Ylikierroksilla käyneelle Suomen taloudele ovat ennustajat povanneet jo useamman vuoden ajan ikävää sopeutumisaikaa. Talous on tasapainoillut varsinkin vuoden 1989 alusta lähtien veitsenterällä.Koko 1990-luvun alkupuoliskon ajan suomalaisten on ansaittava olennaisesti enemmän kuin mitä kulutamme. Tuloylijäämällä maksamme pois ulkomaista velkaa. Ylikuumentunut talous on johtanut kilpailijamaita korkeampaan hintojen nousuun. Vienti ei ole vetänyt, koska kotimaahan on kyetty myymään huomattavasti helpommin eikä ulkomaille ole heikentyneen hintakilpailukyvyn takia saatu kaupaksi riittävästi tavaroita. Suomessa saattaa lähivuosina olla edessä se tilanne, ettei talous tasapainotu ennen kuin kotimainen kysyntä on lamassa ja työttömyys korkealla. Tällöin inflaatio laskee ja vaihtotase tasapainottuu hitaan kysynnän kautta.
Tammikuu
1. tammikuuta – Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola siirtyi Kansaneläkelaitoksen johtajaksi. Hänen seuraajakseen tuli kansanedustaja Mauri Miettinen.
1. tammikuuta – Kansanedustaja Eva-Riitta Siitonen siirtyi Uudenmaan läänin maaherraksi. Hänen tilalleen eduskuntaan nousi veteraanipoliitikko Tuure Junnila. 79-vuotiaasta Junnilasta tuli eduskunnan ikäpuhemies.
1. tammikuuta – Someron kunta siirrettiin Hämeen läänistä Turun ja Porin lääniin.
3. tammikuuta – Panaman presidentti Manuel Noriega antautui yhdysvaltalaisjoukoille.
7. tammikuuta – Pisan torni suljettiin yleisöltä turvallisuusvaaran vuoksi.
9. tammikuuta – Tukholmassa Finnbodan telakalla korjattavana ollut risteilyalus Sally Albatross vaurioitui pahoin tulipalossa.
10. tammikuuta – Time Warner -mediayhtiö syntyi Timen ja Warner Communications -yhtiöiden yhdistyttyä.
11. tammikuuta – 200 000 ihmistä osoitti mieltään Liettuassa.
14. tammikuuta – Maailmanpankin tilastosta ilmeni, että Suomi oli bruttokansantuotteella mitattuna maailman kahdeksanneksi rikkain maa. Kolme rikkainta maata olivat tilaston mukaan Sveitsi, Luxemburg ja Japani, kolme köyhintä Mosambik, Etiopia ja Tšad.
26. tammikuuta – STTK:n puheenjohtaja Jorma Reini nimitettiin valtakunnansovittelijaksi helmikuun alusta alkavaksi nelivuotiskaudeksi. Edellinen valtakunnansovittelija Teuvo Kallio siirtyi oikeusministeriön kansliapäälliköksi.
30. tammikuuta – Puola jätti jäsenhakemuksen Euroopan neuvostolle.
31. tammikuuta – Neuvostoliiton ensimmäinen McDonald's avattiin Moskovassa.
Helmikuu
2. helmikuuta – Apartheid: Etelä-Afrikan presidentti Frederik de Klerk salli Afrikan kansalliskongressin toiminnan ja lupasi vapauttaa Nelson Mandelan.
6. helmikuuta − Tilastokeskus ilmoitti, että Suomen bruttokansantuote oli kasvanut vuoden 1989 aikana viisi prosenttia. Suomen BKT oli kasvanut yhtäjaksoisesti vuodesta 1977 alkaen keskimäärin 3,8 prosenttia vuodessa.
7. helmikuuta – Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitea luopui puolueen yksinvaltiudesta Neuvostoliitossa.
11. helmikuuta – Nelson Mandela pääsi vapaaksi Victor Versterin vankilasta Kapkaupungissa.
12. helmikuuta – Super Mario Bros. 3, maailman myydyin videopeli, julkaistiin Nintendo-pelikonsolille.
15. helmikuuta – Iso-Britannia ja Argentiina solmivat uudelleen diplomaattisuhteet, jotka olivat katkenneet vuonna 1982 Falklandin sodan vuoksi.
15. helmikuuta − Suomessa alkoi pankkilakko, joka sulki kaikki pankit yli kuukaudeksi Postipankkia lukuun ottamatta. Jo kolme viikkoa aiemmin oli alkanut maksuvälityssaarto, jonka aikana rahasuorituksia ei ollut välitetty pankkiryhmästä toiseen, ja helmikuun alussa työnantajan julistama työsulku.
19. helmikuuta − Tampere-talo vihittiin käyttöön Tampereella.
20. helmikuuta − Iso-Britannia ilmoitti purkavansa Etelä-Afrikan vastaiset talouspakotteet.
23. helmikuuta – Neuvostoliitto lupasi kotiuttaa kaikki joukkonsa Tšekkoslovakiasta kesäkuun 1991 loppuun mennessä.
23. helmikuuta − Ruotsalainen Volvo ja ranskalainen Renault yhdistyivät. Uudesta yhtiöstä tuli maailman neljänneksi suurin henkilöautojen ja maailman suurin kuorma-autojen valmistaja.
23. helmikuuta − Suomen Kommunistisen Puolueen edustajakokous päätti siirtää puolueen poliittisen toiminnan perustettavalle Vasemmistoliitolle, mutta säilyttää itse puolueen. Kokouksessa pidetyissä puheenvuoroissa arvosteltiin SKP:n toiminnassa vuosien aikana tehtyjä virheitä.
26. helmikuuta – Sandinistit hävisivät Nicaraguan vaalit.
27. helmikuuta – Raumalla mitattiin Suomen kaikkien aikojen alhaisin ilmanpaine: 940 hPa (mb).
Maaliskuu
1. maaliskuuta − Presidentti Mauno Koivisto nimitti valtiovarainministeri Erkki Liikasen Suomen EY-suurlähettilääksi Brysseliin. Uudeksi valtiovarainministeriksi tuli oikeusministeri Matti Louekoski, uudeksi oikeusministeriksi sosiaali- ja terveysministeri Tarja Halonen ja uudeksi sosiaali- ja terveysministeriksi kansanedustaja Tuulikki Hämäläinen.
9. maaliskuuta – Albania ilmaisi halukkuutensa osallistua seuraavaan Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokoukseen. Albania oli ainoana Euroopan maana jättäytynyt pois Helsingissä vuonna 1975 pidetystä kokouksesta.
9. maaliskuuta – Georgian korkein neuvosto julisti laittomaksi maan liittämisen Neuvostoliittoon vuonna 1922 ja asetti tavoitteeksi itsenäisyyden palauttamisen.
11. maaliskuuta – Liettua julisti itsenäisyyden Neuvostoliitosta ensimmäisenä Baltian maana.
11. maaliskuuta – Patricio Aylwin vannoi virkavalan Chilen ensimmäisenä demokraattisesti valittuna presidenttinä sitten vuoden 1973.
13. maaliskuuta – Talvisodan päättymisestä tuli kuluneeksi 50 vuotta.
15. maaliskuuta – Neuvostoliitto ilmoitti Liettuan itsenäisyysjulistuksen olevan laiton.
18. maaliskuuta – Yhteisarvoltaan sadan miljoonan dollarin arvoiset 12 taulua varastettiin Isabella Stewart Gardner -museosta Bostonissa. Maalauksia ei ole toistaiseksi löydetty.
21. maaliskuuta – Namibia itsenäistyi Etelä-Afrikasta.
27. maaliskuuta – Eduskunta hyväksyi vaalilain muutoksen, jonka nojalla presidentin-, eduskunta- ja kunnallisvaalit muuttuivat kaksipäiväisistä yksipäiväisiksi. Ensimmäiset yksipäiväiset vaalit olivat vuoden 1991 eduskuntavaalit.
Huhtikuu
2. huhtikuuta – Suomi esitti Iranille vastalauseen kirjailija Salman Rushdielle langetetun tappotuomion vuoksi todeten sen haittaavan maiden välisiä suhteita. Iranin uskonnollinen johtaja Ali Khamenei oli helmikuussa uudistanut Rushdien tuomion.
4. huhtikuuta – Postipankki ilmoitti sulkevansa noin 1900 konttoriaan eri puolilla maata seuraavien kahden vuoden aikana.
7. huhtikuuta – Bahaman mukavuuslipun alla purjehtinut risteilyalus Scandinavian Star paloi Oslonvuonossa, jolloin 160 ihmistä sai surmansa. Laivan turvatoimet oli laiminlyöty ja palo oli sytytetty tahallaan.
13. huhtikuuta – Neuvostoliitto tunnusti syyllisyytensä Katynissa vuonna 1940 tehtyyn tuhansien puolalaisten upseerien joukkomurhaan. Tähän asti se oli syyttänyt teosta Natsi-Saksaa. Neuvostoliitto ilmoitti, että teosta oli ollut vastuussa Josif Stalinin aikainen salainen poliisi NKVD.
19. huhtikuuta – Nicaraguan yhdeksän vuotta kestänyt sisällissota päättyi, kun hallitus ja sitä vastustaneet contra-sissit solmivat aselevon.
23. huhtikuuta – Namibia liittyi YK:n jäseneksi, jolloin siitä tuli järjestön 160. jäsenmaa.
24. huhtikuuta – Avaruussukkula Discovery asetti Hubble-avaruusteleskoopin kiertoradalle.
24. huhtikuuta − Eduskunnan perustuslakivaliokunta katsoi, ettei SKDL:n kansanedustajien kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suomista ja ulkomaankauppaministeri Pertti Salolaista vastaan syyskuussa 1989 tekemä tutkintapyyntö antanut aihetta jatkotoimiin eikä syytteiden nostamiseen heitä vastaan valtakunnanoikeudessa. Tutkintapyynnön aiheena oli ollut Suomisen ja Salolaisen toiminta Wärtsilä Meriteollisuuden talousvaikeuksien yhteydessä.
29. huhtikuuta – Suomeen perustettiin uusi puolue, kommunistien ja kansandemokraattien muodostama Vasemmistoliitto. Puolueen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin psykiatri ja kirjailija Claes Andersson. Suomen Kansan Demokraattinen Liitto päätettiin lakkauttaa.
Toukokuu
4. toukokuuta – Suomi ratifioi viimeisenä Länsi-Euroopan maana vuonna 1950 solmitun Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen.
5. toukokuuta – Euroviisut järjestettiin Zagrebissa Jugoslaviassa.
8. toukokuuta – Nicaraguan contra-sissit alkoivat luovuttaa aseitaan YK:n rauhanturvajoukoille.
17. toukokuuta – Ruotsin arvokkaimpiin kirkkorakennuksiin kuuluva, 1600-luvulla rakennettu Katariinan kirkko Tukholmassa Södermalmin kaupunginosassa, tuhoutui tulipalossa. Kirkko päätettiin rakentaa uudelleen.
22. toukokuuta – Pohjois- ja Etelä-Jemen yhdistyivät Jemeniksi. Yhdistyneen valtion pääkaupungiksi tuli Pohjois-Jemenin pääkaupunki Sanaa ja taloudelliseksi keskukseksi Etelä-Jemenin pääkaupunki Aden.
22. toukokuuta – Microsoft julkaisi Windows 3.0:n.
27. toukokuuta – Burmassa järjestettiin ensimmäiset vapaat vaalit sitten vuoden 1960. Ne voitti Aung San Suu Kyin johtama Kansallinen demokratialiike, mutta sotilashallitus kieltäytyi luopumasta asemastaan.
30. toukokuuta – Helsingin Meilahdessa muurattiin tasavallan presidentin uuden virka-asunnon Mäntyniemen peruskivi. Talon oli tarkoitus olla valmis kesällä 1992.
31. toukokuuta – Presidentti Mauno Koivisto armahti 39 päivää syömälakossa olleet kolme totaalikieltäytyjää, jotka eivät olleet suostuneet varusmies- tai siviilipalvelukseen.
