Oulun lentokonekaappaus tapahtui 30. syyskuuta vuonna 1978, kun Finnairin Caravelle-lentokone kaapattiin kotimaan lennolla 405 Oulusta Helsinkiin. Kaappaaja Aarno Lamminparras (s. 1941 Kemijärvi) oli tekohetkellä 36-vuotias merkonomi, entinen urakoitsija, jonka omistama vientiyhtiö oli juuri tehnyt konkurssin. Koneessa oli viisi miehistön jäsentä ja 43 muuta matkustajaa, joihin kuuluivat myös Lapista esiintymismatkalta palaava säveltäjä Aarno Raninen ja laulaja Monica Aspelund.
Matkan aikana alkoholia nauttinut Lamminparras esitti sotilaspassinsa ja pyysi lentoemäntä Merja Ervastilta lupaa päästä ohjaamoon, ja kapteeni Tauno Rajakangas suostui pyyntöön. Kun kone lähestyi Helsinki-Vantaan lentoasemaa, Lamminparras pakotti koneen hallintaansa käsiaseella uhaten ja lukitsi ohjaamon oven. Kaappaaja määräsi kapteenin ja perämies Lasse Peltosen kehottamaan matkustajia valmistautumaan pakkolaskuun.
Lamminparras päästi koneen laskeutumaan Vantaalle vasta hiukan ennen kuin polttoaine loppui, ja miespuoliset matkustajat vapautettiin. Sen jälkeen kaappaaja käski koneen lentää takaisin Ouluun.
Oulussa Lamminpartaaseen saatiin yhteys, ja koneeseen nousi puolueeton lakimies tuomari Juhani Vatanen. Kaappaaja vaati saada yhteyden kahteen Helsingin Sanomien toimittajaan, Martti Heikkiseen ja Seppo Kievariin. Heidät hän halusi tavata Helsinki-Vantaan lentoasemalla.
Lunnaat
Lentoyhtiön kaikki johtavat virkailijat Gunnar Korhosta myöten työllistettiin tapahtumarikkaan yön aikana. Kaappaaja vaati ensimmäisellä Oulussa käynnillä 500.000 markkaa. Rahat kuittasi miehen vaatimuksesta hänen vaimonsa. Kaunialan sotavammasairaalan ja SOS-lapsikylän edustajat odottivat valmiina kuittaamaan Helsingissä kaappaajan heille vaatimat loput lunnasrahat. Pankkien avustuksella rahat saatiin nopeasti kokoon.
Jätettyään rahat vaimolleen kaappaaja pakotti koneen takaisin Vantaalle, jonne kone laskeutui klo 00.33. Siellä Lamminparras vastaanotti vielä 150 000 markan lunnaat. Samaan aikaan toimittaja Kievari sopi kaappaajan kanssa uudesta rahasummasta. 105 000 Suomen markkaa maksettiin Kievarille. Kaappaaja lupasi vapauttaa panttivangit lukuun ottamatta Vatasta.
Panttivankeja
Kaappaushetkellä Caravellessä oli viiden hengen miehistön lisäksi 44 matkustajaa. Näin suurta panttivankimäärää 37-vuotias kaappaaja, joka koulutukseltaan oli merkonomi, ei kuitenkaan halunnut. Ensimmäisellä paluulennolla Ouluun koneessa oli kuitenkin vielä panttivankeina kahdeksan naismatkustajaa, kaappaajan vaatima ”puolueeton lakimies”, koneen kapteeni, perämies sekä yksi lentoemäntä. Yöllä Helsinkiin palattaessa vapautettiin raskaana oleva naishenkilö, mutta miehistön vaihtoon ei suostuttu.
Monica Aspelund
Kaapatussa koneessa olivat esiintymismatkalta Lappiin palaamassa säveltäjä Aarno Raninen ja laulaja Monica Aspelund. Raninen oli niiden joukossa, jotka Helsingissä määrättiin jättämään kone. Laulajatähti jäi panttivangiksi koneeseen.
Peruutuksia
Neljä vuorokonetta jouduttiin kaappauksen johdosta ohjaamaan toisille kentille. Helsinki-Vantaan kenttä suljettiin kokonaan runsaan tunnin ajaksi.
Uhkauksia
Konekaappari Aarno Lamminparras on syntynyt Sodankylässä 1941. Hänen omistamansa vientiyhtiö oli tehnyt konkurssin ja sitä koskeva oikeusjuttu oli keskeneräinen. Pitkään hermostuneesti käyttäytynyt kaappaaja oli jo pari viikkoa ennen kaappausta uhannut tehdä konekaappauksen. Konekaappauslennolle lähdettäessä ei matkustajia Oulussa tutkittu.
Välittäjä
Caravelle-kone laskeutui Helsinkiin kello 00.33. Välittäjänä toiminut tuomari Juhani Vatanen luovutti lunnasrahat kaappaajalle klo 1.30. Loput panttivangeista päästettiin koneesta kello 2.15 ja 15 minuuttia myöhemmin kone nousi jälleen, tällä kertaa oli suuntana Amsterdam, jonne kone saapui 1. lokakuuta klo 04.45 aamulla. Tankkauksen jälkeen kaappari määräsi koneen taas ilmaan kello 5.15 suuntanaan Tukholma. Suunnitelmaa muutettiin, ja kone laskeutuikin Vantaalle klo 7.37, jossa kaappaajalle luovutettiin jälleen 100 000 markkaa. Sitä ennen hän oli luvannut poliisiradion kautta antautuvansa seuraavana päivänä, mikäli saisi viettää vuorokauden perheensä kanssa kotonaan Oulussa.
Kone nousi Helsinki-Vantaalta hiukan yli klo 8.00 suuntanaan lähtöpaikka Oulu. Kaappaaja vaati autoa ja kuljettajaa lentokentälle. Kun kone laskeutui Oulun lentoasemalle, miehistö oli ollut koneessa yhteensä 20 tuntia. Kaappaaja matkusti kentältä suoraan kotiinsa — hän oli kuitenkin suostunut antautumaan heti seuraavana päivänä. Poliisi suoritti Lamminpartaan pidätyksen silti jo samana päivänä klo 16.45. Hänet siirrettiin Oulusta keskusrikospoliisin säilöön Helsingin Ratakadulle odottamaan oikeuskäsittelyä.
Mielentilatutkimuksen mukaan Lamminparras oli tekohetkellä alentuneesti syyntakeinen. Tapahtumasarjan motiiveista ei ole varmuutta, mutta teon taustalla lienee epäonnisia liiketoimia ja mielenterveysongelmia. 9. huhtikuuta 1979 Vantaan kihlakunnanoikeus tuomitsi Lamminpartaan seitsemäksi vuodeksi ja yhdeksi kuukaudeksi vankeuteen täyttä ymmärrystä vailla tehdystä kaappauksesta. Hän joutui maksamaan korvauksia lentokoneen matkustajille, Finnairille, Ilmailuhallitukselle ja Helsingin yliopistolliselle keskussairaalalle.
Lamminparras vapautui vankilasta 16. huhtikuuta 1982 ja muutti Ruotsiin. Lamminparras elää nykyisin toisella nimellä.
Aarno Väinämö Lamminparras
Vantaan kihlakunnanoikeus tuomitsi Aarno Väinämö Lamminpartaan (s. 11. lokakuuta 1941 Kemijärvi) 9. huhtikuuta 1979 seitsemäksi vuodeksi ja yhdeksi kuukaudeksi vankeuteen täyttä ymmärrystä vailla tehdystä ilma-aluksen kaappauksesta sekä lisäksi maksamaan korvauksia Finnairille 180 763 markkaa, Ilmailuhallitukselle 24 874 markkaa, Helsingin yliopistolliselle keskussairaalalle 21 634 markkaa, todistajanpalkkioita 1 276 markkaa sekä lisäksi kaapatun koneen matkustajille noin 3 000 markkaa. Helsingin hovioikeus piti Lamminpartaalle langetetun tuomion ennallaan ja Korkein oikeus vahvisti sen joulukuussa 1980.
Aarno Lamminparras vaihtoi vapautumisen jälkeen nimensä ja asuu nykyään Ruotsissa. Hän vapautui vankilasta vuonna 1982, istuttuaan tuomiostaan puolet. Ennen lentokonekaappausta hän työskenteli toimitusjohtajana Oulun Vienti -nimisessä yrityksessä, joka meni konkurssiin vuonna 1976, ja vientiyhtiön konkurssiin liittyvien asioiden vuoksi hän istui vielä 103 vuorokauden vankeusrangaistuksen aiemman tuomionsa jälkeen. Lamminparras on asunut vakituisesti Ruotsissa vuodesta 1984. Hän työskenteli siellä linja-auton ja invabussin kuljettajana suoritettuaan bussinkuljettajan kortin, kunnes jäi sairaseläkkeelle vuonna 1989 tapahtuneen työtapaturman jälkeen. Hän palasi työelämään vuonna 2001 omassa siivousalan yrityksessään, jonka hän myi vuonna 2009.
Lamminparras on ollut kahdesti naimisissa. Hänen ensimmäinen avioliittonsa päättyi hänen vankeusaikanaan, ja hän avioitui toisen vaimonsa kanssa vuonna 1989. Hän on toiminut 1990-luvun alkupuolelta asti Parkinsonin tautia sairastavan vaimonsa omaishoitajana.
Katso YLE Elävä arkisto
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=2&t=270&a=1188
Monica Aspelund ja Lapponia
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=8&ag=75&t=369&a=2894
Lähdeaineisto:
Vuosikirja 1978
Wikipedia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti