Vuosi 1994 – Martti Ahtisaari tasavallan presidentiksi

Martti Ahtisaari valittiin Suomen tasavallan presidentiksi suoralla kansanvaalilla. Hän sai 1723485 ääntä eli 53,9 % äänistä. Elisabeth Rehn sai 1476294 ääntä eli 46,1 % äänistä. Ensimmäisellä kierrokella Paavo Väyrynen sia 623415 ääntä ja Elisabeth Rehn 702211 ääntä. Keijo Korhonen sai 186936 ääntä ja Eeva Kuuskoski 82453 ääntä. Korhosen ja Kuuskosken ehdokkuus pudotti Väyrysen toiselta kierrokselta ja esti näin Väyrysen mahdollisen valinnan tasavallan presidentiksi.

Suomen ja kolmen muun hakijamaan eli Ruotsin, Norjan ja Itävallan sopimukset Euroopan unionin kanssa valmistuivat kevään 1994 aikana. Suomen ja EU:n neuvottelijat allekirjoittivat neuvottelutuloksen Brysselissä 12.4. Kaikki sopimukset käsiteltiin EU:n parlamentissa 4.5. Suomi hyväksyttiin jäseneksi äänin 377-21, tyhjää äänesti 61. Ruotsi äänin 380-24. Itävalta ja Norja äänin 374-24.
Matkustaja-autolautta Estonia upposi 28. syyskuuta 1994 kello 01.24 reitillään Tallinnasta Tukholmaan. Arvioitu saapumisaika Tukholmaan oli 09.30, mutta virallisen onnettomuustutkintaraportin mukaan noin kello 01.00 Turun saariston eteläpuolella keulavisiiri repeytyi irti laivasta aaltojen voimasta ja vettä alkoi tulvia autokannelle. Tämän vuoksi laiva kallistuikin aluksi noin 15 astetta, ja pian sen jälkeen 30–40 astetta oikealle. Kallistuma sai aikaan myös sen, että vettä alkoi tulvia sisään myös aaltojen rikkomista ovista ja ikkunoista kansilla 3, 4 ja 5, tämän jälkeen alusta ei olisi voitu pelastaa. Aluksen uppoaminen oli nopeaa ja väistämätöntä.

Aluksella oli onnettomuushetkellä 989 ihmistä, joista 852 menehtyi. 94 matkustajaa ja 43 miehistönjäsentä nostettiin merestä onnettomuuspaikalla. Suurin osa uhreista oli ruotsalaisia ja virolaisia. Ruotsin kansalaisia menehtyi 501, virolaisia 280 ja suomalaisia 10. Ruotsin kansalaisten joukossa oli ruotsinsuomalaisia 15. Menehtyneiden joukossa oli myös 19 muun maan kansalaista. Matkustajia laivalla oli muun muassa Latviasta, Liettuasta, Venäjältä, Saksasta, Alankomaista ja Norjasta. Tunnetuimpia Estonian onnettomuudessa menehtyneitä oli virolainen muusikko Urmas Alender. Nuorimmat Estonialta pelastuneet olivat 14-vuotias norjalainen ja 16-vuotias venäläinen poika

Tammikuu
1. tammikuuta – Yhdysvaltojen, Kanadan ja Meksikon välinen vapaakauppa-alue NAFTA astui voimaan.
1. tammikuuta – Euroopan vapaakauppaliiton EFTA:n ja Euroopan unionin EU:n sopimus Euroopan talousalueesta ETA:sta tuli voimman.
1. tammikuuta – Posti- ja telelaitos jakautui kolmeksi osakeyhtiöksi. Katto-organisaatioksi perustettiin Suomen PT Oy, jonka tytäryhtiöinä olivat postitoimintaa hoitava Suomen Posti Oy ja teletoiminnasta vastaava Telecom Finland Oy. Konsernin pääjohtajaksi tuli Pekka Vennamo.
3. tammikuuta – Venäläinen, Moskovaan matkalla ollut matkustajakone syöksyi maahan Irkutskissa heti lähdön jälkeen. Kaikki koneessa olleet 120 ihmistä saivat surmansa.
4. tammikuuta – Liettua jätti jäsenhakemuksen NATO:lle.
6. tammikuuta – Italialainen televisiojuontaja Ylenia Carrisi katosi lomamatkallaan New Orleansissa.
11. tammikuuta – Presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella äänesti ennakkon 1,3 miljoonaa suomalaista (31 % äänioikeutetuista).
13. tammikuuta – Valtion ilmoitettiin ottaneen vuonna 1993 lainaa 90,2 mrd.
13. tammikuuta – Venäjän suurlähetstö jätti pari viikkoa ennen Suomen presidentinvaaleja ulkoministeriölle nootin kahden suomalaisen yhdistyksen toiminnasta.
15. tammikuuta − Venäjä jätti Suomen ulkoministeriölle nootin kahdesta suomalaisesta yhdistyksestä. Nootissa katsottiin, että Pohjanmaalla toimineen Isänmaallisen Kansallis-Liiton ja tamperelaisen Suur-Suomi ry:n olemassaolo oli vastoin Pariisin rauhansopimuksen määräyksiä, jotka velvoittivat Suomen olemaan sallimatta luonteeltaan fasistisia järjestöjä.
16. tammikuuta – Suomessa järjestettiin ensimmäisten suorien presidentinvaalien ensimmäinen kierros. Kukaan yhdestätoista ehdokkaasta ei saanut ehdotonta äänten enemmistöä.
17. tammikuuta – Raju maanjäristys Los Angelesissa surmasi 50 ihmistä, noin 3 000 loukkaantui ja 20 000 menetti kotinsa.
19. tammikuuta – Suomi suhtautui myönteisesti NATO:n rauhankumppanuusaloitteeseen.
25. tammikuuta – Poptähti Michael Jacksonia vastaan nostettu syyte 14-vuotiaan pojan seksuaalisesta hyväksikäytöstä hylättiin Jacksonin maksettua pojalle huomattavan rahasumman.

Helmikuu
1. helmikuuta – Punk/rock yhtye Green Day teki läpimurron julkaistaessaan kolmannen albuminsa Dookie:n
4. helmikuuta – Yhdysvallat lopetti 30 vuotta voimassa olleen Vietnamin kauppasaarron.
4. helmikuuta – Suomen Asianajajaliitto erotti Kauko Juhantalon jäsenyydestään tämän valtakunnanoikeudessa saaman tuomion vuoksi.
4. helmikuuta – Espoon, Kirkkonummen ja Vihdin kuntien alueille perustettiin Nuuksion kansallispuisto.
6. helmikuuta – Martti Ahtisaari valittiin Suomen tasavallan presidentiksi. Hän sai 53,9 % äänistä ja voitti presidentinvaalien toisella kierroksella Elisabeth Rehnin.
7. helmikuuta – Opetusministeri Riitta Uosukainen siirtyi Suomen ensimmäiseksi naispuoliseksi eduskunnan puhemieheksi. Uudeksi opetusministeriksi tuli Uosukaisen avustajana toiminut Olli-Pekka Heinonen.
11. helmikuuta – Suomi asetti puolustusministeri Elisabeth Rehnin ehdokkaakseen YK:n lastenapujärjestön Unicefin pääsihteerin vaaliin.
12. helmikuuta – Miss Suomeksi kruunattiin tohmajärveläinen Henna Meriläinen.
12. helmikuuta – Norjan arvokkaimmaksi arvioitu maalaus, Edvard Munckin 1893 maalaama Huuto, varastettiin Oslon kansallisgalleriasta.
14. helmikuuta – Iran uudisti jälleen kirjailija Salman Rushdielle langetetun kuolemantuomion.
18. helmikuuta – Venäjä ja Valko-Venäjä sopivat rahaliitosta.
22. helmikuuta – Ahvenanmaa sai oikeuden poiketa EU:n verosäädöksistä siten, että veroton myynti säilyi Ahvenanmaan kautta kulkevilla matkustajalaivoilla.
25. helmikuuta – Palkkamurhaaja Ilpo Larha pakeni Helsingin lääninvankilasta.
25. helmikuuta – Äärijuutalainen lääkäri ampui 48 rukoilemaan kokoontunutta arabia moskeijassa Hebronissa Jordanjoen länsirannalla. Israelin ja PLO:n väliset rauhanneuvottelut keskeytettiin tapauksen vuoksi.

Maaliskuu
1. maaliskuuta – Georgian parlamentti hyväksyi maan liittymisen Itsenäisten valtioiden yhteisön (IVY) jäseneksi.
1. maaliskuuta − Presidentti Martti Ahtisaari antoi eduskunnassa perinteisen juhlallisen vakuutuksen virkakautensa alkaessa.
3. maalikuuta – Venäjä ryhtyi katkaisemaan öljy- ja kaasutoimituksia Ukrainaan ja Valko-Venäjälle maksamatta jääneiden laskujen vuoksi.
4. maaliskuuta – Itävalta, Ruotsi ja Suomi sopivat liittymissopimuksesta Euroopan unionin kanssa.
4. maaliskuuta – Risteilyalus Sally Albatross ajoi karille Porkkalan edustalla. Alus saatiin irrotetuksi vasta kuuden viikon kuluttua.
11. maalikuuta – Tasavallan presidentti nimitti puolustusvoiman uudeksi komentajaksi pääesikunnan päällikön, kenraaliluutnantti Gustav Hägglundin, 55, ja ylensi hänet samalla kenraaliksi.
12. maaliskuuta – Armenia ja Azerbaidjan sopivat tulitaukoehdosita ja jatkoneuvotteluista Vuoristo-Karabahin sodassa.
13. maaliskuuta – Linuxin versio 1.0 julkaistiin Helsingin yliopistolla.
16. maaliskuuta – Norja ja EU pääsivät sopimukseen Norjan jäsenyysehdoista.
17. maaliskuuta – Lahden 55 tuntia kestänyt piiritystilanne päättyi vankikarkuri Ilpo Larhan itsemurhaan.
18. maaliskuuta – Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari nimitti kaksi uutta maaherraa: Oikeusministeri Hannele Pokka siirtyi Lapin läänin ja Tampereen apulaiskaupunginjohtaja Kaarina Suonio Hämeen läänin maaherraksi. Edelliset maaherrat Asko Oinas ja Risto Tainio jäivät eläkkeelle.
18. maaliskuuta – Presidentti Martti Ahtisaari nimitti kirjailija Paavo Haavikon akateemikoksi.
23. maaliskuuta – Hallitus teki periaatepäätöksen Suomen aluemeren laajentamisesta neljästä 12 meripeninkulmaan eli runsaaseen 22 kilometriin Ruotsin, Viron ja Venäjän tavoin.
24. maaliskuuta – Kansanedustaja Sulo Aittoniemi erosi SMP:n eduskuntaryhmästä ja liittyi sitoutumattomana Suomen Keskustan eduskuntaryhmään.
28. maaliskuuta – Venäjä ja Kazakstan solmivat Kazakstanissa sijaitsevaa Baikonurin avaruuskeskusta koskeneen 20 vuoden vuokrasopimuksen. Venäjä sai avaruuskeskuksen käyttöönsä 115 miljoonan dollarin vuosivuokralla.

Huhtikuu
1. huhtikuuta – Unkari jätti jäsenhakemuksen Euroopan unionille.
5. huhtikuuta – Kurt Cobain (Nirvana Yhtyeen laulaja) teki itsemurhan ampumalla itseään 20 kaliiperin haulikolla suuhun otettuaan ensin kolminkertaisen yliannostuksen heroiinia. Hänet löydettiin kolme päivää myöhemmin.
6. huhtikuuta – Ruandan presidentti Juvénal Habyarimanaa ja Burundin presidentti Cyprien Ntaryamiraa kuljettanut kone ammuttiin alas Kigalissa.
7. huhtikuuta – Hutut aloittivat tutsien joukkomurhan Ruandan sisällissodassa.
8. huhtikuuta – Puola jätti jäsenhakemuksen Euroopan unionille.
12. huhtikuuta – Esko Ahon hallituksessa vaihtui kaksi ministeriä. Uudeksi oikeusministeriksi Hannele Pokan tilalle tuli Anneli Jäätteenmäki ja uudeksi maa- ja metsätalousministeriksi Martti Puran tilalle Mikko Pesälä.
12. huhtikuuta- Suomi, Ruotsi ja Norja saivat Brysselissä valmiiksi EU-jäsenyyssopimustensa lopulliset sanamuodot. Suomen osalta sopimustekstiä viivytti kiista sokerikiintiöistä.
13. huhtikuuta – Kreikan parlamentti riisti vuonna 1967 syrjäytetyltä kuninkaalta Konstantin II:lta maan kansalaisuuden. Kreikan valtio takavarikoi kuningasperheen Kreikkaan jääneen omaisuuden. Konstantin II asui perheineen maanpaossa Lontoossa.
17. huhtikuuta – 22-vuotias tykkimies Mika Muranen karkasi Kymen ilmatorjuntarykmentistä varastamansa rynnäkkökiväärin kanssa kotikaupunkiinsa Kotkaan.
18. huhtikuuta – Suomi päätti osallistua Naton rauhankumppanuusohjelmaan.
20. huhtikuuta – Mika Muranen saatiin kiinni, hän surmasi karkumatkansa aikana kolme ihmistä Kotkassa.
24. huhtikkuuta - Richard Nixon kuoli New Yorkissa 81-vuotiaana.
26. huhtikuuta – Etelä-Afrikassa järjestettiin ensimmäiset monirotuiset vaalit. Mustaihoisia äänioikeutettuja oli noin 27 miljoonaa, joista yli puolet äänesti ensimmäistä kertaa elämässään.
28. huhtikuuta – Latvian parlamentista erotettiin viisi kansanedustajaa, joiden oli todettu olleen yhteydessä Neuvostoliiton ja Venäjän turvallisuuspalveluihin KGB:hen ja FSB:hen.
28. huhtikuuta – Agronomi Esa Härmälä valittiin Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton (MTK) uudeksi puheenjohtajaksi ulkoministeriksi siirtyneen Heikki Haaviston tilalle.
30. huhtikuuta – Itävaltalainen Formula 1 -kuljettaja Roland Ratzenberger sai surmansa ajettuaan San Marinon aika-ajoissa päin betoniseinää.
30. huhtikuuta – Euroviisut järjestettiin Dublinissa Irlannissa. Ne voitti Irlanti jo kolmatta kertaa putkeen.

Toukokuu
1. toukokuuta – Brasilialainen kolminkertainen Formula 1 -maailmanmestari Ayrton Senna menehtyi ajettuaan ulos San Marinon osakilpailussa.
1. toukokuuta – Eduskuntaan tuli kaksi uutta kansanedustajaa. Alkon pääjohtajaksi siirtyneen Ilkka Suomisen tilalle nousi Kirsi Piha ja Lapin läänin maaherraksi siirtyneen Hannele Pokan tilalle Ossi Korteniemi.
4. toukokuuta – Israel ja PLO allekirjoittivat Kairossa sopimuksen rajoitetusta itsehallinnosta Israelin miehittämällä Gazan kaistalla ja Jerikon kaupungissa.
6. toukokuuta – Englannin kanaalin alittava, Britannian ja Ranskan välinen tunneli avattiin.
9. toukokuuta – Nelson Mandelasta tuli Etelä-Afrikan ensimmäinen tummaihoinen presidentti.
10. toukokuuta – Eduskunta päätti, että kaupat saavat olla auki sunnuntaipäivisin joulukuussa sekä kuutena muuna kauppa- ja teollisuusministeriön määräämänä sunnuntaina.
11.toukokuuta – Hallitus myönsi toimiluvat kuudelle uudelle paikallisradiolle.
18. toukokuuta – Presidentti Martti Ahtisaari matkusti valtiovierailulle Venäjälle.
19. toukokuuta – Ruotsin valtiopäivät pidensi vaalikautensa nelivuotiseksi.
27. toukokuuta – Nobel-kirjailija Aleksandr Solženitsyn palasi Venäjälle 20 maanpaossa viettämänsä vuoden jälkeen.
30. toukokuuta – Venäläinen poliitikko Vladimir Žirinovski nosti herjauskanteen Hufvudstadsbladetia ja toimittaja Jutta Zilliacusta vastaan. Žirinovski piti Zilliacuksen hänestä kirjoittamaa artikkelia loukkaavana ja vaati miljoonan dollarin korvauksia.
31. toukokuuta – Eduskunta kiristi tupakkalakia. Tupakointi kiellettiin kaikissa julkisissa sisätiloissa, sisällä järjestettävissä yleisissä tilaisuuksissa sekä työpaikkojen asiakastiloissa. Myös nuuskan myynti kiellettiin. Muutokset tulivat voimaan maaliskuun alussa 1995.
31. toukokuuta – Presidentti Martti Ahtisaari aloitti kaksipäiväisen valtiovierailun Virossa.

Kesäkuu
1. kesäkuuta – Suomessa tuli voimaan laki arvonlisäverosta. Samalla kumottiin liikevaihtoverolaki.
2. kesäkuuta – Maailman taloudellisten ja poliittisten vaikuttajien muodostaman Bilderberg-ryhmän kokous alkoi Helsingissä Kalastajatorpalla.
3. kesäkuuta – Presidentti Martti Ahtisaari myönsi Elinkeinoelämän valtuuskunnan toimitusjohtajalle Jaakko Iloniemelle ministerin arvonimen. Iloniemi toimi myös Paasikivi-seuran puheenjohtajana.
3. kesäkuuta – Kokoomuksen puheenjohtaja, ministeri Pertti Salolainen,53, ilmoitti jättävänsä puolueen puheenjohtajuuden.
9. kesäkuuta – Walt Disneyn luoma sarjakuvahahmo Aku Ankka täytti 60 vuotta.
10. kesäkuuta – Suomessa tuli voimaan laki ympäristövaikutusten arvioinnista.
11. kesäkuuta – Armeijassa kouluttajana palvellut 24-vuotias vänrikki Mattias Flink ampui seitsemän ihmistä Falunissa Ruotsissa.
12. kesäkuuta – Nicole Brown Simpson ja hänen poikaystävänsä Ronald Goldman murhattiin kotinsa etuovella Los Angelesissa. Amerikkalaisen jalkapallon tähti ja näyttelijä O. J. Simpsonia syytettiin murhista, mutta hänet vapautettiin myöhemmin.
12. kesäkuuta – Itävaltalaiset hyväksyivät kansanäänestyksessä maansa liittymisen EU:n jäseneksi.
14. kesäkuuta – Yhdysvaltalainen sarjakuvapiirtäjä Carl Barks saapui Suomeen juhlistamaan Aku Ankan 60-vuotispäivää. Barks vieraili useissa muissakin Euroopan maissa.
16. kesäkuuta – Eduskunta hyväksyi törkeän rattijuopumuksen promillerajan alentamisen 1,5:stä 1,2:een.
18. kesäkuuta – Keskustan puoluekokous antoi tukensa hallituksen EU-linjalle äänin 1607-834. Puolueen puheenjohtajaksi valittiin uudelleen Esko Aho, 40, ja puoluesihteeriksi Pekka Perttula, 33.
20. kesäkuuta – Kehitysyhteistyöministeri Toimi Kankaanniemi erosi Esko Ahon hallituksesta. Hänelle ei nimitetty seuraajaa. Kankaanniemi oli vastustanut Suomen EU-jäsenyyttä.
23. kesäkuuta – Etelä-Afrikka hyväksyttiin jälleen YK:n täysjäseneksi. Etelä-Afrikka oli suljettu järjestön ulkopuolelle vuonna 1974 sen harjoittaman rotuerottelupolitiikan vuoksi.
24. kesäkuuta – Suomi allekirjoitti sopimuksen Euroopan unionin jäsenyysehdoista EU:n huippukokouksessa Korfussa.

Heinäkuu
1. heinakuuta – YK:n ihmisoikeuskomitea antoi Suomelle langettavan päätöksen siitä, että viranomaiset estivät mielenosoituksen Kenian presidenttiä Daniel arap Moita vastaan hänen vieraillessaan Suomessa 1987.
2. heinäkuuta – Albanian viimeinen kommunistijohtaja Ramiz Alia tuomittiin yhdeksän vuoden vankeuteen vallan väärinkäytöstä ja noin 50 000 markan korvauksiin valtion varojen kavaltamisesta.
6. heinäkuuta – Kambodžan parlamentti hyväksyi punakhmerien toiminnan kieltävän lain.
8. heinäkuuta – Pohjois-Korean diktaattori Kim Il Sung kuoli sydänkohtaukseen.
15. heinäkuuta – Tohtori Keijo Korhonen ilmoitti jättävänsä Kainuun Sanomien päätoimittajan tehtävät ja siirtyvänsä Yhdysvaltoihin Tucsonin yliopiston vierailevaksi professoriksi. Korhonen oli ollut Suomen Kansan Itsenäisyysrintaman presidenttiehdokkaana helmikuun presidentinvaaleissa ja näkyvimpiä Suomen EU-jäsenyyden vastustajia.
16.–22. heinäkuuta – Suuresta komeetasta Shoemaker-Levy 9:stä hajonneet kappaleet törmäsivät Jupiteriin kuuden päivän aikana.
17. heinäkuuta – Brasilia voitti Jalkapallon maailmanmestaruuden.
22. heinäkuuta – Miliisi ratsasi ja sulki Moskovassa MMM-pyramidihuijauksen toimistot veronpetoksen vuoksi. Pyramidipeliin yhteensä 1,5 miljardia US-dollaria sijoittaneet miljoonat venäläiset menettivät rahansa, osa elinikäiset säästönsä.
25. heinäkuuta – Israel ja Jordania antoivat Washingtonin julistuksen, joka päätti maiden välillä vuodesta 1948 vallinneen sotatilan. Rauhansopimus allekirjoitettiin 26. lokakuuta.
30. heinäkuuta – Viro ja Venäjä sopivat Neuvostoliiton entisen Paldiskin tukikohdan kahden ydinreaktorin purkamisesta.
31. heinäkuuta – YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi päätöslauselman, joka oikeutti Yhdysvaltain johtaman liittoutuman ryhtymään "kaikkiin tarpeellisiin toimiin" − käytännössä aseellisiin − demokratian palauttamiseksi Haitiin.

Elokuu
2. elokuuta – Ruotsalainen vakooja Stig Bergling palasi vaimonsa kanssa vapaaehtoisesti kotimaahansa oleskeltuaan lähes seitsemän vuotta ulkomailla. Bergling oli aikanaan tuomittu elinkautiseen vankeuteen vakoilusta Neuvostoliiton hyväksi. Hänen loikkauksensa Suomen kautta Neuvostoliittoon lokakuussa 1987 oli nostattanut suuren kohun.
5. elokuuta – Tuhannet kuubalaiset osoittivat mieltään presidentti Fidel Castroa vastaan maan pääkaupungissa Havannassa. Castro syytti Yhdysvaltoja mielenosoitusten lietsomisesta. Neuvostoliiton tuen loppuminen vuoden 1991 alussa oli romahduttanut Kuuban talouden.
9.–14. elokuuta – Helsingissä järjestettiin yleisurheilun EM-kisat.
15. elokuuta – Terroristi "Shakaali" (Ilich Ramirez Sanchez) pidätettiin Sudanissa. Shakaalilla oli aikoinaan yhteyksiä mm. pahamaineiseen terroristiryhmään Baader-Meinhofiin.
19. elokuuta – Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton ilmoitti, ettei Yhdysvaltoihin pyrkiville kuubalaisille enää myönnetä automaattisesti turvapaikkaa, vaan heidät siirretään Guantanamo Bayn laivastotukikohtaan.
24. elokuuta – Hallitus hyväksyi lain, joka lopetti Helsingin yliopiston yksinoikeuden julkaista suomalaisia almanakkoja vuoden 1996 alussa.
25. elokuuta – Hallitus antoi eduskunnalle Suomen EY-jäsenyyttä koskevan lakiesityksen.
27. elokuuta – Pertti Salolainen jätti Kokoomuksen puheenjohtajuuden. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Sauli Niinistö.
31. elokuuta – Viimeiset venäläiset sotajoukot poistuivat Virosta, Latviasta ja Saksasta.

Syyskuu
3. syyskuuta – Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusjärjestö MTK asettui julkisesti vastustamaan Suomen EU-jäsenyyttä.
4. syyskuuta – Helsingin jäähallissa pidettiin jatkosodan päättymisen muistojuhla, johon osallistui lähes 5 000 sotaveteraania. Samalla vietettiin Rintamamiesveteraanien liiton 30-vuotisjuhla. Juhlapuheen piti presidentti Mauno Koivisto. Suomen ja Neuvostoliiton välisten sotatoimien päättymisestä oli kulunut 50 vuotta.
6. syyskuuta – Paavi Johannes Paavali II perui suunnittelemansa vierailun Serbiaan sen jälkeen, kun serbijoukot olivat ilmoittaneet, etteivät ne voineet taata paavin turvallisuutta.
6. syyskuuta – Kansanedustaja Hannu Suhonen erosi Suomen maaseudun puolueesta ja jatkoi sitoutumattomana.
7. syyskuuta – Presidentti Martti Ahtisaari lähti valtiovierailulle Tanskaan.
8. syyskuuta – 132 ihmistä kuoli lento-onnettomuudessa Pittsburghissa Yhdysvalloissa Boeing 737 -koneen pudottua.
18. syyskuuta − Sosialidemokraatit voittivat Ruotsin valtiopäivävaalit. Kokoomus säilytti asemansa toiseksi suurimpana puolueena.
19. syyskuuta – Yhdysvaltojen johtama sotilasoperaatio Haitissa syrjäytti sotilasjuntan ja palautti valtaan demokraattisesti valitun presidentti Jean-Bertrand Aristiden. Aristide palasi Yhdysvalloista Haitiin 15. lokakuuta.
21. syyskuuta – Saksan liittopäivät hyväksyi lain, jonka nojalla natsien harjoittamien juutalaisvainojen kiistämisestä tuli rangaistava teko.
21. syyskuuta − Tanskassa järjestettiin kansankäräjävaalit. Eniten kannatustaan nosti oikeistoliberaalinen Venstre. Sosialidemokraatit menettivät seitsemän paikkaa, mutta säilyivät suurimpana puolueena. Pääministeri Poul Nyrup Rasmussen muodosti vaalien jälkeen uuden hallituksen miltei entiselle pohjalle.
28. syyskuuta – Autolautta Estonia upposi Itämerellä, 852 ihmistä kuoli.
28.–29. syyskuuta – Torpin panttivankikriisi Norjan Sandefjordissa.
30. syyskuuta – Hesperian puistossa Helsingin Töölössä paljastettiin presidentti Risto Rytin muistomerkki. Kuvanveistäjä Veikko Myllerin teos oli jo etukäteen herättänyt runsaasti keskustelua.

Lokakuu
4. lokakuuta – 48 Temple Solaire (Aurinkotemppeli) -uskonlahkon jäsentä löydettiin kuolleena Sveitsissä kahdesta kiinteistöstä. Osa oli ilmeisesti tehnyt itsemurhan ja osa murhattiin.
6. lokakuuta − Sosialidemokraattien puheenjohtaja Ingvar Carlsson muodosti Ruotsin uuden hallituksen.
6. lokakuuta – Kotkan käräjäoikeus tuomitsi Mika Murasen elinkautiseen vankeuteen kolmesta murhasta, kahdeksasta murhayrityksestä ja kolmesta tapon yrityksestä, sekä 850 000 markan korvauksiin.
9. lokakuuta – Kansallismielinen Vapauspuolue menestyi Itävallan parlamenttivaaleissa.
11. lokakuuta − Rautakirja Oy osti Suomen suurimman elokuva-alan yrityksen Finnkinon osake-enemmistön 70 miljoonalla markalla.
16. lokakuuta – Suomessa järjestettiin kansanäänestys Euroopan unioniin liittymisestä. Kyllä-kanta sai 56,9 % äänistä. Äänestysprosentti oli 74.
17. lokakuuta – Ison-Britannian kuningatar Elisabet II ja prinssi Philip aloittivat kolmipäiväisen, historialliseksi luonnehditun valtiovierailun Venäjälle. Kyseessä oli ensimmäinen Ison-Britannian hallitsijan vierailu maassa tsaarinvallan kaatumisen jälkeen 1917.
19. lokakuuta − 22 ihmistä kuoli ja yli 40 haavoittui linja-autoon sijoitetun pommin räjähtäessä Tel Avivissa Israelissa. Palestiinalainen äärijärjestö Hamas ilmoittautui iskun tekijäksi.
19. lokakuuta – KOP ilmoitti järjestävänsä kahden miljardin osakeannin pankin vakavaraisuusongelmien ratkaisemiseksi.
21. lokakuuta – Yhdysvallat ja Pohjois-Korea solmivat puitesopimuksen, jonka yhteydessä Pohjois-Korea lupasi jäädyttää omat grafiittihidasteiset ydinreaktorinsa. Vastineeksi USA lupasi toimittaa vuosittain mittavan määrän öljyä sekä rakentaa kaksi kevytvesireaktoria Pohjois-Koreaan. USA perusti vuonna 1995 KEDO-nimisen kansainvälisen järjestön täytäntöönpanemaan sopimusta.
21. lokakuuta − Ison-Britannian kuningatar Elisabet II ja prinssi Philip pysähtyivät Helsinkiin paluumatkallaan Venäjältä ja tapasivat presidentti Martti Ahtisaaren.
25. lokakuuta − Vatikaani solmi diplomaattisuhteet Palestiinan vapautusjärjestön PLO:n kanssa.
25. lokauuta- Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari nimitti Suomen ensimmäiseksi EU-komissaariksi suurläheittiläs Erkki Liikasen ,44 sdp.
29. lokakuuta − 26-vuotias mies tulitti kiväärillä Valkoista taloa Yhdysvaltain pääkaupungissa Washingtonissa. Kukaan ei loukkaantunut.

Marraskuu
1. marraskuuta – Suomen maaseudun puolueen kansanedustaja, entinen puoluesihteeri ja puheenjohtaja Tina Mäkelä erosi SMP:stä ja perusti oman Sitoutumattomat Kansanedustajat (SitK) -eduskuntaryhmän. SMP:n eduskuntaryhmään jäi enää kolme kansanedustajaa.
1. marraskuuta – Pääesikunnan päällikkö, kenraaliluutnantti Gustav Hägglund siirtyi uudeksi puolustusvoimain komentajaksi. Edellinen komentaja, amiraali Jan Klenberg, jäi eläkkeelle.
3. marraskuuta – Red Hat Linux 1.0 julkaistiin.
6. marraskuuta – Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari matkusti viralliselle työvierailulle Yhdysvaltoihin.
8. marraskuuta − YK:n turvallisuusneuvosto päätti perustaa erikoistuomioistuimen käsittelemään Ruandan kansanmurhaa.
13. marraskuuta – Ruotsissa kansanäänestys Euroopan unioniin liittymisestä päättyi kyllä-äänten voittoon 52,2 % - 46,8 %, tyhjää äänesti n. 1 %.
13. marraskuuta – Michael Schumacherista tuli ensimmäinen saksalainen Formula 1 -maailmanmestari.
18. marraskuuta – Eduskunta hyväksyi Suomen EU-jäsenyyden. Jaa-ääniä annettiin 152, Ei-ääniä 45, tyhjää äänesti yksi ja yksi äänestäjä oli poissa.
21. marraskuuta – NATO.n 50 koneen osasto iski Kroatian Krajinan alueen sirbien sotilaskentälle.
22. marraskuuta – Presidentti Martti Ahtisaari matkusti viralliselle vierailulle Saksaan.
28. marraskuuta – Norjan EU-kansanäänestyksessä enemmistö vastusti unioniin liittymistä.
28. marraskuuta – Sarjamurhaaja Jeffrey Dahmer murhattiin vankilassa painonnostotangolla.
29. marraskuuta – Eduskunta hylkäsi kansanedustaja Vesa Laukkasen eroanomuksen. Laukkanen oli perustellut anomustaan omantunnonsyillä, jotka estivät häntä toimimasta eduskunnassa.
30. marraskuuta – Italialainen matkustaja-alus Achille Lauro syttyi palamaan Intian valtamerellä Somalian edustalla. Kaksi matkustajaa sai surmansa. Alus upposi 2. joulukuuta.
30. marraskuuta − Entinen pitkäaikainen kansanedustaja ja ministeri Marjatta Väänänen sai ensimmäisenä naisena ministerin arvonimen. Väänänen oli jättänyt eduskunnan vuoden 1991 vaaleissa.

Joulukuu
2. joulukuuta – Poliisi ampui taloonsa linnoittautuneen miehen Kirkkonummella yli kaksi vuorokautta kestäneen piirityksen päätteeksi. Tapaus herätti runsaasti keskustelua poliisin toimintatavoista.
4. joulukuuta – Tukholmassa yökerhon edessä sattuneessa ampumavälikohtauksessa kuoli neljä ja loukkaantui 21. Ampujat aloittivat tulituksen, kun heitä ei ollut aiemmin yöllä päästetty sisään yökerhoon.
8. joulukuuta – Kirjailija Eeva Joenpelto sai Finlandia-palkinnon romaanistaan Tuomari Müller, hieno mies.
9. joulukuuta – Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen valtionyhtiöiden yksityistämisestä.
11. joulukuuta – Venäjän presidentti Boris Jeltsin määräsi joukot Tšetšeniaan.
13. joulukuuta – Etiopiassa alkoi oikeudenkäynti maata vuosina 1974−1991 hallinnutta äärivasemmistolaista johtoa vastaan. Johtomiehiä syytettiin rikoksista ihmisyyttä vastaan. Maanpaossa Zimbabwessa ollut Etiopian entinen johtaja Mengistu Haile Mariam puuttui syytettyjen joukosta, koska hän oli saanut Zimbabwesta turvapaikan eikä Zimbabwe suostunut luovuttamaan häntä Etiopiaan.
13. joulukuuta – Suomi ilmoitti eroavansa Euroopan vapaakauppajärjestöstä EFTA:sta vuoden 1995 alussa.
19. joulukuuta – Meksikon peson päästäminen kellumaan johti talouskriisiin. Peson arvo romahti dollarisuhteesta 3:1 suhteeseen 10:1. Yhdysvallat pelasti lopulta Meksikon 50 miljardin dollarin lainalla.
24. joulukuuta – Air Francen matkustajakoneen kaappaus päättyi tulitaisteluun Marseillen lentokentällä, kun ranskalaiset erikoisjoukot tunkeutuivat koneeseen. Kaikki neljä kaapparia kuolivat ja lisäksi 13 matkustajaa, kolme miehistön jäsentä ja yhdeksän poliisia loukkaantui.
29. joulukuuta – Presidentti Martti Ahtisaari nimitti kansanedustaja Jan-Erik Enestamin uudeksi puolustusministeriksi ja kansanedustaja Anneli Tainan uudeksi asuntoministeriksi. Heidän edeltäjänsä Elisabeth Rehn ja Pirjo Rusanen siirtyivät europarlamentaarikoiksi vuoden 1995 alussa.
29. joulukuuta – Kansa-yhtiöt päätettiin hakea konkurssiin.

Lähdeaineisto
Mitä, missä, milloin 1995
Mitä, missä, milloin 1996