Kesäkuu
1. kesäkuuta − Yleisradion radiokanavilla toteutettiin uuden radiojohtajan Olli Alhon sommittelema uudistus. Entisten yleis- ja rinnakkaisohjelmien tilalle tulivat Yle 1 (Ylen ykkönen), Yle 2 (Radiomafia) ja Yle 3 (Radio Suomi).
1. kesäkuuta − Mikkelin raastuvanoikeus vapautti vuoden 1986 panttivankidraamassa mukana olleet kuusi poliisia, joita oli syytetty taposta, kuolemantuottamuksesta ja virkavirheestä. Surmansa saaneen panttivangin Jukka Häkkisen omaiset valittivat päätöksestä hovioikeuteen.
4. kesäkuuta – Poliisi ja turvallisuusmiehet estivät opiskelijoiden mielenosoituksen Pekingin Taivaallisen rauhan aukiolla vuoden 1989 mielenosoitusten tukahduttamisen vuosipäivänä. Aukio suljettiin kaikilta ulkopuolisilta.
7. kesäkuuta − Varsovan liitto päätti muuttaa rakennettaan ja toimintatapojaan sotilasliitosta "suvereenien valtioiden liitoksi" vuoden 1991 alkuun mennessä. Päätöstä pidettiin loppuna Neuvostoliiton johtoasemalle.
12. kesäkuuta – Venäjän federaatio julisti itsenäisyyden Neuvostoliitosta.
13. kesäkuuta – RKP:n Elisabeth Rehn nimitettiin Suomen ensimmäiseksi naispuoliseksi puolustusministeriksi. Edellinen puolustusministeri Ole Norrback siirtyi politiikan jättäneen, Partekin pääjohtajaksi siirtyneen Christoffer Taxellin tilalle opetusministeriksi.
16. kesäkuuta – Kansanedustaja Esko Aho valittiin Suomen Keskustan uudeksi puheenjohtajaksi Paavo Väyrysen jälkeen.
17. kesäkuuta − Rehtori Kaarina Koivistoinen valittiin Liberaalisen Kansanpuolueen puheenjohtajaksi tehtävän jättäneen Kyösti Lallukan tilalle. LKP oli helmikuussa palannut eduskuntapuolueeksi Suomen maaseudun puolueen entisen kansanedustajan ja puoluesihteerin Urpo Leppäsen liityttyä siihen.
25. kesäkuuta – Puolan riippumaton Solidaarisuus-ammattiliitto hajosi kahtia sisäisten kiistojensa vuoksi. Liikkeen oppositio oli syyttänyt puheenjohtaja Lech Wałęsaa yksinvaltaisuudesta.
26. kesäkuuta − Unkari ilmoitti eroavansa Varsovan liitosta vuoden 1991 loppuun mennessä.
Heinäkuu
1. heinäkuuta – Länsi- ja Itä-Saksan talous- ja rahaliitto astui voimaan. Itäsaksalaiset saivat käyttöönsä läntisen D-markan ja Itä-Saksan markka poistui käytöstä.
2. heinäkuuta – Yli 1 400 islamilaista pyhiinvaeltajaa tukehtui hengiltä Saudi-Arabiassa lähellä Mekkaa tunnelissa, johon oli ahtautunut yli 50 000 ihmistä.
13. heinäkuuta – Albanialaisten joukkopako kotimaastaan alkoi, kun noin 4 500 ihmistä siirtyi laivoilla Italiaan.
16. heinäkuuta – 7,7 richterin maanjäristys surmasi 1 600 ihmistä Filippiineillä.
21. heinäkuuta – Roger Waters konsertoi Berliinin muurilla ("The Wall").
22. heinäkuuta – Helsinki-Joensuu-linjalla sattui täydellinen auringonpimennys.
28. heinäkuuta – Alberto Fujimorista tuli Perun presidentti.
28. heinäkuuta – Liberian kapinalliset ilmoittivat kukistaneensa presidentti Samuel Doen. Sotilaat teloittivat Doen 9. syyskuuta.
30. heinäkuuta – Neuvostoliitto ja Albania solmivat uudelleen vuodesta 1961 poikki olleet diplomaattisuhteensa.
Elokuu
2. elokuuta – Irakin joukot valtasivat Kuwaitin.
6. elokuuta – Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto määräsi kauppasaarron Irakille.
6. elokuuta – Pakistanin presidentti Ghulam Ishaq Khan erotti Benazir Bhutton hallituksen, hajotti parlamentin ja määräsi pidettäväksi uudet vaalit. Khan oli syyttänyt Bhuttoa muun muassa korruptiosta.
8. elokuuta – Irak liitti Kuwaitin itseensä "ikuisiksi ajoiksi".
10.–11. elokuuta – Nuoriso mellakoi Oulussa.
14. elokuuta – Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatšov palautti kaikkien Josif Stalinin valtakaudella surmattujen ihmisten kunnian ja mitätöi tuolloin langetetut kuolemantuomiot.
24. elokuuta – Suomen Maaseudun Puolue erosi Harri Holkerin hallituksesta. Uudeksi liikenneministeriksi Raimo Vistbackan tilalle tuli kansliaministeri Ilkka Kanerva. Uutta kansliaministeriä ei nimitetty.
28. elokuuta – Ison-Britannian pääministeri Margaret Thatcher saapui kolmen päivän vierailulle Suomeen. Thatcher esitti vierailun aikana mielipiteenään, että Suomen puolueettomuus ei olisi este Suomen liittymiselle Euroopan yhteisön jäseneksi.
30. elokuuta – Suomen merivartiosto löysi jatkosodan aikana vuonna 1941 uponneen panssarilaiva Ilmarisen hylyn Korppoon aluevesiltä Utön eteläpuolelta. 70 metrin syvyydessä oleva alus päätettiin jättää toistaiseksi nostamatta.
Syyskuu
3. syyskuuta − Kuvanveistäjä Pekka Kauhasen muotoilema presidentti Urho Kekkosen muistomerkki Suuri aika paljastettiin Kajaanissa. Kekkosen syntymästä oli kulunut 90 vuotta.
5. syyskuuta – Presidentti Mauno Koivisto vaati Yleisradion TV-uutisten haastattelussa Irakin pikaista ja ehdotonta vetäytymistä Kuwaitista sekä Irakin ottamien panttivankien vapauttamista ehdoitta. Koivisto korosti YK:n roolia kriisin ratkaisemisessa.
8. syyskuuta – Irakin hyökkäyksen vuoksi Neuvostoliitto ja Yhdysvallat päättivät järjestää pikaisesti huippukokouksen. Mihail Gorbatšov ja George Bush tapasivat Helsingissä vain viikon varoitusajalla. Mauno Koivisto isännöi tilaisuutta.
8. syyskuuta – Demokraattisen vaihtoehdon kansanedustajat Esko-Juhani Tennilä, Marja-Liisa Löyttyjärvi ja Ensio Laine luopuivat johtopaikoistaan SKP (yhtenäisyys) -puolueessa, mikä oli ehto heidän pääsylleen Vasemmistoliiton kansanedustajiksi. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä hyväksyi heidän jäsenyytensä 11. syyskuuta.
9. syyskuuta – SKP (yhtenäisyys) valitsi uudeksi puheenjohtajakseen pääsihteerinsä Yrjö Hakasen.
10. syyskuuta – Paavi Johannes Paavali II vihki käyttöön maailman suurimman kristillisen kirkon Norsunluurannikon pääkaupungissa Yamoussoukrossa. Mahtipontisen kirkon rakentamista pahoin velkaantuneeseen kehitysmaahan pidettiin yleisesti suuruudenhulluutena.
10. syyskuuta − Irak ja Iran solmivat uudelleen vuonna 1980 katkenneet diplomaattisuhteensa.
12. syyskuuta – Saksan valtiot ja neljä toisen maailmansodan voittajamaata solmivat rauhansopimuksen Moskovassa, mikä mahdollisti Saksan yhdistymisen ja päätti miehitysvallan. Sopimuksessa todettiin, että yhdistynyt Saksa on sekä YK:n että NATO:n jäsen, mutta se ei valmista eikä omista ydin-, biologisia eikä kemiallisia aseita. Sopimuksen allekirjoittivat Länsi-Saksan ulkoministeri Hans-Dietrich Genscher ja Itä-Saksan pääministeri Lothar de Maiziere sekä Neuvostoliiton, Yhdysvaltain, Ranskan ja Ison-Britannian ulkoministerit.
14. syyskuuta − Suomen hallitus alkoi painattaa polttonesteiden säännöstelykuponkeja mahdollisen polttoainepulan varalta.
18. syyskuuta − Kansainvälinen olympiakomitea myönsi vuoden 1996 kesäkisat Yhdysvaltain Atlantalle.
19. syyskuuta − Puolan presidentti Wojciech Jaruzelski ilmoitti eroavansa virastaan kesken virkakautensa. Hänet oli valittu kuuden vuoden virkakaudelle kesällä 1989.
21. syyskuuta – Suomi muutti Pariisin rauhansopimuksen tulkintaa. Sopimuksen Suomen täysivaltaista asemaa ja puolustusta koskevien kohtien oli katsottu vanhentuneen Euroopan poliittisten olojen muututtua. Sopimustekstistä poistettiin myös viittaukset "Saksaan tai sen kanssa liitossa olevaan valtioon" vihollismaana. Sopimuksen toiset osapuolet, Neuvostoliitto ja Iso-Britannia, eivät vastustaneet Suomen uutta tulkintaa. Ydinaseiden osalta Suomi totesi, että kansainvälinen ydinsulkusopimus, johon Suomi oli liittynyt vuonna 1969, kielsi ydinaseiden hankkimisen.
24. syyskuuta – Etelä-Afrikan presidentti Frederik de Klerk vieraili Yhdysvalloissa ensimmäisenä Etelä-Afrikan valtionpäämiehenä toisen maailmansodan jälkeen. Yhdysvallat ei kuitenkaan purkanut Etelä-Afrikan vastaisia talouspakotteita.
28. syyskuuta – 16 sotilasta tuomittiin Filippiineillä elinkautiseen vankeuteen oppositiojohtaja Benigno Aquinon vuonna 1983 tehdystä murhasta. Oikeus tuomitsi murhan taustavoimaksi entisen presidentin Ferdinand Marcosin, joka oli kuollut maanpaossa Havaijilla syyskuussa 1989.
28. syyskuuta − Karttakeskus julkaisi uusintapainoksena vuoden 1938 kartan Karjalan kannaksesta. Se oli yksityiskohtaisin saatavissa oleva kartta alueesta.
Lokakuu
1. lokakuuta − Pankinjohtaja Jaakko Iloniemi siirtyi Elinkeinoelämän valtuuskunnan toimitusjohtajaksi Kauko Sipposen jäätyä eläkkeelle.
3. lokakuuta – Saksat yhdistyivät: Itä-Saksasta tuli osa Saksan liittotasavaltaa.
4. lokakuuta – Suomen Keskustan Johannes Virolaisesta tuli eduskuntavuorokausilla mitattuna Suomen kaikkien aikojen pitkäaikaisin kansanedustaja. Virolainen oli ollut eduskunnan jäsenenä yhtäjaksoisesti vuosina 1945−1983 ja uudelleen vuodesta 1987. Edellinen ennätys oli ollut RKP:n John Österholmin nimissä; Österholm oli istunut eduskunnassa vuodet 1919−1960.
5. lokakuuta – Tavarajuna törmäsi Helsingin rautatieaseman seinään, jolloin veturinkuljettaja loukkaantui lievästi. Muita henkilövahinkoja ei sattunut.
8. lokakuuta – Jerusalemissa Israelin poliisi tappoi 17 palestiinalaista ja haavoitti yli sataa Temppelivuorella.
9. lokakuuta − Neuvostoliitossa säädettiin uskonnonvapaus ja sallittiin poliittiset puolueet.
11. lokakuuta – Posti- ja telelaitos ilmoitti lakkauttavansa yli 1800 postitoimistoa ympäri Suomea talven ja kevään 1991 aikana.
15. lokakuuta – Mihail Gorbatšov sai Nobelin rauhanpalkinnon.
19. lokakuuta – Pohjoismaiden neuvoston valtuuskunta vieraili Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Neuvosto asettui tukemaan Baltian maiden itsenäisyyttä.
19. lokakuuta − Ympäristöministeri Kaj Bärlund nimitettiin vesi- ja ympäristöhallituksen pääjohtajaksi joulukuun alusta lukien. Bärlund siirtyi uuteen tehtäväänsä kuitenkin vasta hallituksen erottua kevään eduskuntavaalien jälkeen.
21. lokakuuta – Viron entisen valtionpäämiehen, vuonna 1956 kuolleen Konstantin Pätsin maalliset jäännökset tuotiin Tallinnaan ja haudattiin valtiollisin menoin. Pätsin hauta oli löydetty Tverin alueelta kesäkuussa.
21. lokakuuta − Irakissa vieraillut suomalainen valtuuskunta, johon kuuluivat kansanedustajat Pekka Haavisto, Saara-Maria Paakkinen ja Marjatta Stenius-Kaukonen, sai Irakin vapauttamaan viisi kaikkiaan 14 suomalaisesta panttivangista, jotka olivat jääneet maahan Persianlahden kriisin puhjettua.
24. lokakuuta – Neuvostoliitto teki maanalaisen ydinkokeen Novaja Zemljalla Pohjoisella jäämerellä. Norja ja Islanti tuomitsivat kokeen, Suomi ja Ruotsi esittivät Neuvostoliitolle huolestumisensa kokeesta ja siitä, että Neuvostoliitto aikoi siirtää kaikki ydinkokeensa Kazakstanista Novaja Zemljalle.
26. lokakuuta − YK:n hallintoasioiden alipääsihteeri Martti Ahtisaari nimitettiin ulkoministeriön valtiosihteeriksi heinäkuun 1991 alusta lukien.
Marraskuu
1. marraskuuta – Unkarista tuli ensimmäisenä entisen itäblokin maana Euroopan neuvoston jäsen.
6. marraskuuta – Itävalta kumosi Suomen esimerkkiä seuraten vuoden 1955 valtiosopimuksestaan vanhentuneiksi katsotut aseistusta rajoittaneet kohdat.
9. marraskuuta – Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankki SKOP, Osuuspankkien Keskuspankki OKO, Kansallis-Osake-Pankki ja Yhdyspankki ilmoittivat konttoriverkostojensa tuntuvista supistuksista lähivuosien aikana kustannussyistä. Pankkikonttorien kokonaismäärän arvioitiin Postipankki mukaan lukien vähenevän vuoteen 1995 mennessä yli kolmanneksella.
11. marraskuuta – Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätös numero 678 antoi Irakille 15. tammikuuta 1991 asti aikaa vetäytyä Kuwaitista.
12. marraskuuta – Tim Berners-Lee lähetti sähköpostin, jossa hän antoi kuvauksen hypertekstiprojektiksi.
12. marraskuuta – Akihito kruunattiin virallisesti Japanin keisariksi perinteisin juhlamenoin.
13. marraskuuta – Ensimmäinen tunnettu web-sivu kirjoitettiin.
13. marraskuuta – SAK:n puheenjohtaja Pertti Viinanen jätti paikkansa ja siirtyi Eläketiedotustoimiston toimitusjohtajaksi. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin järjestön sihteeri Lauri Ihalainen.
14. marraskuuta – Saksa ja Puola solmivat sopimuksen vahvistaen rajansa Oder-Neisse-linjalle.
15. marraskuuta – Avaruussukkula Atlantiksen lento STS-38.
22. marraskuuta – Margaret Thatcher erosi Yhdistyneen kuningaskunnan pääministerin paikalta.
25. marraskuuta − Vihreä Liitto valitsi ensimmäiseksi puoluesihteerikseen filosofian tohtori Pekka Saurin.
27. marraskuuta – Konservatiivipuolue valitsi John Majorin Margaret Thatcherin seuraajaksi pääministerin virkaan.
