Salainen sotapäiväkirja

Salainen sotapäiväkirja Itä-Karjalasta 1941–1942 on suomussalmelaisen Mikko Karvosen, kirjailijanimimerkiltään Onttoni Miihkalin, sotapäiväkirja. Suorapuheisen päiväkirjan ensimmäinen osa julkaistiin syksyllä 1941, mutta se takavarikoitiin ja päiväkirjan loppuosa joutui kokonaan sensuurin kynsiin. Päiväkirja kertoo Karvosen sodanaikaisesta salaisesta toiminnastaan rajakylissä heinäkuun lopulta 1941 aina toukokuun puoliväliin 1942. Luutnantti Mikko Karvonen toimi tuon ajan tiedustelu-upseerina Itä-Karjalassa Sotilashallinnon varakomentajan everstiluutnantti Ragnar Nordströmin adjutanttina.

Luutn. Mikko Karvonen alias Onttoni Miihkali aloitti sotapäiväkirjansa 11.6.1941. Sen merkinnät 20.7.1941 saakka julkaistiin syksyllä 1941 teoksessa Raatteen tieltä Vuonniseen. Rauhan tultua kirja joutui "kiellettyjen kirjojen listalle". Sitä seurannut päiväkirjan loppuosa Raiskatun romantiikan mailla jäi kokonaan sensuurin jalkoihin ja julkaisematta.
Molemmat päiväkirjat on julkaistu yhtenä niteenä nimellä Salainen sotapäiväkirja Itä-Karjalasta 1941-1942. Kirjassa luutn. Karvonen kertoo salaisesta toiminnastaan rajakylissä heinäkuun lopulta 1941 toukokuun puoliväliin 1942.

Dokumentit ovat aikakautensa Suur-Suomi-hengen sävyttämiä. Ne kertovat matkoista, jotka olivat täynnä tulta ja taistelua, väsyneitä ja nälkäisiä sotilaita, kaatuneita, voiton huumaa ja kirjailijan oman heimon, vienalaisten, riemua. Niissä kuvataan järkyttävällä tavalla, miten paikallinen väestö ja puna-armeijan sotilaat jäivät sodan jalkoihin.

”11.6.41. Klo 21,00:
Sain juuri käskyn saapua ylimääräisiin kertausharjoituksiin. Tämä on jo viides sotani – jos sota on edessä, kuten pahasti uumoilen. Ja kolmas koti on jätettävä. Kaksi kotia täysineen on ryssä minulta tuhonnut – isältä perimäni ja oman laittamani. Vajaassa vuodessa olen pystyttänyt kolmannen – saas nähdä miten sen käy.”

Näin kirjasi suomussalmelainen opettaja ja tiedustelu-upseeri, luutnantti Mikko Karvonen, kirjailijanimimerkki Onttoni Miihkali, sotapäiväkirjansa alun yli 67 vuotta sitten. Tämä ja kaikki seuraavat merkinnät aina heinäkuun lopulle 1941 saakka julkaistiin jo saman vuoden syksyllä ilmestyneessä teoksessa Raatteen tieltä Vuonniseen. Tuota pientä kirjaa seurannut jatko-osa eli sotapäiväkirjan laajempi loppuosa Raiskatun romantiikan mailla jäi kokonaan sensuurin jalkoihin; kirjan koko painos takavarikoitiin ja kirja määrättiin 18.1.1943 ”kokonaan julkaisukieltoon”.

Salainen sotapäiväkirja sisältää myös ainutlaatuisen kuvaliitteen, jonka kuvista huomattava osa on tekijän itsensä ottamia. Kirja alkaa tunnelmista, joita luutnantti Karvonen koki saadessaan kutsun ylimääräisiin kertausharjoituksiin kesäkuussa 1941. Se jatkuu heinäkuun lopulle 1941, jolloin pidettiin kuulu Vuokkiniemen kokous, missä Aunus ja Viena julistettiin kuuluvaksi Suomeen. Tämän jälkeen seuraa kuvaus käynnistä Mannerheimin päämajassa, jonne Karvonen oli kutsuttu yhdessä Karjalan vapausliikkeen muun johdon kanssa, mukana oli kaikkiaan 12 valittua sotilashenkilöä.

Elokuun lopulla Karvonen kertoo matkoillaan mm. käyneensä tervehtimässä Kuhmossa vastikään tulitaistelussa sokeutunutta kapteeni Jussi Kekkosta – Urho Kekkosen nuorempaa veljeä. Miehet puhuivat maailmantilanteesta, politiikasta ja sodasta.
”27.8.41:
… Hän näyttää merkillisen oudolta, kasvojen ilme on aivan toisenlainen kuin ennen, hän ikään kuin kuuntelee jotakin, on poissa jossakin … Sokea kapteeni on näköjään aivan tyyni, aivan rauhallinen, elämä ja sen tapahtumat ovat hänelle yhä läheisiä, kiinnostavat häntä … Hän tuijottaa eteensä olemattomin silmin. Mitä hän ajattelee, mitä hänen sisällään liikkuu.”
Salainen sotapäiväkirja on historiallinen sotadokumentti, mikä kuvaa aikaansa ja antaa todellisemman kuvan sodanajan tilanteesta.

Kuka on Mikko Karvonen?

Onttoni Miihkali (oik. Mikko Miihkali Karvonen, vuodesta 1952 Mikael Karresand), 3.tammikuuta 1904 Kiestinki – 2. joulukuuta 1979 Lövbo, Ruotsi ) oli vienankarjalaista syntyperää oleva suomalainen kirjailija, joka kirjoitti useita sotakirjoja. Kirjoista tunnetuin on 1940 ilmestynyt Suomussalmen sotatantereilla. Hän kirjoitti myös Itä-Karjalaan liittyvistä aiheista.
Karvonen oli mukana Karjalan metsäsisseissä 1921–1922 ja osallistui Itä-Karjalan kaqnsannousuun. Kansannousun epäonnistuttua hän pakeni Suomeen. Karvonen ajoi myöhemmin Vienan Karjalan asiaa Karjala-Seurassa ja sodan aikana 1942 hän oli jäsenenä Itä-Karjalan sotilashallinnon neuvottelukunnassa.

Karvonen valmistui kansankoulunopettajaksi Kajaanin seminaarista 1928 ja toimi Suomussalmen Kuivajärvellä opettajana vuosina 1928- 1939. Opettajakaudellaan hän toi esille radio-ohjelmissa, lehtikirjoituksissa ja esitelmissä Kuivajärven ja läheisen Hietajärven kylien ortodoksista vienankarjalaista kulttuuria ja teki myös Kuivajärvellä asuneen runonlaulaja Domna Huovisen tunnetuksi. Karvosen hyvä ystävä näinä vuosina oli toinen Vienan Karjala-aktivisti, kirjailija Ilmari Kianto.

Karvonen osallistui talvisotaan Suomussalmen rintamalla luutnanttina toimien ErP 15:n tiedustelu-upseerina aina vuoden 1939 loppuun saakka. Hän siirtyi Suomussalmelta tammikuussa 1940 Päämajan propagandaosastolle Mikkeliin. Jatkosodan alkaessa Karvosesta tuli heinäkuun puolivälissä 1941 heimosoturipataljoonista muodostetun Osasto K:n tiedustelu-upseeri. Hän toimi Itä-Karjalan sotilashallinnon varakomentajan ja Itä-Karjalan neuvottelukunnan puheenjohtajan, jääkärieverstiluutnantti Ragnar Nordströmin adjutanttina aina marraskuuhun 1942 saakka. Karvonen teki 1941-1942 useita tarkastusmatkoja Itä-Karjalaan ja laati mielialaraportteja sekä tilanneraportteja suoraan marsalkka Mannerheimille. 20.heinäkuuta 1941 Vuokkiniemellä pidetyssä kansankokouksessa Karvonen julisti pitämässään puheessa Itä-Karjalan liitetyksi Suomeen.

Mikko Karvonen vietti viimeiset vuotensa Ruotsissa. Hänen tyttärensä, filosofian maisteri Alli Risberg on lahjoittanut isänsä jäämistöä Kainuun Museoon ja Kajaanin Maakuntakirjastoon.

Lähdeaineisto: Mikko Karvonen: Salainen sotapäiväkrija Itä-Karjalasta 1941-1942 ISBN 978-951-20-7428-0