Vuosi 1981 – Kekkonen erosi

Joulukuussa 1980 ilmoitettiin, että presidentti joutui influenssan takia jäämään pois Peurangan kuntoutuskeskuksen vihkiäisistä. Se ei tuntunut epätavalliselta, mutta tällä kertaa se oli sitä. Häntä oli kohdannut lievä aivoveronkiertohäiriö, joka vei hetkeksi ajan ja paikan tajun. Jo sitä ennen oli joskus käynyt niin, ettei Kekkonen aina tuntenut vieraitaan eikä edes hyviä tuttuja. Keväällä 1981 alkoi tapahtua niin yhä useammin. Moni ministeri ja virkamies joutui kauhuissaan todistamaan tilanteita, joissa presidentti ei aina tiennyt edes vieraansa kotimaata.
Vanhuuden kärsimättömyys huipentui huhtikuussa yhteenottoon pääministeri Mauno Koiviston kanssa. Kekkosen loiston päivinä päätös pääministerin vaihtamisesta olisi pantu heti armotta toimeen. Nyt hän perääntyi, kun Koivisto aloitti vastahyökkäyksen. Tamminiemessä aloitettu operaatio levisi keskustapuolueen epätietoisen johdon käsiin.
Kalastusmatka Islantiin elokuussa 1981 oli liian rasittava vanhalle presidentille. Hänen seurueeseensa kuuluneet vaikenivat näkemästään velvollisuudentuntoisesti, mutta ilmeisesti myös siksi, että kokemus oli henkisesti raskas myös todistajille. He tunnistivat lähestyvän katastrofin merkit ja tiesivät, että mikään ei voi sitä estää.

Tammikuu
1. tammikuuta – Kreikka liittyi Euroopan yhteisöön.
1. tammikuuta − Tasavallan presidentti Urho Kekkonen ilmaisi uudenvuodenpuheessaan huolestumisensa suurvaltojen välisen kilpavarustelun kiihtymisestä ja ydinaseiden aiheuttamasta uhasta koko ihmiskunnalle.
1. tammikuuta – Kiikan ja Keikyän kunnat yhdistettiin Äetsän kunnaksi sekä Nummen ja Pusulan kunnat Nummi-Pusulan kunnaksi. Lokalahden kunta liitettiin Uuteenkaupunkiin.
1. tammikuuta – Turvavyö tuli Suomessa pakolliseksi takaistuimella kaikissa uusissa henkilöautoissa. Sen käyttöön ei kuitenkaan velvoitettu.
6. tammikuuta − Kokoomuksen kansanedustaja Irma Rihtniemi-Koski kuoli. Hänen tilalleen eduskuntaan tuli arkkitehti Jouni J. Särkijärvi.
15. tammikuuta – Kirkon tutkimuslaitoksen haastattelututkimus osoitti, että enemmistö suomalaisista halusi loppiaisen ja helatorstain palauttamista arkipyhiksi.
19. tammikuuta – Iranin panttivankikriisi: Yhdysvallat ja Iran sopivat panttivankien vapauttamisesta 14 kuukauden vankeuden jälkeen.
20. tammikuuta – Ronald Reagan seurasi Jimmy Carteria Yhdysvaltain presidenttinä. Maailmalla arvioitiin Reaganin valinnan merkitsevän Yhdysvaltain ulkopolitiikan jyrkentymistä.
20. tammikuuta – Vain minuutteja Ronald Reaganin virkaanastumisen jälkeen Iran vapautti 52 yhdysvaltalaista panttivankia 444 päivän vankeuden jälkeen.
21. tammikuuta – Yhdysvaltain presidentin viran jättänyt Jimmy Carter tapasi Iranin vapauttamat yhdysvaltalaiset panttivangit Wiesbadenissa Länsi-Saksassa. Carter kuohutti yhdysvaltalaisten mieliä sanomalla Iranin syyllistyneen "uskomattomaan raakuuteen" panttivankeja kohtaan.
23. tammikuuta − Etelä-Korean hallitus muutti oppositiojohtaja Kim Dae Jungille syyskuussa 1980 langetetun kuolemantuomion elinkautiseksi vankeusrangaistukseksi voimakkaan kansainvälisen painostuksen vuoksi.
25. tammikuuta – Oikeudenkäynti ns. neljän koplaa vastaan päättyi Pekingissä. Mao Zedongin leskelle Jiang Qingille ja Zhang Chunqiaolle langetettiin ehdollinen kuolemantuomio kahden vuoden koetusajalla. Oikeudenkäynnin aikana ulkomaailmalle oli paljastunut, että 1960-luvun kulttuurivallankumous oli väkivaltaisimmassa vaiheessaan vaatinut kymmenientuhansien ihmisten hengen.
26. tammikuuta – Porin Mäntyluodosta hinattiin merelle maailman suurin öljynetsintälautta Dyvi Delta, jonka rakentamiseen oli käytetty yli 20 000 tonnia terästä.
28. tammikuuta – Poriin matkalla ollut pikajuna törmäsi soralastissa olleeseen kuorma-autoon tilapäisellä tasoylikäytävällä Hyvinkäällä Paavolan kaupunginosassa. Viisi ihmistä kuoli ja viisitoista loukkaantui.

Helmikuu
4. helmikuuta – Norja sai ensimmäisen naispääministerin, kun Gro Harlem Brundtland muodosti uuden hallituksen. Brundtlandin hallitus jäi kuitenkin syksyn suurkäräjävaalien vuoksi lyhytikäiseksi.
8. helmikuuta – Vammaisten vuoden päätapahtuma pidettiin Finlandia-talossa Helsingissä. Tilaisuudessa tuotiin voimakkaasti esille näkö-, kuulo- ja liikuntarajoitteisten tarve tulla hyväksytyiksi kaikissa yhteisöissä ja liikuntarajoitteisten vaikea pääsy moniin paikkoihin, joihin heillä oli asiaa.
11. helmikuuta – Kenraali Wojciech Jaruzelski nimitetään Puolan pääministeriksi.
13. helmikuuta – Korkein oikeus vahvisti Saloran entisille johtajille Jouko Nordellille ja Olavi Laaksolle veropetoksesta langetetut vankeustuomiot.
14. helmikuuta – 48 nuorta kuoli ja yli 130 loukkaantui yökerhon palossa Irlannin pääkaupungissa Dublinissa.
16. helmikuuta – Riihimäen kaupunginhallitus ja -valtuusto hyväksyivät ongelmajätelaitoksen sijoittumisen kaupungin alueelle.
17. helmikuuta – Suomalaisen Kirjallisuuden Seura täytti 150 vuotta.
17. helmikuuta – Eduskunnan puhemiesneuvosto päätti ryhtyä kurinpitotoimiin luvattomien poissaolojen vuoksi, jotka olivat herättäneet runsaasti huomiota julkisessa sanassa. Kansanedustajien luvattomat poissaolot täysistunnoista ja valiokuntien kokouksista olivat lisääntyneet vaalikauden aikana selvästi.
23. helmikuuta – Antonio Tejero tunkeutui aseistettujen joukkojen kanssa Espanjan parlamenttiin. Vallankaappaus epäonnistui kuningas Juan Carlos I:n vaikutusvallan ansiosta.
25. helmikuuta – Niin sanotun Dolorex-jutun oikeuskäsittely päättyi. Neljä eläkeläistä tuomittiin törkeästä huumausainerikoksesta ja varastetun tavaran kätkemisestä ehdottomiin vankeusrangaistuksiin ja viisi lääkäriä huumausainerikoksesta ehdolliseen vankeuteen ja sakkoihin.
26. helmikuuta Suomalainen rallikuljettaja ja maanviljelijä Ulf Grönholm kuoli, kun hänen Fiat Abarth 131 -ralliautonsa törmäsi pimeässä keskellä yötä aura-autoa päin. Grönholm oli harjoittelemassa vuoden 1981 hankirallia varten. Sekä Grönholm että hänen kartanlukijansa Bob Rehström kuolivat välittömästi törmäyksen voimasta ja tämän jälkeen auto syttyi tuleen.
28. helmikuuta – Yli 50 000 ihmistä osallistui ydinvoiman vastaiseen mielenosoitukseen Brockdorfin voimalatyömaan lähistöllä Länsi-Saksassa. Mielenosoittajat ottivat yhteen paikalle komennettujen yli 10 000 poliisin kanssa.

Maaliskuu
1. maaliskuuta – Urho Kekkonen tuli olleeksi Suomen tasavallan presidenttinä 25 vuotta.
1. maaliskuuta – Lahdessa vihittiin käyttöön Länsi-Euroopan suurin jalkapallohalli.
2. maaliskuuta – Englannin työväenpuolue hajoaa.
7. maaliskuuta – Eduskuntatalo täytti 50 vuotta. Juhlakahveille osallistui myös useita entisiä kansanedustajia.
9.maaliskuuta – Työmarkkinajärjestöt allekirjoittavat Matti Pekkasen johdolla neuvotellun tulopoliittisen kokonaisratkaisun.
12. maaliskuuta – Suomen historian huomattavimpiin poliitikkoihin kuuluneen Väinö Tannerin syntymästä tuli kuluneeksi 100 vuotta. SDP järjesti puheenjohtajansa Kalevi Sorsan johdolla juhlatilaisuuden, jonka Neuvostoliiton puoluelehti Pravda leimasi neuvostovastaiseksi mielenosoitukseksi.
17. maaliskuuta − Harjoituslennolla ollut ilmavoimien Hawk-hävittäjä syöksyi maahan Pirkkalassa lähellä Tampere-Pirkkalan lentoaseman kiitotietä. Konetta ohjannut kapteeni sai surmansa ja mukana ollut majuri loukkaantui vakavasti.
18. maaliskuuta – Työministeri Arvo Aalto erosi Mauno Koiviston hallituksesta voidakseen keskittyä SKP:n pääsihteerin tehtäviin. Hänen seuraajakseen tuli asuntohallituksen rahoitusjohtaja Jouko Kajanoja.
20. maaliskuuta − Puolalainen Solidaarisuus-järjestö antoi yleislakkovaroituksen. Taustalla oli Bydgoszczissa Luoteis-Puolassa sattunut poliisin ja ammattiyhdistysaktivistien välinen yhteenotto ja Solidaarisuus syytti poliiseja aktivistien pahoinpitelystä.
29. maaliskuuta – Kesäaika otettiin käyttöön Suomessa.
30. maaliskuuta – John Hinckley ampui presidentti Reagania Washingtonissa.

Huhtikuu
Avaruussukkulan ensimmäinen laukaisu3. huhtikuuta – Presidentti Urho Kekkonen moitti pääministeri Mauno Koivistoa hidastelusta eräiden budjettiin liittyneiden sosiaalilakien valmistelussa ja vaati häntä eroamaan.
3. huhtikuuta − Eduskunta hyväksyi huhtikuun alussa 1982 voimaan tulevan uuden tieliikennelain.
4. huhtikuuta – Yhdysvaltain uusi ulkoministeri Alexander Haig saapui vierailulle Egyptiin, josta hän jatkoi matkaansa Israeliin, Jordaniaan ja Saudi-Arabiaan. Haigin tarkoituksena oli hankkia Lähi-idän maiden tuki Ronald Reaganin ulkopolitiikalle, joka korosti turvallisuusyhteistyötä "Neuvostoliiton uhan vuoksi".
4. huhtikuuta – Euroviisut järjestettiin Dublinissa Irlannissa.
5. huhtikuuta – Varsovan liiton sotaharjoitukset Puolan rajoilla.
6. huhtikuuta – Pääministeri Mauno Koivisto vastasi presidentti Urho Kekkoselta saamiinsa moitteisiin, ettei hän pyydä eroa niin kauan kuin hänen hallituksensa nauttii eduskunnan luottamusta.
11. huhtikuuta – Presidentti Ronald Reagan palasi Valkoiseen taloon sairaalasta, jossa hän oli ollut hoidettavana murhayrityksen jälkeen.
12. huhtikuuta – Avaruussukkula Columbian ensimmäinen lento STS-1.
27. huhtikuuta − Maailmanpankin kansantulotilastosta ilmeni, että Suomi oli maailman 19. vaurain maa. Maailman rikkaimmat maat olivat Persianlahden öljyvaltioita.
30. huhtikuuta – Keskustapuolue, Ruotsalainen Kansanpuolue ja Liberaalinen Kansanpuolue perustivat keskipuolueiden valtuuskunnan, jonka tehtävänä oli yhteisten poliittisten päämäärien ajaminen.

Toukokuu
5. toukokuuta – Seuramatkailun kehittäjä Kalevi Keihänen tuomittiin Helsingin raastuvanoikeudessa konkurssirikoksista ja valuuttasäännösten rikkomisesta yhden vuoden ja 8 kuukauden ehdolliseen vankeuteen.
10. toukokuuta – Liedon seurakunta vietti 650-vuotisjuhliaan. Juhlallisuuksiin liittyneeseen "drive in" -jumalanpalvelukseen osallistui toista sataa moottoripyöräilijää.
10. toukokuuta – Francois Mitterrand voittaa Ranskan presidentinvaalit.
13. toukokuuta – Paavi Johannes Paavali II haavoittui Roomassa Mehmet Ali Agcan ampumasta luodista.
16. toukokuuta – Eduskunnan puhemies Johannes Virolainen ja MTV3:n toimituspäällikkö Kyllikki Stenros vihittiin avioliittoon.
17. toukokuuta – Lähes 200 vuotta vanha Haapaveden puukirkko paloi. Paloa epäiltiin tuhopoltoksi.
21. toukokuuta – François Mitterrandista tuli Ranskan tasavallan presidentti hänen voitettuaan istuvan presidentin Valery Giscard d'Estaingin. Mitterrand hajotti kansalliskokouksen 24. toukokuuta ja määräsi pidettäviksi uudet vaalit, jotta hän saisi sinne sosialistienemmistön kyetäkseen johtamaan maata tehokkaasti. Tämä synnytti maailmalla sanonnan "Mitterrand-ilmiöstä".
24. toukokuuta – SKP:n edustajakokous valitsi puheenjohtaja Aarne Saarisen ja varapuheenjohtaja Taisto Sinisalon uudelleen tehtäviinsä.
30. toukokuuta – Bangladeshin presidentti Ziaur Rahman murhattiin Chittagongissa.
31. toukokuuta – Norjan pääministeri Gro Harlem Brundtland saapui lyhyelle vierailulle Suomeen. Hän tapasi presidentti Urho Kekkosen ja pääministeri Mauno Koiviston.

Kesäkuu
1. kesäkuuta − Kirjailija Mauri Kunnas sai kirjallisuuden valtionpalkinnon lastenkirjastaan Koiramäen talossa. Hän sai myös Suomen sarjakuvaseuran Pekka Puupää -hatun Nyrok City -sarjakuvastaan 4. kesäkuuta.
3. kesäkuuta − Suomen ensimmäinen öljyntorjunta-alus Hylje luovutettiin merenkulkuhallitukselle Turun telakalla.
4. kesäkuuta − SDP piti puoluekokouksensa Porissa. Puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti uudelleen Kalevi Sorsa. Kokous päätti, että puolue asettaa seuraaviin presidentinvaaleihin oman ehdokkaan.
5. kesäkuuta – Yhdysvaltain tartuntatautikeskus raportoi viidestä homoseksuaalisesta miehestä Los Angelesissa, joilla oli harvinainen, vain heikentyneen immuunijärjestelmän omaavilla potilailla ilmenevä keuhkokuumeen muoto. Nämä ovat ensimmäiset havaitut AIDS-tapaukset.
5. kesäkuuta – Norjalaisessa Orkdalin vanhainkodissa paljastui Pohjoismaiden mahdollisesti rauhanaikainen joukkomurha. Laitoksessa sairaanhoitajana työskennellyt Arnfinn Nesset tunnusti myrkyttäneensä 17 vanhusta, mutta poliisi epäili uhreja olevan enemmän.
5. kesäkuuta – Turun raastuvanoikeus tuomitsi Saloran entiset pääomistajat Jouko Nordellin ja Olavi Laakson maksamaan valtiolle yli 4,6 miljoonan markan vahingonkorvaukset veropetoksesta. Salora-yhtiö tuomittiin menettämään valtiolle 650 000 markkaa.
7. kesäkuuta – Operaatio Opera: Israelin ilmavoimat tuhosi Irakin Osirakin ydinreaktorin.
13. kesäkuuta – Kuningatar Elisabet II:a kohti ammutaan kuusi paukkupanosta Lontoossa sotilaspaaratin yhteydessä. Ampujaksi osoittautui muuan teini-ikäinen nuorukainen.
14. kesäkuuta – Yhdysvaltain ja Kiinan ulkoministerit Alexander Haig ja Huang Hua sanoivat yhteisessä julkilausumassaan Pekingissä, että maiden on tiivistettävä yhteistyötään "Neuvostoliiton hyökkäys- ja laajentumispolitiikan uhan edessä".
14. kesäkuuta − Keskustapuolue aloitti kolmipäiväisen 75-vuotisjuhlakokouksensa Lahdessa.
15. kesäkuuta – Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön (SAK) puheenjohtaja Pekka Oivio siirtyi eläkkeelle ja hänen tilalleen valittiin Pertti Viinanen. Toiseksi puheenjohtajaksi tuli Olavi Hänninen.
15. kesäkuuta − Alkoholijuomien välittämisestä alle 18-vuotiaille nuorille – maksua siitä perimättäkin – tuli Suomessa lainmuutoksen nojalla rangaistava teko.
17. kesäkuuta – Presidentti Urho Kekkonen sai yhdysvaltalaisen Ralph Bunche -instituutin vuoden 1981 rauhanpalkinnon.
18. kesäkuuta – Kauppa- ja teollisuusministeri Ulf Sundqvist siirtyi varatoimitusjohtajaksi Suomen Työväen Säästöpankkiin ja hänen tilalleen nimitettiin toisena valtiovarainministerinä toiminut Pirkko Työläjärvi. Työläjärven tilalle tuli kansanedustaja Mauno Forsman.
21. kesäkuuta – Kauhavalla ja Helsingissä vietettiin Suomen nuorisoseuraliikkeen 100-vuotisjuhlia.
24. kesäkuuta – Ilomantsissa alkaa oikeudenkäynti vesakkomyrkytystä Hattuvaarassa vastustaneita luonnonsuojelijoita vastaan.
26. kesäkuuta − Teatterikorkeakoulu sai ensimmäisen professorinsa, kun presidentti Urho Kekkonen nimitti Jouko Turkan näyttelijäntyön professoriksi kahdeksi vuodeksi.
28. kesäkuuta – Yli 70 johtavaa iranilaista poliitikkoa sai surmansa tasavaltalaispuolueen päämajaan tehdyssä pommi-iskussa Teheranissa.
30. kesäkuuta – Hallituksen aluepoliittinen ministerivaliokunta päätti perustaa Suomeen kolme uutta lääniä, Satakunnan, Pirkanmaan ja Kainuun läänit, vuoden 1985 alussa.

Heinäkuu
1. heinäkuuta – Salaiset tiedot Valmetin taloudellisesta ahdingosta pääsivät kansliapäällikkö Bror Wahlroosilta julkisuuteen vahingossa. Oikeuskansleri Risto Leskinen ei puuttunut asiaan.
5. heinäkuuta – Ainakin 225 poliisia loukkaantui vakavissa mustien ja valkoisten välisissä katumellakoissa Lontoossa ja Liverpoolissa Britanniassa. Poliisi joutui ensi kerran käyttämään voimakasta kyynelkaasua levottomuuksien taltuttamiseksi. Uusia mellakoita puhkesi lisäksi Manchesterissa vain viikkoa myöhemmin ja niiden yhteydessä pidätettiin myös useita lapsia. Tapaukset herättivät keskustelun, tarvittaisiinko Britanniassa erityinen mellakkapoliisi.
7. heinäkuuta – Argentiinan entinen presidentti Isabel Perón vapautettiin viisi vuotta kestäneestä kotiarestista. Hän siirtyi heti tämän jälkeen maanpakoon Espanjaan.
14. heinäkuuta – Pohjanmaalaiset turkistarhaajat menettivät noin 12 000 minkkiä, jotka kuolivat pilaantuneen rehun aiheuttamaan botuliinimyrkytykseen.
15. heinäkuuta – Yhdysvallat ilmoitti vastustavansa Pohjolan julistamista ydinaseettomaksi vyöhykkeeksi, koska Pohjolan strateginen merkitys oli presidentti Ronald Reaganin ja ulkoministeri Alexander Haigin mielestä kasvanut.
17. heinäkuuta – Kaksi ylikulkusiltaa, joille oli kerääntynyt paljon ihmisiä, romahti Hyatt Regency -hotellissa Kansas Cityssä Missourissa. Surmansa sai 114 ihmistä.
22. heinäkuuta – Turkkilainen Mehmet Ali Agca tuomittiin paavi Johannes Paavali II:n murhan yrityksestä elinkautiseen vankeuteen.
29. heinäkuuta – Lady Diana Spencer meni naimisiin Walesin prinssi Charlesin kanssa.
29. heinäkuuta − Automaattinen puhelinliikenne Suomesta Yhdysvaltoihin ja Kanadaan alkoi.

Elokuu
1. elokuuta – Suomen Kike Elomaa voitti naisten kehonrakennuksen maailmanmestaruuden Kaliforniassa Yhdysvalloissa.
5. elokuuta – Ronald Reagan erotti 11 359 lakkoillutta lennonjohtajaa, jotka eivät totelleet hänen määräystään lopettaa lakko.
6. elokuuta – Tass ilmoittaa, että Puolan sosialismia puolustetaan kaikin keinoin.
7. elokuuta – Puolan hallitus syytti Solidaarisuutta vastuuttomuudesta, pahasta tahdosta ja yrityksistä saada aikaan yhteenotto. Hallitus sanoi, että sillä "on kaikki keinot kansalaisten puolustamiseen". Varsovan liiton joukot pitivät sotaharjoituksia Puolan rajoilla ja Itämerellä Puolan edustalla.
7. elokuuta − Suomalaisten rakennusliikkeiden yhteenliittymä Finn-Stroi sai Kostamuksen kaivoskombinaatin toisen vaiheen rakennusurakan, jonka arvoksi laskettiin yli kaksi miljardia markkaa.
14. elokuuta – Paavi Johannes Paavali II pääsi sairaalasta, jossa hän oli ollut hoidettavana kolme kuukautta murhayrityksen jälkeen. Lääkäreiden mukaan paavi oli täysin parantunut.
14. elokuuta − Valmet sai Neuvostoliitolta noin 800 miljoonan markan laivatilauksen.
18. elokuuta – Presidentti Urho Kekkonen lähti teollisuusjohtajista koostuneen seurueen kanssa viisipäiväiselle kalastusmatkalle Islantiin. Katastrofaaliseksi luonnehditun matkan aikana otetut lehtikuvat paljastivat presidentin kunnon romahtamisen.
19. elokuuta – Kaksi Libyan ilmavoimien Sukoi Su-22 -hävittäjää ampui ohjuksia yhdysvaltalaishävittäjiä kohti Syrtin lahdella. Molemmat koneet pudotettiin.
21. elokuuta Kekkonen palaa kalastusmatkalta Islantiin.
25. elokuuta – Voyager 2 -avaruusluotain ohitti Saturnuksen.
25. elokuuta – Etelä-Afrikka marssitti sotajoukkojaan Angolan puolelle tuhotakseen siellä olevat Namibian vapautusjärjestön SWAPOn tukikohdat. Puolustusministeri Magnus Malan syytti Neuvostoliittoa SWAPOn avustamisesta.
29. elokuuta – Kaksi ihmistä kuoli ja 18 loukkaantui konepistoolein ja käsikranaatein aseistautuneiden arabien iskussa juutalaiseen synagogaan Wienissä Itävallassa.
30. elokuuta – Iranin presidentti Mohammad Ali Rajai ja pääministeri Mohammad Javad Bahonar saivat surmansa pääministerin virastoon tehdyssä pommi-iskussa Teheranissa.

Syyskuu
1. syyskuuta – MTV aloitti Kymmenen uutiset.
1. syyskuuta – Keski-Afrikan presidentti David Dacko syrjäytettiin armeijan suorittamassa verettömässä vallankaappauksessa. Tämä oli jo kolmas vallankaappaus Keski-Afrikan tasavallan historiassa ja Dacko oli ollut niistä kaikissa mukana, kerran syrjäyttäjänä ja kahdesti syrjäytettynä.
7. syyskuuta – Epäilyt presidentti Urho Kekkosen sairastumisesta vahvistuivat, kun Suomessa vieraillut Etelä-Korean pääministeri Nam Duck Woo ei päässyt tapaamaan Kekkosta tämän "vilustuttua".
10. syyskuuta – Solidaarisuus vaati kokouksessaan Gdanskissa vapaita vaaleja Puolaan. Neuvostoliiton uutistoimisto TASS sanoi, että Solidaarisuuden kokous oli sosialismin ja Neuvostoliiton vastainen ja varoitti Solidaarisuuden valmistelevan vallankaappausta.
10. syyskuuta – Tilastokeskus ilmoitti, että Suomen tieliikenteessä oli vuoden 1980 aikana kuollut 551 ihmistä, mikä oli pienin luku sitten vuoden 1958.lähde?[3]
11. syyskuuta – Presidentti Urho Kekkonen jäi kuukauden pituiselle sairauslomalle. Pääministeri Mauno Koivisto ryhtyi hoitamaan presidentin ja sisäministeri Eino Uusitalo pääministerin tehtäviä.
13.–14. syyskuuta – Norjassa käytiin suurkäräjävaalit. Vaalien suurin voittaja oli oikeistopuolue høyre ja suurkäräjät muuttui selvästi porvarienemmistöiseksi.
21. syyskuuta – Kansainvälistä rauhanpäivää vietettiin ensi kertaa.
21. syyskuuta − Belize itsenäistyi.
21. syyskuuta − Eliel Saarisen suunnittelema rakennushistoriallisesti arvokas Lahden kaupungintalo vaurioitui pahoin tulipalossa.
24. syyskuuta − Ryhmä armenialaisia terroristeja valtasi Turkin konsulaatin Pariisissa ja otti 60 panttivankia. Seuraavana päivänä poliisi lopetti kaappauksen konsulaattiin tekemällään rynnäköllä, jossa yksi henkilö kuoli ja viisi loukkaantui.
24. syyskuuta – ensimmäinen ulkomainen pankki saa toimiluvan Suomessa.
28. syyskuuta – Iranissa teloitettiin 110 islamilaisen hallituksen vastustajaa. Maassa oli kolmen kuukauden aikana teloitettu yli 1 200 ihmistä.
29. syyskuuta − Vapaan sivistystyön yhteisjärjestön pääsihteeri Helena Kekkonen sai puolet YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon rauhankasvatuspalkinnosta. Toinen puoli palkinnosta myönnettiin Partioliikkeen Maailmanjärjestölle WOSM:lle. Palkinto myönnettiin ensimmäisen kerran.

Lokakuu
1. lokakuuta – Henkilöautoon sijoitettu suuri pommi räjähti vilkkaalla ostoskadulla Libanonin pääkaupungissa Beirutissa. Ainakin sata ihmistä kuoli ja 250 haavoittui.
1. lokakuuta − Kansainvälinen olympiakomitea myönsi vuoden 1988 talvikisat Kanadan Calgarylle ja kesäkisat Etelä-Korean Soulille.
2. lokakuuta – Suomalainen Pirjo Häggman valittiin ensimmäisenä naisena Kansainvälisen olympiakomitean jäseneksi.
5. lokakuuta − Uudenmaan lääninhallitus totesi Helsingin kaupungin johdon ylittäneen valtuutensa metrohankintojen yhteydessä.
6. lokakuuta – Islamilaiseen jihadiin kuuluneet sotilaat murhasivat Egyptin presidentin Anwar Sadatin paraatissa hänen Israelin kanssa neuvottelemansa rauhasopimuksen vuoksi.
6. lokakuuta – Presidentti Urho Kekkosen sairauslomaa pidennettiin kuukaudella.
8. lokakuuta – SKDL:n eduskuntaryhmästä erotetaan neljä vähemmistökommunistia.
13. lokakuuta – Høyren puheenjohtaja Kåre Willoch muodosti Norjan ensimmäisen puhtaan oikeistohallituksen toisen maailmansodan jälkeen.
14. lokakuuta – Varapresidentti Hosni Mubarakista tuli Egyptin presidentti.
14. lokakuuta – Oikeuskansleri Risto Leskinen määräsi nostettavaksi syytteet Finnvalcon johtoa vastaan yhteistoimintalain rikkomisesta.
16. lokakuuta – Elokuvan "Uuno Turhapuron aviokriisi" ensi-ilta.
18. lokakuuta – Puolan kommunistisen puolueen keskuskomitea hyväksyi päätöslauselman, jonka nojalla maan hallitus voi tarvittaessa julistaa sotatilan. Puoluejohtaja Stanislaw Kania erosi ja hänen tilalleen nimitettiin pääministeri, kenraali Wojciech Jaruzelski.
21. lokakuuta – Andreas Papandreusta tuli Kreikan pääministeri.
26. lokakuuta – Tasavallan presidentti Urho Kekkonen erosi virastaan oltuaan siinä 1. maaliskuuta 1956 lähtien.
27. lokakuuta – Hallitus päätti, että Suomessa järjestetään presidentinvaalit 17.–18. tammikuuta 1982.
28. lokakuuta – U 137 -sukellusveneselkkaus: Ruotsi esitti Neuvostoliitolle vastalauseen sen vuoksi, että neuvostoliittolainen sukellusvene oli tunkeutunut syvälle Ruotsin aluevesille. Ruotsin rannikkovartiosto oli havainnut karille ajaneen sukellusveneen sotilasalueella Karlskronan edustalla. Sukellusveneen päällikkö selitti eksymisen ja karilleajon syyksi navigointivirheen ja kompassin rikkoutumisen, mikä ei tyydyttänyt Ruotsin hallitusta.
28. lokakuuta – Thrash metal -yhtye Metallica perustettiin.

Marraskuu
1. marraskuuta – Antigua ja Barbuda itsenäistyi Yhdistyneestä kuningaskunnasta.
7. marraskuuta – Moskovassa pidettiin lokakuun vallankumouksen 64. vuosipäivän juhlallisuudet. Puolustusministeri, marsalkka Dmitri Ustinov sanoi juhlapuheessaan Punaisella torilla, ettei Neuvostoliitto koskaan salli minkään valtion saavuttavan sotilaallista ylivoimaa Neuvostoliittoon nähden. Ruotsin ja muiden Pohjoismaiden − Suomea lukuun ottamatta − edustajat jäivät pois juhlallisuuksista lokakuisen sukellusvenevälikohtauksen vuoksi.
7. marraskuuta − LKP valitsi presidenttiehdokkaakseen varatuomari Helvi Sipilän, joka oli Suomen presidentinvaalien historian ensimmäinen naisehdokas.
8. marraskuuta – SKDL valitsi presidenttiehdokkaakseen puheenjohtajansa, opetusministeri Kalevi Kivistön.
12. marraskuuta – Avaruussukkula Columbiasta tuli ensimmäinen toistamiseen avaruuteen laukaistu alus, kun se lähti matkaan Kennedyn avaruuskeskuksesta.
12. marraskuuta − Helsingin raastuvanoikeus tuomitsi Tukholman kidutusliigan johtajan Jari Pullisen törkeästä ryöstöstä ja useista rikoksiin yllyttämisistä viideksi vuodeksi ja kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen sekä lisäksi 11 vuodeksi ja kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen hänen Ruotsissa tekemistään rikoksista. Pullinen istui vankilassa 13 vuotta ja vapautui vuonna 1994.
12. marraskuuta – SKDL:n eduskuntaryhmä erottaa kaikki vähemmistökommunistit.
14. marraskuuta – RKP valitsi presidenttiehdokkaakseen päätoimittaja, tohtori Jan-Magnus Janssonin.
14. marraskuuta – SMP valitsi presidenttiehdokkaakseen kunniapuheenjohtajansa, tullineuvos Veikko Vennamon. Vennamo asetti suostumuksensa ehdoksi sen, että puolue asettuu vaalien ratkaisevassa äänestyksessä Mauno Koiviston taakse.
15. marraskuuta – Kokoomus valitsi presidenttiehdokkaakseen pankinjohtaja Harri Holkerin. 18. marraskuuta – SDP valitsi presidenttiehdokkaakseen pääministeri Mauno Koiviston. Myös Perustuslaillinen Oikeistopuolue asettui tukemaan Koivistoa 28. marraskuuta.
18. marraskuuta – Keskustapuolueen hallitus esittää Ahti Karjalaisen nimittämistä presidenttiehdokkaaksi.
19. marraskuuta – Hallitus päätti, että presidentti Urho Kekkonen saa asua Tamminiemessä koko elinaikansa.
23. marraskuuta – Iran-Contra-skandaali: Ronald Reagan allekirjoitti salaisen määräyksen NSDD-17 antaen CIA:lle oikeuden värvätä ja tukea Nicaraguan Contra-sissejä.
23. marraskuuta – Keskustapuolue valitsi presidenttiehdokkaakseen eduskunnan puhemiehen Johannes Virolaisen, joka löi selvin luvuin puolueen johdon tukeman Suomen Pankin vt. pääjohtajan, tohtori Ahti Karjalaisen.
23. marraskuuta – Veronkiertoon erikoistunut tanskalainen kansanedustaja Mogens Glistrup tuomittiin jatketusta törkeästä veropetoksesta neljäksi vuodeksi vankeuteen ja neljän miljoonan kruunun sakkoihin. Glistrup uskoi tuomion tuovan edustamalleen Edistyspuolueelle lisää Tanskan ankaraan verotukseen kyllästyneitä äänestäjiä.
24. marraskuuta – Suomen Kristillinen Liitto valitsi presidenttiehdokkaakseen puheenjohtajansa, metsänhoitaja Raino Westerholmin. Suomen kansan yhtenäisyyden puolue oli valinnut Westerholmin ehdokkaakseen jo 19. marraskuuta.
30. marraskuuta – Kylmä sota: Yhdysvallat ja Neuvostoliitto aloittivat Genevessä neuvottelut keskimatkan ydinaseiden vähentämisestä Euroopassa. Neuvottelut päättyivät tuloksettomina 17. joulukuuta.

Joulukuu
1. joulukuuta – Jugoslavialainen DC-9 törmäsi vuoreen lähestyessään Ajaccion lentokenttää Korsikalla, 178 ihmistä sai surmansa.
1. joulukuuta – Neuvostoliiton ja Suomen kauppasopimus allekirjoitettiin.
2. joulukuuta – Ministerineuvos Viktor Vladimirov ilmoitti, ettei Neuvostoliitto aio puuttua millään tavoin Suomen tuleviin presidentinvaaleihin.
3. joulukuuta – Aamulehti täytti sata vuotta.
4. joulukuuta − Neuvostoliiton tunnetuimman toisinajattelijan Andrei Saharovin ja hänen puolisonsa Jelena Bonnerin kerrottiin ryhtyneen syömälakkoon. Heidän tarkoituksenaan oli painostaa viranomaisia myöntämään viisumi Moskovassa asuneelle Liza Aleksejevalle, jotta tämä pääsisi matkustamaan puolisonsa, Bonnerin pojan luokse Yhdysvaltoihin. Saharovin ja Bonnerin ilmoitettiin lopettaneen syömälakkonsa 9. joulukuuta.
6. joulukuuta − Presidentinlinnassa ei järjestetty perinteistä itsenäisyyspäivän vastaanottoa presidentti Urho Kekkosen sairauden vuoksi.
9. joulukuuta – Yhdyspankin varatoimitusjohtaja Ahti Hirvonen valittiin pankin toimitusjohtajaksi. Entinen toimitusjohtaja Mika Tiivola jatkoi pankin pääjohtajana ja johtokunnan puheenjohtajana. Tiivola antoi julkisuuteen yhdessä Elinkeinoelämän valtuuskunnan toimitusjohtajan Max Jakobsonin kanssa muotoilemansa lausunnon, jonka mukaan elinkeinoelämän tulisi pidättyä ottamasta kantaa kenenkään presidenttiehdokkaan puolesta.
11. joulukuuta – YK:n turvallisuusneuvosto valitsi perulaisen diplomaatin Javier Perez de Cuellarin järjestön uudeksi pääsihteeriksi vuoden 1982 alusta lähtien. Yleiskokous vahvisti Cuellarin valinnan 15. joulukuuta. Cuellar ilmoitti keskittyvänsä pääsihteerikaudellaan etenkin kehitysmaiden ongelmiin ja maailmanrauhan turvaamiseen.
13. joulukuuta – Wojciech Jaruzelski määräsi Puolaan poikkeuslain estääkseen kommunistisen järjestelmän hajoamisen.
14. joulukuuta – Israelin hallitus antoi parlamentille esityksen Israelin lainsäädännön ulottamisesta Golanin alueelle, mitä pidettiin miltei alueliitoksena. Syyria tulkitsi päätöksen sodanjulistukseksi ja vuoden 1973 aseleposopimuksen irtisanomiseksi. Yhdysvallat, Neuvostoliitto ja arabimaat tuomitsivat päätöksen.
17. joulukuuta – YK:n turvallisuusneuvosto tuomitsi yksimielisesti Israelin päätöksen liittää Golanin kukkulat alueisiinsa.
17. joulukuuta − Terrorijärjestö Punaiset prikaatit kaappasi yhdysvaltalaisen kenraalin James Dozierin Veronassa Italiassa. Italiaan sijoitetuissa NATO-joukoissa työskennellyt Dozier oli ensimmäinen Punaisten prikaatien kaappaama ulkomaalainen.
17. joulukuuta – Suurvallat alkoivat syytellä toisiaan Puolan tilanteen kärjistämisestä. Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan arvosteli Neuvostoliittoa osallistumisesta ihmisoikeuksien polkemiseen Puolassa. Pravda puolestaan kirjoitti vähän myöhemmin Yhdysvaltain pyrkivän luomaan Puolaan tilanteen, joka johtaisi Neuvostoliiton väliintuloon.
17. joulukuuta − Länsiafrikkalaiset Senegal ja Gambia allekirjoittivat sopimuksen löyhästä Senegambia-nimisestä valtioliitosta.
17. joulukuuta – 11-henkinen vähemmistö (ns. taistolaiset) erotettiin SKDL:n eduskuntaryhmästä vuoden 1983 eduskuntavaaleihin saakka. Syynä oli vähemmistön harjoittama enemmistön vastainen menettely budjettiäänestyksissä.
18. joulukuuta – Laulujoutsen valittiin Suomen kansallislinnuksi.
27. joulukuuta – Suomalaiset urheilutoimittajat valitsivat ampumahiihtäjä Heikki Ikolan vuoden parhaaksi urheilijaksi. Ikola oli voittanut äänestyksen myös vuonna 1975.
29. joulukuuta – Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan ilmoitti Yhdysvaltain ottavan käyttöön talouspakotteet Neuvostoliittoa vastaan Puolan tilanteen vuoksi.
30. joulukuuta − Puolueeton yksityinen yhdysvaltalainen tutkimusryhmä totesi raportissaan, että El Salvadorissa oli vuoden 1981 aikana murhattu 12 000−17 000 ja Guatemalassa 9 000−12 000 siviilihenkilöä.

Yle Elävä arkisto 1981
http://www.yle.fi/haku/?cx=007097612530377999607%3Aglpulxqhhs4&cof=FORID%3A9&q=1981&sa=L%C3%B6yd%C3%A4#930

Videohaku 1981
http://www.google.fi/search?hl=fi&rlz=1G1ACAW_FIFI340&tbs=vid%3A1&q=1981&btnG=Haku&aq=f&aqi=g3&aql=&oq=

Kuvahaku 1981
http://www.google.fi/images?um=1&hl=fi&rlz=1G1ACAW_FIFI340&biw=1362&bih=594&tbs=isch%3A1&sa=1&q=1981&btnG=Haku&aq=f&aqi=g1&aql=&oq=

Lähdeaineisto
Mitä, missä, milloin 1982
Mitä, missä, milloin 1983
Vuosi 1981
Valitut Palat Itsenäinen Suomi