28. marraskuuta – Sveitsiläinen Appenzell-Innerrhodenin kantoni pakotettiin myöntämään äänioikeus naisille. Kantonin naiset saivat äänioikeuden viimeisinä koko Euroopassa.
29. marraskuuta – Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätös numero 678 salli voimankäytön, ellei Irak ajoissa vetäydy valtaamastaan Kuwaitista ja vapauta kaikkia ulkomaisia vankeja.
30. marraskuuta – Pankinjohtaja Ulf Sundqvist ja kansanedustaja Paavo Väyrynen vierailivat Irakissa. Vierailun tuloksena vapautettiin viisi Irakissa vielä olleista yhdeksästä suomalaisesta panttivangista. Loput neljä panttivankia pääsivät palaamaan Suomeen joulukuussa.
Joulukuu
1. joulukuuta – Kanaalin tunnelin rakentajat tapasivat 40 metrin syvyydessä Englannin kanaalin alla.
1. joulukuuta – Itä-Saksan entinen valtionpäämies Erich Honecker pidätettiin syytettynä siitä, että hän oli Berliinin muurin rakentamisen jälkeen henkilökohtaisesti antanut käskyn ampua kaikki pakoa länteen yrittäneet itäsaksalaiset.
2. joulukuuta – Helmut Kohl valittiin vapailla vaaleilla koko Saksan kansleriksi ensi kertaa sitten vuoden 1932.
3. joulukuuta – Mary Robinsonista tuli ensimmäinen nainen Irlannin presidenttinä.
4. joulukuuta – Eduskunta päätti, että ns. pakkoruotsi säilyy peruskoulussa.
9. joulukuuta – Lech Wałęsa valittiin Puolan presidentiksi.
10. joulukuuta – Neuvostoliitto ilmoitti lopettavansa ns. clearing-järjestelmän ja siirtyvänsä normaaliin ulkomaankauppaan kaikkien muiden maiden, myös Suomen, kanssa. Muutos toteutettiin ilman siirtymäkautta vuodenvaihteessa 1990–91. Tämä merkitsi kovaa iskua Suomen vientiteollisuudelle, joka oli toivonut useiden vuosien siirtymäaikaa.
11. joulukuuta – Albaniassa sallittiin monipuoluejärjestelmä.
16. joulukuuta – Jean-Bertrand Aristide valittiin Haitin presidentiksi ja kolmikymmenvuotinen sotilasvalta päättyi.
17. joulukuuta − Sambian presidentti Kenneth Kaunda lakkautti maassa 17 vuotta voimassa olleen yksipuoluejärjestelmän.
24. joulukuuta − Armeija kaappasi vallan Surinamissa.
26. joulukuuta – Slovenia julistautui itsenäiseksi.
27. joulukuuta – Albania ilmoitti alkavansa siirtyä vähitellen markkinatalouteen.
27. joulukuuta − Kahdeksan merimiestä hukkui Hangon Koverharin edustalla työntöaluksen ja proomun kaaduttua kovassa merenkäynnissä. Kaksi miehistön jäsentä saatiin pelastetuiksi työntöaluksen konehuoneesta. Proomun lastina oli Ruotsin Luulajasta tuotua rautamalmia.
30. joulukuuta – Argentiinan presidentti Carlos Menem armahti useita maata vuosina 1976−1983 hallinneen sotilashallituksen jäseniä, jotka oli vuonna 1985 tuomittu pitkiin vankeusrangaistuksiin ihmisoikeusrikoksista. Armahduspäätöstä arvosteltiin maailmalla laajalti
1990-luku
http://agricola.utu.fi/hist/kronologia/index.php?alku=1990&loppu=1999
Elävä arkissto 1990
http://yle.fi/haku/default_fi.jsp?cx=007097612530377999607%3Aglpulxqhhs4&cof=FORID%3A9&q=1981&sa=L%C3%B6yd%C3%A4&g1_1.qry=El%C3%A4v%C3%A4+arkisto+1990
Lähdeaienisto
Mitä, missä, milloin 1991
Mitä. Missä, milloin 1992
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti