Keskellä yötä joskus kolmen maissa ovikello soi. Henrik Kuningas tuli sisään ja sanoi: me hyväksymme sinun viimeisen tarjouksesi. Minä totesin, että asia on tällä selvä, ja näin tehtiin Suomen historian suurin osakekauppa. Todettiin, että on ehkä syytä jollakin tavalla tämä kauppa rafioida ja saattaa kirjalliseen muotoon ja siihen tietysti tarvittiin juristia.
Keskellä yötä ei tietysti kovin helposti juristia löydä, mutta totesiemme, että Jussi Mäkinen on osoittanut kykynsä Sponsor-Spontel-sodan aikana. Kun molemmat tunsimme Jussi Mäkisen, päätimme soitta Jussille keskellä yötä ja saada hänet töihin. Soitin hänelle kotiin, herätin hänet ja sanoin, että nyt tarvittaisiin välittömästi kauppakirja. Mäkinen kysyi, mistä on kysymys, sanoin että tässä on nyt sellainen osakekauppa, joka täytyy saada valmiiksi. Hän kysyi, miten suuresta kaupasta on kysymys. Sanoin, että on se muutaman miljardin, ja niin Mäkinen ilmestyi Kulosaareen. Kävimme läpi tämän kaupan, ja hän sitten meni toimistoonsa kirjoittamaan kauppakirjan, ja kauppakirja valmistuikin hyvin nopeasti ja yöllä sen sitten allekirjoittivat minä omalta osaltani, kaikkien myyvien tahojen puolesta ja Nalle Wahlroos SYP:n puolesta.
Tällä tavalla tämä kauppa sitten sinetöitiin. Esko Rekola oli SYP:n yhtiökokouksessa puheenjohtaja seuraavana päivänä, ja hän sai sitten aamuyöstä soiton, että tilanne on lauennut eikä mitään ongelmia yhtiökokouksessa tule. KOP:ssa tämä tieto kaupan syntymisestä otettiin helpottuneena vastaan, ja Lassila myhäili tyytyväisenä. Oli oltu kuilun partaalla, mutta selviydytty viime hetkellä.
Kaupat oli tehty, lähdin miltei välittömästi Lontooseen, jossa vaimoni Elly odotti minua ja vietimme muutaman romanttisen päivän Lontoossa. Sinne sitten ilmestyi toimittajia tekemään haastatteluja ja tästä alkoi sitten myytti, uusi myytti Pentti Kourista. Saatoin syystä olla tyytyväinen siitä, että puolet tätstä tilanteesta oli hoidettu hyvään lopputulokseen. Se, että SYP osti Sammon ja SYP:n osakkeet, oli strategisesti järkevä ratkaisu SYP:lle. Jo se, että SYP loi finanssilaitoksen, oli myös srategisesti järkevä ratkaisu. Jos tämä suunnitelma olisi viety loppuun saakka, olisi syntynyt finanssitavaratalo, jolla olisi sekä pankkitoimintaa, vakuutustoimintaa että sijoitustoimintaa, joka olisi ollut hyvä perusta SYP-ryhmän kansainväliselle laajentumiselle. Olin silloin tätä mieltä ja olen vielä tänä päivänäin sitä mieltä että niissä olosuhteissa tällaisen finanssitavaratalon synnyttääminen olisi ollut ilman muuta jrkevää.
Se olisi ollut yksi osa tätä Fortress Finalnd-konseptia, jossa Suomessa syntyy muutama finanssiryhmä ja teollisuusryhmä, jotka ovat vankasti suomalaisessa omistuksessa, jotka tältä pohjalta lähtevät sitten kansainvälisesti laajentumaan.
Tämä on ajatus, joka on toteutettu useissa maissa, esim. Hollannissa ja Sveitsissä. Vaikka se, että pörssikurssit sitten romahtivatkin, niin tosiasia on, että niissä olosuhteissa ajatus oli strategisesti järkevä. Se olisi pitänyt toteuttaa ja viedä loogiseen lopputuokseen, mutta tekijät puuttuivat, puuttui rohkeus viedä asia päätökseen. Joka tapauksessa juuri siinä tilanteessa se, mitä tapahtui oli järkevää ja oli kaikki syy olla ratkaisuun tyytyväinen, Pentti Kouri kirjoittaa.
Sekä SYP j KOP tällä tavalla kirjasivat suuria voittoja. SYP saavutti keskeisiä strategisia tavoitteita ja Kansallispankki myös saavutti keskeisiä strategisia tavoitteita jotia yksi oli Rauma-Repolan takaisin saaminen. Sen jälkeen kehitys Rauma-Repolassa osoittaa kaksi asiaa. Ensinnäkin se, että se hinta mikä Repolan osakkeista maksettiin ei ollut suinkaan kohtuuton. Toiseksi Repolahna on sen jälkeen kehittynyt todella mittavaksi ja merkittäväksi teollisuusyhtiöksi. Ilman Kouri-kauppoja tämä ei olisi todennäköisesti koskaan tapahtunut.
Minulla ei ole, ei silloin eikä tänä päivänä mitään syytä pyytää anteeksi sitä, että nämä kaupat silloin tehtiin. Tämä tulee jäämään Suomen historiaan yhtenä loistavimmista operaatioista pörssissä ja malliesimerkkinä siitä miten valtapeliä kapitalistisessa markkinataloudessa pelataan.
Kun nyt jälkikäteen katsoo näitä kauppoja, jotka tehtiin maaliskuussa 1989 ja vielä tätä Pohjola-securus-kauppaa, joka tehtiin heinäkuussa 1989, ja katsotaan loppusaldoa, niin on todettava, että KOP teki sek Albermarlen että Axionin ja SYP-operaatioilla kaikenkaikkiaan suuria voittoja. Axionista tullut voitto oli pankille noin 27 miljoonaa markkaa. Albermarlesta tuleva voitto oli pankille noin 132 miljoonaa eli yhteens tästä tuli panille 160 miljoonaa voittoa. Sitten SYP-operaatio toi pankille voittoa noin 70 miljoonaa markkaa eli tästä päästään jo 230 miljoonaan. Tämän lisäksi pankki teki noin 50 miljoonaa markkaa voittoa Palkki-yhtiön kautta eli tästä tullaan 280 miljoonaan. Sen lisäksi pankki teki voittoa Fryckmanin operaatioissa ja sai voitto korkomarginaalien kautta, niin päädytään siihen, että KOP:n tuloksesta, joka oli vuonna 1989 480 miljoonaa markkaa, reilusti yli puolet syntyi Kouri-kaupoista vuonna 1989.
Jos kysytään mikä oli minun kontribuutioni pankin tulokseen, niin se kontribuutio oli vuonna 1989, jolloin pankki päätti tehdä nämä kaupat ja pankki teki silloin yli puolet voitoistaan näiden kauppojen tuloksena. Jos asiaa katsoo Unitaksen eli entisen SYP:n näkökulmasta, niin SYP:n tulos vuonna 1989 oli 540 miljoonaa markkaa, ja tästä tulloksesta puolet tuli Kouri-kaupoista. Jos asiaa katsoo vielä SKOP:n näkökulmasta, niin pankin tulos vuonna 1989 oli 260 miljoonaa markkaa. Tämä tulos miletei kokonaisuudessaan tuli Kouri-kaupoista eli Rauma-Repolan osakkeiden myynnistä.
Lähdeaineisto: Pentti Kouri Suomen omistaja ja elämäni muut roolit ISBN 951-1-14214-3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti