Konkurssit lisääntyivät

Konkurssien määrä lisääntyi 52 prosentilla edellisvuodesta. Alioikeuksille jätettiin vuoden aikana kaikkiaan 3970 konkurssihakemusta, mikä ylittää aiemman vuodelta 1987 voimassa olevan konkurssiennätyksen yli 1100 konkurssihakemuksella. Vuoden 1989 konkursseissa meni kaikkiaan tilastollisesti 24 000 työpaikkaa, josta runsas viidenne tuli Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n konkurssista. Konkurssien kasvun syyt löytyvät lähinnä suhdanne taantumasta, korkeasta korkotasosta ja tuotantokustannusten kohoamisesta. Toki konkurssien määrään on vaikuttanut myös yrityksien määrä. Niitä on enemmän kuin aikaisemmin. Huolestuttavinta konkurssien määrässä on se, että taloudelliset näkyvät eivät ainakaan kohene vuonna 1991.

Jo vuoden 1990 luvut kertovat yritysten vaikeuksista. Yritysten itsensä hakemien konkurssien määrä kaksinkertaistui 1177:ään. Pk-yritykset syyttivät pankkeja siitä, eetä ne ajoiovat yrityksiä konkursseihin vaatimalla mm. lisävakuuksia. Lisäksi pankit perivät saataviaan entistä aiemmin. Rahoittajapankkeja syytettiin mm. jyväskyläläisen Alfa-tavaratalon ja kemijärveläisen Torstain konkursseista. Velkojien aloitteesta tapahtuneet konkurssihakemukset lisääntyivät viime vuonna noin 38 prosentilla.

Suurimmat konkurssit kärsittiin teva-taollisuudessa. Idänkaupan vähenemisen jälkeen useiden yritysten on pitänyt sopeuttaa toiminta koti- ja läsnimarkkinoille. Se oli monelle liikaa. Itämarkkinoille tarkoitetut tuotteet eivät käyneet kaupaksi Suomessa eikä juuri muuallakaan. Nurin menivät mm. Kaunotar-Tuote Oy, Desing-Tuote Oy, Femitex Oy ja Suomen Kati-Myynti Oy. Kaikki idänkauppaan turvautuneita yrityksiä.

Rakennushuuman aikana perustettiin uusia rakennusliikkeitä. Kun korkotaso näivetti asuntojen kysynnän, useita rakennusliikkeita kaatui. Tammi-lokakuussa vireille pantiin noin 450 rakennusalan konkurssia. Konkurssiherkkiä aloja olivat vuonna 1990 myös autokauppa, laskettelukeskukset, turkistarhaukseen liittyvät yritykset, paikallisradiot ja sirkus. Pörssilama koetteli arvopaperi- ja sijoitusyhtiöitä.

Suomen konkurssiläinsäädäntö on vanhentunut, sillä se perustuu pääosin viime vuosisadalla säädettyihin lakeihin. Vaatimukset lainsäädännön uudistamisest saivat vauhtia varsinkin Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n konkurssista. Vuoden 1990 alussa asetettiin työryhmä valmistelemaan konkurssilainsäädännön kokonaisuudistusta. Työryhmä pyrki parantamaan konkurssivelkojien tasa-arvoisuutta, etenkin saatavien etuoikeusjärjestystä konkurssissa. Julkistamassaan muistiossa työryhmä kuitenkin toteaa, että merkittävää parannusta etuoikeudettomien velkojien asemaan ei saada, jollei ns. yleisiä etuoikeuksia poisteta. Tyypillisiä etuoikeudettomia velkojia ovat tavarantoimittajat, urakoitsijat ja kuluttajat. Etuoikeusasemassa ovat mm. työsuhdesaamiset, verot ja julkiset maksut sekä tel-maksut. Ykstyisten velkojen (etuoikeudettomien) asemaa pidettiin suhteellisen heikkona. Myös konkurssipesien hoitoon on vaadittu uudistuksia. Konkurssipesän hoito ja prosessi nielivät liian paljon varoja. Pesänhoitajat voivat tyhjentää koko pesän eikä velkojille jää juuri mitään.

Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n konkurssille kävi kuten Mikkelin pankkivankidraamalle. Pyykinpesusta tuli kiemurainen, paperia on kertynyt ja kertyy satoja ellei tuhansia sivuja. Meriteollisuuden elämä jatkauu vielä pitkää konkurssioikeudenkäynneissä. Ensimmäinen tuomio annettiin marraskuun lopussa Helsingin raastuvan oikeudessa. Siinä pantiin velkojat etuoikeusjärjestykseen sekä vahvistettiin saatavien summat. Tuomiosta on valitettu hovioikeuteen. Lisäksi riitautettavia saatavia käsitellaän eri oikeudenkäynneissä. Eri osapuolten kärsimät tappiot selviävät, jos silloinkaan.
Wärtsilä Meriteollisuus haettiin konkurssiin 23. lokakuuta 1989. Konkurssihakemuksen jätti valtio, joka halusi välttää vastuiden kasvamisen liian suureksi. Valtio oli sitoutunut julkisissa ja salaisissa sopimuksissa takaamaan tappioita, jorka alkoivat syksyn 1989 mittaan paisua suuriksi. Valtio kärsi konkurssista suurimmat tappiot. Arvion mukaan Meriteollisuudesta koituu valtiontakuukeskukselle (valti), Suomen vientiluotolle, Wärtsilälle, Valmetille, SYP:lle ja Postipankille yhteensä 1,3 miljardin markan tappiot. Toukokuun alussa suoritetussa konkurssivalvonnassa valvottiin kaikkiaan 1400 saatavaa. Niiden yhteisarvo nousi noin 13 miljardiin markkaan.

Rahamarkkinoiden vapauttaminen 1980-luvun lopulla on synnyttänyt uuden ongelman: ylivelkaantuneet kansalaiset. Yli miljoonalla kotitaloudella Suomessa oli velkaa, ja varsinaisessa maksukierteessä arvioidaan olevan lähes 100 000 perheen. Tilanteen pahentumisesta kielii, että velkoja joudutaan yhä useammin perimään oikeusteitse, Lisäksi maksuhäiriöt ovat velkaantumista tutkineen oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen mukaan kasautumassa nuorille, vasta omaa elämäänsä aloittaville ihmisille, mikä yhteiskunnan kannalta on varsin huolestuttava ilmiö. Tuoreen lisän velkaongelmaan ovat tuoneet kahden asunnon loukkuun jääneet perheet. Asuntomarkkinoiden ylikuumeneminen ja nopea hiljeneminen jäitti tuhansille perhelle kaksi asuntoa ja mahtavat velat.

Lähdeaineisto: Suomen talouselämän vuosikirja 1990 ISSN 07878334
Mitä, missä, milloin 1991 Kristiina Ritvos Perhekonkurssit