Viiden puolueen ”hätätilahallituksen” kaaduttua syksyllä 1976 jatkoi Martti Miettunen keskipuolueiden vähemmistöhallituksen pääministerinä. Sen aikana eduskuntatyötä sävyttivät pitkät neuvottelut valtion budjetista, maapoliittisesta lainsäännöstä ja hallituspohjan laajentamisesta. Nämä neuvottelut johtivatkin tulokseen, mutta niiden aikana muu laidansäädäntötyö varsinkin eduskunnan kevätistuntokaudella edistyi hitaanlaisesti.
Eduskunta palasi kesälomaltaan 21. syyskuuta, mutta työn käynnistymistä hidasti hallituksen vaihtuminen. Lisäksi kunnallisvaalien vuoksi pidettiin viikon loma. Eduskunnan puhemiehistöön hallituksen vaihdos aiheutti yhden muutoksen. Puhemiehenä jatkoi koko hallituskauden Veikko Helle ja toisena varapuhemiehenä Anna-Liisa Linkola, mutta ensimmäiseksi varapuhemieheksi valittiin Ahti Pekkala Johannes Virolaisen siirryttyä valtioneuvoston jäseneksi.
Eduskunnan työssä ja työmuodoissa ei tapahtunut muutoksia. Vaikka eduskunnassa v:n 1976 valtiopäivien päättyessä oli yli 2 600 edustaja-aloitetta käsittelemättä, uusia aloitteita tehtiin 737. Myös eduskunnan kansainvälinen toiminta jatkui vakiintunein muodoin. Eduskunnan valtuuskunta vieraili Jugoslaviassa ja Ruotsissa. Suomessa taas kävi parlamenttivaltuuskunta Bulgariasta, Ranskasta ja DDR:stä.
Keskipuolueiden vähemmistöhallitus esitteli lokakuun puolivälissä eduskunnalle talousarvioesityksensä, jota se luonnehti säästöbudjetiksi. Valtion v:n 1977 menot arvioitiin siinä 32,7 miljardiksi markaksi. Veropolitiikassa pyrittiin muuttamaan painopistettä välillisten verojen suuntaan. Niinpä tuloveroasteikkoihin esiteltiin 11 prosentin lievennystä, jonka arvioitiin vastaavan inflaation aiheuttamaa verotuksen kiristymistä. Toisaalta hallitus esitti edellisessä hallituksessa pitkään kiisteltyä liikevaihtoveron korottamista 11 prosentista 13 prosenttiin. Vuonna 1976 peritystä autojen käyttömaksusta luovuttiin, samoin suurten autojen erityisverosta ja yhtiöiden tilapäisestä omaisuusverosta. Sen sijaan jatkettiin yli 300 000 markan omaisuuksien tiukennettua verotusta. Vero-ohjelmaan kuului myös bensiinin ja dieselöljyn valmisteveron korottaminen 10 penniltä litralta sekä edellisenä vuonna korotettujen muiden valmisteverojen pitäminen ennallaan.
Kun tärkeimmät elintarvikkeet jäivät edelleen liikevaihtoverosta vapaiksi, lv-veron korotuksen arvioitiin nostavan elinkustannusindeksiä 1,1 prosenttia. Korvatakseen tätä rasitusta lapsiperheille hallitus esitti lapsilisiin 15 prosentin korotusta. Budjettiesityksen säästölinja näkyi koulu-. terveydenhoito- ja sosiaalialalla siten, että kalliimman vaihtoehdon sijasta pyrittiin valitsemaan halvempi. Valtion virkamieskunnan kasvuun puututtiin myös. Budjettiin sisältyi vain runsaat 600 uutta virkaa, ja valvontaan pantiin myös virat, joihin valtio antaa avustusta.
Eduskunnassa budjettia lähdettiin käsittelemään pitäen mielessä presidentti Kekkosen toivomus sellaisten ratkaisujen välttämisestä, joka heikentäisi mahdollisuuksia palata keskustan ja vasemmiston hallitusyhteistyöhön. Vasemmisto ei kuitenkaan hyväksynyt hallituksen ajamaa liikevaihtoveron korotusta eikä maatalousmäärärahoistakaan päästy yhteisymmärrykseen sosiaalidemokraattien kanssa. Budjettiin syntyi aukko, kun vasemmisto ja kokoomus valtionvarainvaliokunnassa ajoivat tuloveroasteikoihin 15 prosentin lievennyksen.
Saadakseen verolait säädetyksi ennen vuoden loppua hallitus teki budjettisopimuksen kokoomuksen ja kristillisen liiton kanssa. Näin syntyneen rintaman takana eduskunnassa oli 102 kansanedustajaa. Budjettisopimuksen mukaan liikevaihtoveroa korotettiin 1.1.1977 lukien prosenttiyksiköllä eli siis 14 prosenttiin. Tulo- ja varallisuusveroasteikoissa toteutettiin 16 prosentin lievennys, niin että uudet ennakonpidätystaulukot tulivat voimaan 1.4.1977. Lapsilisiä korotettiin 22 prosenttia vuoden alusta. Lisäksi sovittiin maatalouden tuotantotavoitteista ja maatalouden osallistumisesta tuotteidensa markkinointiin.
Vaikka budjettikiistat kuluttivat eduskunnan aikaa tavallista enemmän, ehdittiin syyskaudella säätää joukko merkittäviä lakeja. Marraskuussa hyväksytyllä kunnallislailla korvattiin vuodelta 1948 peräisin ollut kunnallislaki. Uuden lain nojalla luovuttiin kuntien erottelusta kaupunkeihin, kauppaloihin ja maalaiskuntiin.
Marraskuun alussa hyväksyttiin liikennejuopumuslainsäädännön uudistus. Uuden lain mukaan moottoriajoneuvon kuljettaminen rangaistaan rattijuopumuksena, jos kuljettajan veren alkoholipitoisuus on vähintäänkin 0,5 promillea. Ankarampi rangaistus seuraa törkeästä rattijuopumuksesta, jonka ensisijaisena tunnusmerkkinä on vähintään 1,5 promillen alkoholipitoisuus veressä.
Aivan vuoden 1976 valtiopäivien lopussa hyväksyttiin maatilalaki, jolla toteutettiin maankäyttölainsäädännön kokonaisuudistus.
Tammikuussa hyväksytyllä lailla toteutettiin rintamasotilaseläkejärjestelmän kokonaisuudistus.
Lähdeaineisto: Mitä, missä, milloin 1978
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti