui virallisesti ehdokkaaksi vuoden 1968 presidentinvaaleihin.
15. huhtikuuta – Suuria mielenosoituksia Vietnamin sotaa vastaan New Yorkissa ja San Franciscossa.
16. huhtikuuta – Kokoomus valitsi puoluekokouksessan Tampereella Kansallis-Osake-Pankin pääjohtajan Matti Virkkusen presidenttiehdokkaakseen vuoden 1968 vaaleihin.
21. huhtikuuta – Georgios Papadopoulosin sotilasjohto otti vallan Kreikassa.
24. huhtikuuta – Kosmonautti Vladimir Komarov lähti Sojuz 1 -lennolle, hän kuoli laskeutumisen aikana.
29. huhtikuuta – Fidel Castro ilmoitti, että kaikki aineeton omaisuus kuuluu valtiolle ja että Kuuba aikoo kääntää ja julkaista teknistä kirjallisuutta ilman korvauksia.

Toukokuu
2. toukokuuta − Tukholmassa alkoi brittiläisen filosofin Bertrand Russellin ja ranskalaisen kirjailijan Jean-Paul Sartren aloitteesta kokoontuneen "Kansainvälisen sotarikostuomioistuimen" eli ns. Russellin tribunaalin istunto, jonka tarkoituksena oli selvittää, oliko Yhdysvallat syyllistynyt sotarikoksiin Vietnamissa. Tuomioistuin totesi Yhdysvallat syylliseksi 10. toukokuuta.
2. toukokuuta – Englanti pyrkii uudelleen EEC:n jäseneksi.
6. toukokuuta – Tri Zakir Hussainista tuli Intian ensimmäinen muslimipresidentti.
7. toukokuuta – Pudasjärven 30-paikkainen sairaala tuhoutui tulipalossa.
10. toukokuuta – Kreikan sotilashallitus syytti Andreas Papandreouta maanpetoksesta.
13. toukokuuta – SKDL:n kansanedustaja Anna-Liisa Tiekso syytti puoluettaan järjestödemokratian loukkaamisesta presidentinvaalikysymyksessä.
15. toukokuuta − SKDL asettui tukemaan presidentti Urho Kekkosen uudelleenvalintaa vuoden 1968 vaaleissa.
16. toukokuuta – Rauhanjärjestö Sadankomitea järjesti Helsingissä mielenosoitusmarssin, jonka tarkoituksena oli kiinnittää huomiota aseistakieltäytyjien asemaan Suomessa. Marssin päätteeksi järjestön jäsenet Markku Lahtela, Kalevi Seilonen, Ilpo Saunio ja Tauno Tuomivaara polttivat julkisesti sotilaspassinsa.
17. toukokuuta – Kuuden päivän sota: Syyria julisti liikekannallepanon.
17. toukokuuta – Presidentti Gamal Abdel Nasser vaati YK:n rauhanturvaajien vetämistä Siinailta.
21. toukokuuta − Pääministeri Rafael Paasio matkusti vierailulle Israeliin, mutta hän joutui palaamaan kotimaahan jo kaksi päivää myöhemmin Lähi-idän tilanteen kiristymisen vuoksi.
22. toukokuuta − Suomen elokuva-alan keskeisiin vaikuttajiin kuulunut Toivo Särkkä sai ensimmäisen Suomessa myönnetyn elokuvaneuvoksen arvonimen.
23. toukokuuta – Egypti sulki Tiraninsalmen ja Israelin Eilatin sataman. Ulkomaiset tarkkailijat pitivät sodan syttymistä Egyptin ja Israelin välille väistämättömänä.
23. toukokuuta − Ruotsin prinssi Bertil saapui viisipäiväiselle vierailulle Suomeen.
27. toukokuuta – Tamperelainen 16-vuotias Kristiina Kankaanpää valittiin Chicagossa maailman teiniprinsessaksi.
28. toukokuuta – Englantilainen Francis Chichester saapui Plymouthin satamaan purjehdittuaan maapallon ympäri 119 päivässä.
30. toukokuuta – Biafra julistautui itsenäiseksi Nigeriasta.

Kesäkuu
1. kesäkuuta – The Beatles -yhtyeen albumi Sgt. Pepper's Lonely Hearts Club Band julkaistiin.
1. kesäkuuta − Laukaan Lievestuoreessa sijainnut Haarlan selluloosatehdas lopetti toimintansa yhtiön rahoittajien lopetettua tehtaan tukemisen. Lakkauttamiseen vaikuttivat myös tiukentuneet ympäristönsuojeluvaatimukset. Lähes 500 henkilöä jäi työttömiksi.
1. kesäkuuta − Helsingin raastuvanoikeus hylkäsi kapteeni Artturi Vuorimaan nostaman kanteen kirjailija Arvo Saloa vastaan.
1. kesäkuu – Yleisradion hallintoneuvoston puheenjohtajaksi valittiin SDP:n puoluesihteeri Erkki Raatikainen.
4. kesäkuuta − Marsalkka Mannerheimin syntymästä tuli kuluneeksi sata vuotta. Mikkelissä paljastettiin Kalervo Kallion veistämä marsalkan näköispatsas.
5. kesäkuuta – Kuuden päivän sota: Israel hyökkäsi naapureitaan vastaan ja valloitti Länsirannan, Gazan ja Golanin.
8. kesäkuuta – Israel hyökkäsi USS Libertyä vastaan surmaten 34 ja haavoittaen 171 amerikkalaista.
10. kesäkuuta – Neuvostoliitto katkaisi suhteet Israeliin. Israel oli syyttänyt Neuvostoliittoa Egyptin ja Syyrian aseistamisesta.
10. kesäkuuta – Kuuden päivän sota päättyy YK:n aselepovaatimukseen.
10. kesäkuuta – Tanskan prinsessa Margareetan ja ranskalaisen kreivi Henri de Laborde de Monpezat'n häät.
11. kesäkuuta – Rotumellakka Tampassa Floridassa.
12. kesäkuuta – Yhdysvaltain korkein oikeus tuomitsi rotujen väliset avioliitot kieltävät lait perustuslain vastaisiksi.
12. kesäkuuta – Neuvostoliiton Venera 4 laukaistiin radalleen, siitä tuli ensimmäinen toisen planeetan kaasukehästä tietoja välittänyt avaruusluotain.
16.–18. kesäkuuta – The Monterey International Pop Music Festival.
17. kesäkuuta – Kiinan kansantasavalta räjäytti ensimmäisen vetypomminsa.
19. kesäkuuta − Mestarinyrkkeilijä Cassius Clay (Muhammad Ali) tuomittiin viideksi vuodeksi vankeuteen ja 10 000 dollarin sakkoihin, koska hän oli kieltäytynyt suorittamasta asevelvollisuuttaan.
26. kesäkuuta – Paavi Paavali VI vaati Jerusalemin muuttamista kansainväliseksi vapaakaupungiksi.
27. kesäkuuta − Suomen YK-suurlähettiläs Max Jakobson esitti YK:n yleiskokouksessa Suomen kannan, jonka mukaan Israelin oli vedettävä joukkonsa miehittämiltään alueilta.
28. kesäkuuta – Israel julisti liittävänsä Itä-Jerusalemin itseensä.

Heinäkuu
3. heinäkuuta – Belgialaisen palkkasoturin Jean Schrammen johtama kapina alkoi Kongon Katangassa.
4. heinäkuuta – Yhdistynyt kuningaskunta laillisti homoseksuaalisuuden.
6. heinäkuuta – Nigerian joukot hyökkäsivät Biafraan itsenäisyysjulistuksen jälkeen.
15. heinäkuuta – Ahveniston moottorirata valmistui.
23. heinäkuuta – Pahimpia rotumellakoita Yhdysvalloissa: Detroitissa surmattiin 43 ihmistä, 342 loukkaantui ja 1 400 rakennusta poltettiin.
24. heinäkuuta – Ranskan presidentti Charles de Gaulle piti Montrealissa puheen, jossa hän kehotti kohottamaan kolminkertaisen eläköön-huudon "vapaalle Québecille". Ilmaus herätti voimakasta arvostelua Kanadan englanninkielisissä osissa kuin myös Isossa-Britanniassa. De Gaullen vierailu Kanadassa loppui alkuunsa.
28. heinäkuuta – Presidentti Urho Kekkonen nimitti kolme uutta maaherraa. Vaasan läänin maaherraksi tuli Martti Viitanen, Pohjois-Karjalan läänin maaherraksi Esa Timonen ja Oulun läänin maaherraksi Niilo Ryhtä. Maaherranimitykset aiheuttivat muutoksia hallituksessa: Viitasen tilalle sisäministeriksi tuli Antero Väyrynen, Timosen tilalle työministeriksi Matti Kekkonen ja Ryhdän tilalle sosiaaliministeriksi Toivo Saloranta.
28. heinäkuuta – Ruotsi jätti EEC:lle anomuksen neuvottelujen aloittamiseksi maan liittymiseksi talousyhteisöön.

Elokuu
1. elokuuta – Rotumellakat levisivät Washingtoniin.
6. elokuuta – USA:n joukkojen vahvuus Etelä-Vietnamissa jo 525 000 miestä.
7. elokuuta – Vietnamin sota: Kiinan kansantasavalta ilmoitti antavansa Pohjois-Vietnamille määrättömän summan apua.
7. elokuuta – Yleislakko Israelin itseensä liittämässä Itä-Jerusalemissa.
9. elokuuta – Oulun raastuvanoikeus tuomitsi "profeetta" Laila Heinosen sakkoihin kotirauhan häirinnästä.
20. elokuuta – Ruotsin pääministeri Tage Erlander saapui Suomeen vierailulle, jonka ohjelma oli enimmäkseen epävirallista. Vierailun aikana Erlander paljasti erään esi-isänsä olleen kotoisin Mikkelin seudulta ja nimeltään Suhonen.
21. elokuuta – Kiina ilmoitti ampuneensa alas ilmatilaansa loukanneet kaksi Yhdysvaltain pommikonetta.

Syyskuu
1. syyskuuta – Junaliikenne Hyvinkään ja Karkkilan välisellä, 45 kilometrin pituisella yksityisellä kapearaiteisella rautatiellä päättyi.
3. syyskuuta – Ruotsissa siirryttiin oikeanpuoleiseen liikenteeseen.
3. syyskuuta – Nguyen Van Thieu valittiin Etelä-Vietnamin presidentiksi.
7. syyskuuta – Kuvanveistäjä Eila Hiltusen luoma Sibelius-monumentti paljastettiin Helsingissä.
10. syyskuuta – Gibraltarilla vain 44 äänestäjää 12 182:sta kannatti liittoa Espanjan kanssa.
10. syyskuuta − Paavi Paavali VI nimitti Suomen katolisen kirkon uudeksi arkkipiispaksi alankomaalaisen lakitieteen tohtorin Paul Verschurenin. Verschurenin edeltäjä, niin ikään alankomaalainen Gulielmus Cobben oli johtanut Suomen katolista kirkkoa 33 vuoden ajan.
15. syyskuuta – Puolalaisella pikajuoksijalla Eva Klobukowskalla todettiin olevan yksi kromosomi liikaa, joten häntä ei enää tämän jälkeen kelpuutettu naisten kisoihin.
25. syyskuuta – Moskovan televisio sanoi Suomen aloittaneen sodan Neuvostoliittoa vastaan 30. marraskuuta 1939. Suomen ulkoministeriö kumosi väitteen.
26. syyskuuta – Boliviassa alkoi oikeudenkäynti ranskalaista lehtimiestä Régis Debrayta vastaan. Häntä syytettiin Bolivian hallitusta vastaan taistelleiden sissien tukemisesta.
26. syyskuuta – Tasavallan presidentti ja rouva Kekkonen saapuivat viralliselle valtiovierailulle Belgiaan.

Lokakuu
2. lokakuuta – Darmstadtissa Saksassa alkoi oikeudenkäynti yhtätoista entistä SS-upseeria vastaan. Syytetyt olivat kuuluneet komennuskuntaan, joka ampui lähes 34 000 Neuvostoliiton juutalaista Babyn Jarin rotkossa Ukrainassa toisen maailmansodan aikana.
3. lokakuuta – William Knight lensi X-15-koneella nopeusennätyksen 6,7 machia.
3. lokakuuta – Ulkoministeri Ahti Karjalainen sanoi YK:n yleiskokouksessa pitämässään puheessa, että "mitkään perustelut eivät voi oikeuttaa Vietnamin jatkuvaa hävittämistä".
7. lokakuuta – Helsingin Kaupunginteatteri vihittiin käyttöön.
8. lokakuuta – Che Guevara ja hänen joukkonsa jäivät kiinni Boliviassa. Guevara teloitettiin seuraavana päivänä.
11. lokakuuta – Suomen markka devalvoitiin 31,25 %.
13. lokakuuta – Valtiovarainministeri Mauno Koivisto nimitettiin Klaus Wariksen tilalle Suomen Pankin pääjohtajaksi.
14. lokakuuta – Oikeuskansleri Jaakko Enäjärvi totesi, että televisiossa joulukuussa 1966 esitetty Reino Paasilinnan ohjelma Vakuutusasia − sydämen asia oli sisällöltään Yleisradion toimilupaehtojen vastainen, mutta katsoi, ettei asia antanut aihetta jatkotoimiin. Vakuutusyhtiö Tarmo oli kannellut ohjelmasta, koska siinä oli väitetty asiakkaiden kohtelun Tarmossa olevan epäkohteliasta, jopa raakaa.
18. lokakuuta – Neuvostoliiton avaruusluotain laskeutuu pehmeästi Venukseen.
21. lokakuuta – Egyptiin ohjus upotti Israelin hävittäjä Eilatin. 47 merimiestä kuoli. Israel hyökkäsi kostoksi öljynjalostamoihin Suezin kanavan varrella.
25. lokakuuta – Hallituksen päätöksellä laskettiin äänioikeusikäraja 21:stä 20 vuoteen.
26. lokakuuta – Šaahi Mohammad Reza Pahlavi kruunattiin Iranissa.
27. lokakuuta – Charles de Gaullen veto esti Britannian pääsyn EEC:hen.
30. lokakuuta – Brittijoukot ja mielenosoittajat kahinoivat Kiinan ja Hongkongin rajalla.

Marraskuu
2. marraskuuta – Moskovassa alkoivat Lokakuun vallankumouksen 50-vuotisjuhlallisuudet. Puoluejohtaja Leonid Brežnev sanoi neuvostoarmeijan olevan "voimakas, kauhea, lyömätön voima ja varustettu maailman parhain asein".
6. marraskuuta – Rhodesian parlamentti sääti ensimmäiset rotuerottelulait.
9. marraskuuta – NASAn Saturn V -raketti laukaistiin miehittämättömässä Apollo 4 -kokeessa Cape Kennedysta.
9. marraskuuta – Helsingissä paljastui, että syyskuun alusta lähtien oli kuollut 44 henkilöä heidän nautittuaan liekkiviinaa eli kirkasta talousspriitä, jonka alkoholipitoisuus oli 94 prosenttia. Liekkiviinan käyttäjät olivat olleet lähinnä rappioalkoholisteja, mutta myös monien varusmiesten todettiin nauttineen sitä.
17. marraskuuta − Ranskalainen lehtimies Régis Debray tuomittiin Boliviassa 30 vuodeksi vankeuteen.
19. marraskuuta – Englannin punta devalvoitiin entisestä 2,80 dollarin arvostaan 2,40 dollarin arvoiseksi.
28. marraskuuta – Ranskan entisen siirtomaan Gabonin ensimmäinen presidentti Léon M'ba kuoli. Presidentiksi nousi varapresidentti Omar Bongo, joka pysyi maan johdossa vuoteen 2009.
30. marraskuuta – Jemenin kansantasavalta itsenäistyi.

Joulukuu
3. joulukuuta – Kirurgi Christiaan Barnard suoritti maailman ensimmäisen onnistuneen sydämensiirtoleikkauksen.
4. joulukuuta – Antarktiksen Deceptionsaarella purkautui tulivuori kello 18:50.
5. joulukuuta – Eduskunta päätti perustaa Suomen itsenäisyyden juhlarahaston (SITRA) ja varasi sen peruspääomaksi 100 miljoonaa markkaa. Rahasto alistettiin Suomen Pankille.
5. joulukuuta − Asematunneli avattiin Helsingin keskustassa.
6. joulukuuta – Suomessa vietettiin itsenäisyyden 50-vuotisjuhlia.
8. joulukuuta – Yhdysvaltalainen senaattori William Fulbright tuomitsi presidentti Lyndon Johnsonin Vietnamin-politiikan ja sanoi Yhdysvaltain haluavan muuttaa pienen maan suureksi ruumishuoneeksi.
9. joulukuuta – Nicolae Ceauşescusta tuli Romanian valtioneuvoston puhemies, käytännössä maan diktaattori.
11. joulukuuta – Concorde esiteltiin yleisölle Ranskan Toulousessa.
28. joulukuuta – Kansanedustaja Eino Raunio nimitettiin valtiovarainministeriksi vuoden 1968 alusta lukien Suomen Pankin pääjohtajaksi siirtyvän Mauno Koiviston tilalle.

Katso Elävä arkisto 1967
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=h&g=&n=1967&k=&m=

Kuvanhaku 1967
http://images.google.fi/images?um=1&hl=fi&lr=&rlz=1G1ACAW_FIFI340&tbs=isch%3A1&sa=1&q=1967&btnG=Haku&aq=f&oq=&start=0

Videohaku 1967
http://video.google.com/videosearch?hl=fi&rlz=1G1ACAW_FIFI340&q=1962&um=1&ie=UTF-8&ei=_Wk1S4X0JILc-QaXjuCuCg&sa=X&oi=video_result_group&ct=title&resnum=11&ved=0CDIQqwQwCg#emb=0&hl=fi&q=1967&view=3


Lähdeaineisto:
Mitä, missä, milloin 1968
Mitä, missä, million 1969
Valitut Palat: Itsenäinen Suomi