Tiesimme, että SYP:n ja SKOP:n välillä oli ”ystävyys- ja avunantosopimus”, jonka sisältöä emme pankissa tunteneet, mutta sen olemassaolo tuli tavan takaa eri yhteyksissä näkyviin. Tämä sopimus oli syntynyt joko Helsingin Osakepankin osakekaupan yhteydessä tai hieman myöhemmin, kun SKOP ssai Tampella Oy:n osake-enemmistön haltuunsa. Suomen Kuvalehti ”vahvisti” tämän numerossa 39/1986: ”Silloin Yhdyspankki ja SKOP tekivät suuren sopimuksen. Samaan pakettiin yhdistettiin Tampella, Schauman, Labsystems ja Teollisuusrahasto.” Kajaani Oy:n osakerekisteriin ilmestyi marraskuun lopulla 1988 uudet osakkeenomistajat: SKOP, Skofaks, SP-sijoitus, Teollistamisrahasto, Skopbank Cayman Islands, Banque Nordique S.A. Ja useita eri säästöpankkeja. Vajaassa kahdessa vuodessa Kajaani Oy:n pörssikurssi nousi seitsenkertaiseksi.
Syksyllä 1987 käytiin Kansallispankissa keskusteluja, jotka liittyivät SKOP:n, Kuninkaan ja Evlin toimintaan pörssissä ja erityisesti nääiden niin sanottujen koppilaisiin metsäyhtiöihin kohdistuviin osakeostoihin. Huolimatta lokakuun 198 pörssikurssien laskusta SKOP ja Kuningas jatkovat ostojaan yhä aggressiivisemmin. Ostot kohdistuivat Kajaani Oy:n, Rauma-Repola Oy:n ja Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n osakkeisiin. KOP ei voinut mainittujen yhtiöiden osakkeita enää ostaa, koska sen omistus oli kaikkien yhtiöiden osalta lain sallimassa enimmäismäärässä. Omistuksellinen katto oli saavutettu. Tällainen katto ei tullut SKOP:ssa vastaan, joka saattoi mielin määrin sioittaa rajan yli meneviä omistuksia eri säästöpankkeihin.
Kajaani Oy:n 20.11.1988 päättyneen osakeannin kuluessa SKOP ja Kuningas ostivat lähes 60 prosenttia kaikista markkinoille tulleista merkintäoikeuksista. Kuningas oll SYP:n käyttämä meklari aina silloin, kun ei itse halunnut liian selvästi tunnustautua ostajaksi. KOP:ssa laadittiin muistio ”Kajaniin, Rauma-Repolaan ja Yhtyneisiin Paperitehtaisiin osoitetusta kiinnostuksesta eräiden välittäjien toimesta”. Näiden välittäjien yhteinen osuus kyseisten yhtiöiden osakkeiden ostoista 19.10. - 9.12.1987 oli seuraava: Kajaani Oy 75 prosenttia, Rauma-Repola Oy 70 prosenttia ja Yhtyneet Paperitehtaat Oy 45 prosenttia.
Sijoitukset kyseisten yhtiöiden osakkeisiin nousivat samana ajanjaksona lähes 300 miljoonaan markkaan. Erityisen mielenkiintoiseksi teki asian se, että huolimatta mainituan ajan alun pörssikurssien laskusta metsäteollisuudenyhtiöiden kurssit eivät käytännössä laskeneet lainkaan ja välittäjien kiinnostus kohdistui ennen kaikkea äänivaltaisiin osakkeisiin. Äänivaltaisuusero tosin oli vain Yhtyneiden Papreitehtaiden osakkeilla.
Ulkomaiset meklarit havaitsivat metsäteollisuuden osakkeilla käytävän vilkkaan kaupan jja eräät osoittivat kiinnostusta osallistua Suomen metsateollisuutta koskeviin järjestelyihin. Erityisesti havaittiin aktiviteettia Kajaani Oy:n, Rauma-Repola Oy:n ja Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n ympärillä.
Maaliskuun lopulla 1988 laadittiin KOP:ssa jälleen muistioa ”KOP-ryhmän metsäteollisuudesta ja SKOP:n strategiasta”. Muistiossa todettiin yksiselitteisesti ennen kaikkea SKOP:n olevan niin sanotun koppilaisen metsäteollisuuden kimpussa. Lisäksi todettiin tässä vaiheessa vielä se, että SKOP toimi ensisijaisesti Interpolatorin ja Tampellan vällityksin, jotka se molemmat omisti.
Timo Summa (Interpolator) oli 30.3. lounaalla KOP:ssa ekonomi Tapio Niemen ja varatuomari Jukka Saarnion luona. Minulle raportoitiin Summan todenneen, että hänellä oli tarjolla yli 10 prosenttia Wärtsilän äänivallasta ja hän antoi samalla ymmärtää, että näillä osakkeilla voitaisiin tehdä vaihtokauppaa esimerkiksi Rauma-Repola Oy:n osakkeisiin, jotka KOP omisti. KOP ei tuntenut pienintäkään kiinnostusta asiaan.
Loppuvuodesta 1988 alkoi sitten Rauma-Repola Oy:n pilkkomissuunnitelma kehittyä. Mainittakoon, että Niemi ja Saarnio kävivät ”Mylle” Jouhkin, Timo Juhkin ja Risto Takalan (Jouhkien yritysryppään talousjohtaja) kanssa neuvotteluja Thomeston ja Jouhkien omistamien Kajaani Oy:n osakkeiden sijoittamiseksi uudelle omistajalle. KOP oli aikaisemmin Kajaaniin kohdistuneen uhan yhteydessä saanut sitoumuksen Thomestolta tästä asiasta, jotta he eivät myisin osakkeitaan SKOP:lle. Osakkeiden uudeksi ostajaksi tuli Rauma-Repola Oy, joka maksoi osakkeet Yhtyneiden Paperitehtaiden osakkeilla.
Loppuvuoteen 1988 keskittyivät ainakin alustavat kaavailut Rauma-Repola Oy:n pilkkomiseksi. Tämä tehtävä oli annettu Interpolatro Oy:n toimitusjohtaja Timo Summalle. Vaikka Summa muodollisesti oli koko projektin vetäjä, varsinaiset taustahahmot olivat Valmet Oy:n pääjohtaja vuorineuvos Matti Kankaanpää, SKOP:n Juhani Riikonen ja SYP:n Björn Wahlroos sekä Mauri Jaakonaho Valmet Oy:stä. Tämä joukko oli saanut puhuttua mukaan Rauma-Repolan suurimman osakkeenomistajan edustajan, Pohjolan pääjohtajan Pentti Talosen, Eljas Repo on kertonut Pentti Talosen myöntäneen hänelle suoraan olleensa mukana pilkkomissuunnitelmaa valmistelemassa. Revon mukaan asian valmistelujoukossa olivat olleet myös sekä Rauma-Repola Oy:n että Valmet Oy:n tilintarkastajat, tilintarkastusyhteisö Salmi, Virkkune & Heleniuksen Tauno Haataja sekä Antti Helenius, joka oli myös Kansallispankin tilintarkastaja.
Kysymyksessä oli vakava yritys. Juhani Riikosen tiedossa oli SKOP-ryhmän ostamien Rauma-Repolan osakkeiden määrä. Yhdessä Pohjolan ja SYP:n kanssa, kun siihen vielä liitetään Valmet Oy:n hankkimat 5 prosenttia, tämä ryhmä hallitsi yli 50 prosenttia Rauma-Reola Oy:n osakepääomasta. Suunnitelmaan kuului yhdistää Rauma-Repolan ja Tampellan metalliteollisuus Valmet Oy:öön ja Rauma-Repolan metsäteollisuus Tampella Oy:öön.
Ei ollut ihme, että Kankaanpää saattoi eräässä yhteydessä ilmoittaa ”ettei Kansallispankista tämän operaation yhteydessä tarvitse välittää”. Kankaanpää kävi tosin luonani esittämässä talousjohtajansa Jaakonahon nimissä olevan pilkkomissuunnitelman siinä toivossa että kannattaisin suunnitelmaa. Otin yhteyttä Pentti Talosen, joka oli Rauma-Repolan Oy:n hallitusken varapuheenjohtaja, täysin tietämättä siitä, että Pentti Talonen itse asiassa olikin eräs suunnitelman taustahahmoja. Asiasta hän ei kkertonut minulle halaistua sanaa. Informooin asiasta myös Tauno Matomäkeä, joka kertoi Kankaanpään hetki sitten käyneen hänen luonaan.
Tässä kerrottuja tapahtumia paljon myöhemmin erässä toisessa asiayhteydessä Niklas Herlin kirjotti Kauppalehden pörssiliitteessä 20.3.1990. ”Koko Nallen (Björn Wahlroos) suunnitelma KOP:n teurastamiseksi meni vuodentakaisissa osakekaupoissa pieleen. SYP oli saanut houkuteltua mukaan Rauma-Repolan teurastusoperatioon paitsi itsensä ja kumppaninsa Sammon, vanhan taisteluparin SKOP:n. Näiden lisäksi suunitelmaan pääsi mukaan koppilainen Pohjola.”
Katso
Kasinotaloutta ja kulutusjuhlaa
http://pankkikriisi.blogspot.com/2008/11/kasinotaloutta-ja-kulutusjuhlaa.html
SSP:in teurastus
http://pankkikriisi.blogspot.com/2008/11/sspin-teurastus.html
KOP:n tuho
http://pankkikriisi.blogspot.com/2008/11/kopn-tuho.html
SYP, Unitas ja miljoonakonnat
http://pankkikriisi.blogspot.com/2008/11/syp-unitas-ja-miljoonakonnat.html
Pankin toiminta ja pankkipelin pelurit
http://pankkikriisi.blogspot.com/2008/11/pankin-toiminta-ja-pankkipelin-pelurit.html
Laillistettua rosvousta
http://pankkikriisi.blogspot.com/2008/11/laillistettua-rosvousta.html
Lähdeaieisto: Jaakko Lassila Markka ja ääni ISBN 951-26-3879-7
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti