Talvi- ja jatkosodan parhaimmat kuvaukset löytyvät rintamaveteraanimatrikkeleista. Esimerkkinä voin mainita kirjan Suomen rintamamiehet 1939-45, 11.divisioona. Näistä sotakuvauksista ei näy yksittäisten henkilöiden kohtalot. Esimerkiksi Motti-Matti Aarnion kohtalo löytyy kokonaan muista lähteistä. Majuri Matti Aarnio oli talvisodan kuuluisimpia komentajia. Aarnion komentama Jääkäripataljoona 4 ja hänelle tilapäisesti alistetut kuusi muuta pataljoonaa motittivat vihollisjoukot Laatokan koillispuolisissa taisteluissa. Motti-Matti oli nimensä ansainnut. Matti Aarniosta tuli jatkosodan aikana eversti.
Hiipijän komentaja
Talvisodassa majuriksi ylennetty Aarnio toimi JP 4:n "Hiipijän" komentajana Lemetin mottitaisteluissa. Täältä on peräisin nimitys "Motti-Matti". Oman pataljoonansa ohella hän joutui johtamaan myös muita joukkoja. Parhaimmillaan oli Aarnion komennossa Lemetissä ratsuväkeä, jääkäreitä ja jalkaväkeä yhteensä lähes kahdeksan pataljoonaa. Lemetissä kehiteltiin mottien tuhoamisessa yö- ja lähitaistelutekniikka, joka johti menestykseen.Talvisodan jälkeen Aarnio toimi I./JPr:n komentajana.
Jatkosotaan Matti Aarnio lähti II/JR 9:n komentajana ja siirtyi myöhemmin tilapäisesti JR 16:n ja JR 51:n komentajaksi. JR 9:n mukana hän osallistui Laatokan Karjalan valtaustaisteluihin johtaen taitavasti pataljoonaansa.
Aarniosta tuli JR 56:n komentaja 2.12.1941. Rykmentti oli taistellen edennyt Itä-Karjalan halki Karhumäen porteille ja taisteli väsyneenä pakkasessa avoimilla kumpareilla, kun "Motti-Matti" astui peräsimeen. Heti alkoi tapahtua. Äänisen rannalle ilmestyi valonheittimiä ja erilaisia aseita vihollisen pään menoksi. Asemasotavaiheen aikana luotiin me-henkeä, jota tarvittiin raskaissa taisteluissa vuonna 1944. Aarnion johdolla JR 56 kävi silloin Loimolan seudulla menestyksellisen torjuntataistelun. Lapin sodassa Aarnio toimi JP 2:n komentajana.
Karkasi pidättäjiltä
Aarnio oli kuuden sodan mies. Jatkosodassa hänen komennossaan oli Jalkaväkirykmentti 56 ja Lapin sodassa JP2. Hän oli yksilöllinen ja pidetty komentaja. Kun Neuvostoliiton johtama liittoutneiden valvontakomissio oli asettunut maahamme ja valtiollinen poliisi (Valpo) miehitetty entisillä käpykaartilaisilla ja nykysillä kommunisteilla, alkoi tietenkin sotasyyllisten etsintä. Everstiksi ylennetty Aarnio toimi Jyväskylän Sotilaspiirin päällikkönä. kun Valpon etsivät ilmaantuivat hänen virkahuoneensa oven taakse. Isänmaan rohkeaa puolustajaa syytettiin asekätkennän organisoinnista, vaikka todellisuudessa hän ei ollut siinä mukana. Toki hänellä sotilaspiirin päällikkönä oli tietoa asiasta.
Etsiville Aarnio esiintyi tapansa mukaan kohteliaasti. Koska nämä olivat matkustaneet Helsingistä Jyväskylään junalla häntä hakemaan, Aarnio tarjosi paluumatkaa hänen virka-autollaan. Kyyti tuon ajana keliolosuhteissa oli pitkä ja kesti kauan, joten Lahdessa Aarnio lupautui Seurahuoneella pistämään "pöydän koreaksi". Ei kai tässä sentään niin kiire pääkaupunkiin ollut!
Ei todellakaan. Etsivät ottivat näin höylin ystävällisyyden ilolla vastaan. Illallisen kunniaksi nautittiin malja tosiensa jälkeen ja kohta "herrat etsivät" olivat kättä-kaulaa Aarnion kanssa. Koska evesti osoittautui näin mukavaksi mieheksi, he eivät lähteneet mukaan, kun Aarnio sanoi pistäytyvänsä miestenhuoneen puolella. Eivät he ihmetelleet edes autonkujljettajan samanaikaista tarvetta, joten Aarnio kuljettajineen pystyi istumaan virka-autoonsa kaikessa rauhassa ja kaasuttamaan tiehensä.
Matemaatikkona Venezuelassa
Aarnio ei jäänyt aprikoimaan, mitä Valpon miehet mahdollisesti tuumasivat hänen katoamistempustaan, vaan siirtyi Ruotsiin, jonne perhe seurasi myöhemmin perässä. Läntisestä naapurimaasta ei ihan hevillä luovutettu suomalaisia takaisin kotimaahan, mutta varmuuden vuoksi Aarnio jatkoi Yhdysvaltoihin ja sieltä edelleen Venezuelaan. Siellä hän toimi yleisten töiden ministeriön geodeettiosaston matemaatikkona ja professorina Kansalliskaartin kadettikoulussa.
Suomeen Aarnio palasi 1952. Hän työskenteli Kansallisen Kokoomuksen talouspäällikkönä ja ylitarkastajana vakuutusyhtiö Fennia-Patriasssa sekä Pohjolassa eläkkeelle siirtymiseensä saakka.
Katso myös
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Talvisota.htm
http://www.alhainen.net/Karjala/pages/107_0755_r1.htm
http://www.panssarikilta.fi/Lehti/Panssari200303_sivu_11.html
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti