Vuosi 1974 – öljykriisi iskee

Arabimaat epäonnistuivat aseellisessa hyökkäyksessä Israelia vastaan. Ne alkoivat käyttää oljyä sodankäynnissä, ja se osoittautui tehokkaammaksi kuin he etukäteen osasivat kuvitellakaan. John Kippur-sodan vielä riehuessa öljyntuottajamaiden yhteisjärjestö OPEC kielsi öljynviennin USA:han ja Hollantiin, supisti öljyntuotantoa ja korotti sen hintaa. Vuoden lopussa se maksoi viisi kertaa enemmän kuin syyskuussa. Öljykriisi tuntui Suomessa kansalaisten yksityistaloudessa paljon aikaisemmin kuin kansantaloudessa, ja se vaikutti rajulta. Kansainväliset markkinat vetivät vielä 1974 suhteellisen hyvin, mutta hidastuminen alkoi vuoden loppupuolella. Seuraavan vuoden puolella metsäteollisuuden vienti romahti kolmanneksella. Työttömyys lähti nousuun.

Tammikuu
1. tammikuuta – Nurmes, Raisio ja Vantaa muuttuivat kaupungeiksi sekä Alavus ja Virrat kauppaloiksi. Suomen pienin kunta Haapasaari liitettiin Kotkan kaupunkiin. Pyhämaan kunta liitettiin Uuteenkaupunkiin. Kuhmoisten kunta siirrettiin Hämeen läänistä Keski-Suomen lääniin.
1. tammikuuta – Suomen ja EEC:n välinen vapaakauppasopimus astui voimaan.
2. tammikuuta – Neuvostoliiton uutistoimisto TASS aloitti virallisen kampanjan kirjailija Aleksandr Solženitsyniä vastaan, jonka romaani Vankileirien saaristo oli ilmestynyt venäjänkielisenä Pariisissa.
3. tammikuuta – Neuvostoliitto nimitti uudeksi Suomen-suurlähettilääkseen Vladimir Stepanovin. Hänen edeltäjänsä Viktor Maltsev siirtyi Nl:n suurlähettilääksi Intiaan.
4. tammikuuta – Suomen vanhin sanomalehti Åbo Underrättelser täytti 150 vuotta.
4. tammikuuta – Suomi irtisanoi Chilen kanssa elokuussa 1973 solmimansa kehitysluottosopimuksen Chilen poliittisten olojen muututtua.
7. tammikuuta – Suurlähettiläs Aarno Karhilo valittiin YK:n talous- ja sosiaalineuvoston puheenjohtajaksi vuodeksi 1974.
8. tammikuuta – Sosialististen maiden talousjärjestö SEV täytti 25 vuotta.
8. tammikuuta – Ruotsissa aloitettiin bensiinin säännöstely. Yksityisautoilijoille jaettiin ostokupongit, joilla he saivat seitsemän säännöstelykuukauden aikana 100 litraa bensiiniä.
8. tammikuuta – Suomen Maaseudun Puolueen kansanedustajat Veikko Vennamo, Rainer Lemström ja J. Juhani Kortesalmi suljettiin loukkaavan kielenkäytön ja muutenkin sopimattoman käytöksen vuoksi yksimielisesti kahdeksi viikoksi eduskunnan ulkopuolelle. SMP:n edustajien mielestä eduskunnassa vallitsi mielivalta ja he olivat syyttäneet puhemies V. J. Sukselaista valtiopäiväjärjestyksen rikkomisesta.
9. tammikuuta − Suomen ja Neuvostoliiton välinen, Imatralta Kouvolaan ja Kotkaan ulottuva maakaasuputki vihittiin käyttöön. Valkealassa pidettyyn juhlatilaisuuteen osallistui kummankin maan korkeinta poliittista johtoa.
15. tammikuuta – Eduskunta hyväksyy viimeiset EEC-suojalait.
18. tammikuuta – Kirjailija Aleksandr Solženitsyn syytti Neuvostoliiton viranomaisia siitä, että nämä olivat antaneet kansalaisille vääriä tietoja hänen Vankileirien saaristo -kirjastaan.
18. tammikuuta - Belgiassa pääministeri Edmond Leburtonin kokoomushallitus erosi Iranin luovuttua yhteishankkeesta rakentaa öljynjalostamo Belgiaan.
18. tammikuuta – Egyptin ja Israelin loitantamissopimus.
25. tammikuuta – Suomen hallitus korotti polttonesteiden hintoja. Bensiini kallistui 25 prosenttia, raskas polttoöljy 181 prosenttia ja kevyt polttoöljy 83 prosenttia. Monet huoltoasemat ehtivät myydä varastonsa loppuun ennen hinnankorotusten voimaantuloa.
31. tammikuuta − SKDL:n kansanedustaja Anna-Liisa Tiekso siirtyi Rautaruukki Oy:n sosiaalijohtajaksi ja erosi eduskunnasta. Uudeksi kansanedustajaksi tuli Mikko Ekorre.

Helmikuu
1. helmikuuta – 225 ihmistä sai surmansa 22-kerroksisen pilvenpiirtäjän palossa Sao Paulossa Brasiliassa. Rakennuksen turvatoimet oli laiminlyöty.
1. helmikuuta – Kekkonen nimittää Lauri Sutelan puolustusvoimain komentajaksi.
7. helmikuuta – Grenada itsenäistyi.
10. helmikuuta – Brasilialainen arkkipiispa Helder Camara vastaanotti Oslossa hänelle kerätyn 1,5 miljoonan Norjan kruunun arvoisen "Kansan rauhanpalkinnon". Camara oli sivuutettu kerta toisensa jälkeen Nobelin rauhanpalkintoa jaettaessa.
13. helmikuuta – Nobel-palkittu kirjailija Aleksandr Solženitsyn karkotettiin Neuvostoliitosta. Hänet lennätettiin Länsi-Saksaan, jossa kirjailija Heinrich Böll otti hänet hoiviinsa. Solženitsyn siirtyi myöhemmin Sveitsiin ja sieltä edelleen Yhdysvaltoihin.
16. helmikuuta – Suomen hallitus aloitti energiansäästökampanjan, jolla haluttiin selventää säästön merkitystä kansalaisille ja korjata vääristyneitä kulutustottumuksia. Säästökohteita olivat erityisesti lämmitys, sähkön käyttö ja liikenne.
19. helmikuuta – SALT-neuvottelut alkavat uudelleen Genevessä.
20. helmikuuta − Länsi-Saksa liittyi kansainväliseen ydinsulkusopimukseen.
28. helmikuuta − Yhdysvallat ja Egypti solmivat uudelleen vuonna 1967 katkenneet diplomaattisuhteensa.
28. helmikuuta − Suomen ainoa ruotsinkielinen iltapäivälehti Nya Pressen ilmestyi viimeisen kerran.

Maaliskuu
1. maaliskuuta – Tasavallan presidentti Urho Kekkonen aloitti poikkeuslailla pidennetyn toimikautensa nelivuotisen jatkoajan antamalla eduskunnassa juhlallisen vakuutuksen.
3. maaliskuuta – Turkkilainen DC-10-matkustajakone syöksyi maahan Ranskassa heti noustuaan Orlyn lentokentältä. Onnettomuudessa kuoli 346 ihmistä ja sen aiheutti lastiruuman oven irtoaminen nousun aikana.
5. maaliskuuta – Harold Wilson nousee Englannin pääministeriksi.
6. maaliskuuta – Yli kaksi kuukautta kestäneen hallituspulan jälkeen muodosti pääministeri Golda Meir Israelille uuden hallituksen.
8. maaliskuuta – Charles de Gaullen kansainvälinen lentokenttä otettiin käyttöön Pariisissa.
8. maaliskuuta – 52 lähinnä vasemmistolaista kulttuurijärjestöä jätti presidentti Urho Kekkoselle ja pääministeri Kalevi Sorsalle vetoomuksen demokratian toteuttamisesta kulttuurihallinnossa. Vetoomuksen taustalla oli opetusministeri Marjatta Väänäsen päätös karsia melko reippaalla kädellä tiettyjä kulttuurimäärärahoja.
15. maaliskuuta − Pääesikunnan päällikkö, kenraaliluutnantti Lauri Sutela siirtyi puolustusvoimain komentajaksi hänen edeltäjänsä kenraali Kaarlo Leinosen jäädessä eläkkeelle.
18. maaliskuuta – Öljykriisi: OPECin öljynvientiboikotti päättyi.
18. maaliskuuta – Hertta Kuusinen kuolee.
21. maaliskuuta – Yhdysvallat palautti diplomaattisuhteet Ruotsiin. Suhteet olivat katkenneet vuoden 1972 lopulla pääministeri Olof Palmen Vietnamin sotaa arvostelleiden lausuntojen vuoksi.
29. maaliskuuta – Mariner 10 ohitti Merkuriuksen.
29. maaliskuuta – Suomen kauppalaivastosta poistettiin viimeiset kaksi apukoneilla varustettua purjealusta.

Huhtikuu
1. huhtikuuta – Junaliikenne Humppilan ja Forssan välisellä yksityisellä, 23 kilometrin pituisella kapearaiteisella rautatiellä päättyi.
2. huhtikuuta – Ranskan presidentti Georges Pompidou kuoli luuydinsyöpään.
3. huhtikuuta – Hajasijoituskomitea ehdottaa 26 viraston ja laitoksen siirtämistä Helsingistä.
6. huhtikuuta – Ruotsalainen yhtye ABBA voitti Euroviisut Brightonissa Englannissa, kappaleella Waterloo.
10. huhtikuuta − Israelin pääministeri Golda Meir jätti hallituksensa eronpyynnön lokakuun 1973 sotaa tutkineen komitean julkaistua raporttinsa.
15. huhtikuuta − Armeija kaappasi vallan Nigeriassa.
25. huhtikuuta – Neilikkavallankumous Portugalissa, diktatuuri kukistui. Tapauksen muistoksi vietetään "vapauden päivää" (Dia da Liberdade).
27. huhtikuuta – Neuvostoliittolainen matkustajakone syöksyi maahan lähellä Leningradia. Kaikki koneessa olleet 118 ihmistä saivat surmansa.
28. huhtikuuta – Viimeiset yhdysvaltalaiset evakuoitiin Saigonista (nykyisin Ho Chi Minhin kaupunki).
29. huhtikuuta − Juhani Raiskinen nimitettiin Suomen Kansallisoopperan johtajaksi Leif Segerstamin pyydettyä eroa.

Toukokuu
2. toukokuuta – Molemmat Saksat avasivat edustuston toistensa pääkaupungeissa.
3. toukokuuta – Kalevi Keihäsen johtamat matkatoimisto Keihäsmatkat Oy ja lentoyhtiö Spear Air Oy keskeyttivät toimintansa Helsingin Osakepankin lopetettua yhtiöiden rahoittamisen. Yli 200 työntekijää irtisanottiin. Tapahtumahetkellä yhtiöillä oli yli 1800 matkustajaa ulkomailla. Ilmailuhallitus määräsi Spear Airin lentokoneet lentokieltoon 6. toukokuuta. Keihäsmatkat Oy jätti konkurssianomuksen Helsingin raastuvanoikeudelle 8. toukokuuta.
5. toukokuuta – Suomessa alettiin jakaa ulkomaisille matkailijoille käyttäytymisopasta matkailun aiheuttamien lieveilmiöiden vähentämiseksi.
7. toukokuuta – Saksan liittotasavallan liittokansleri Willy Brandt erosi tehtävästään, kun hänen läheinen avustajansa Günter Guillaume paljastui itäsaksalaiseksi vakoojaksi.
11. toukokuuta – Presidentti Urho Kekkonen ja pääministeri Kalevi Sorsa vetosivat Chilen sotilashallitukseen, ettei Chilen poliittisissa oikeudenkäynneissä langetettaisi kuolemantuomioita.
16. toukokuuta – Saksan liittotasavallan uusi liittokansleri Helmut Schmidt vannoi virkavalansa.
18. toukokuuta – Intia räjäytti kuudentena ydinasevaltiona ensimmäisen ydinpomminsa, "Hymyilevän Buddhan".
19. toukokuuta – Ranskan uudeksi presidentiksi, yllättäen kuolleen Georges Pompidoun seuraajaksi, valittiin silloinen valtiovarainministeri Valery Giscard d'Estaing. Hän astui virkaansa 27. toukokuuta.
20. toukokuuta – Seitsemän elinkeinoelämän järjestöä perusti Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA), jonka puheenjohtajaksi valittiin Päiviö Hetemäki.
28. toukokuuta – Veikko Vennamo kannettiin ulos Eduskunnan täysistunnosta. Vennamolle oli nyt jo neljännen kerran lyhyen ajan sisällä määrätty kahden viikon työskentelykielto.

Kesäkuu
1. kesäkuuta − 29 ihmistä kuoli ja 75 loukkaantui Nypro-yhtiön kemiantehtaan räjähdyksessä Flixboroughin kylässä Isossa-Britanniassa. Kahdeksan hehtaarin tehdasalueen tuhonneen räjähdyksen syyksi epäiltiin kaasuvuotoa.
1. kesäkuuta − Suomen Kommunistinen Puolue vietti julkisen toimintansa 30-vuotisjuhlia.
2. kesäkuuta − Suomen Kansan Demokraattinen Liitto vietti 30-vuotisjuhliaan.
3. kesäkuuta − Työväenpuolueen johtaja Jitzhak Rabin muodosti Israelin uuden hallituksen. Hän vakuutti, ettei Israel missään tapauksessa vetäytyisi vuoteen 1967 saakka voimassa olleille rajoille, joita oli hänen mukaansa mahdoton puolustaa.
6. kesäkuuta – Ruotsin uusi perustuslaki muutti maan virallisesti parlamentaariseksi monarkiaksi. 8. kesäkuuta – Marttaliitto vietti 75-vuotisjuhliaan.
11. kesäkuuta − Yhdysvaltain ulkoministeri Henry Kissinger uhkasi Itävaltaan suuntautuneen vierailunsa aikana erota virastaan, elleivät syytökset hänen osuudestaan Watergate-skandaaliin lopu.
12. kesäkuuta – Tanskan kansankäräjät kumosi kansanedustaja Mogens Glistrupin parlamentaarisen koskemattomuuden, jotta hänen epäillyt verokavalluksensa voitaisiin tutkia.
13. kesäkuuta – Jalkapallon MM-kisat alkoivat Länsi-Saksassa
17. kesäkuuta – Ison-Britannian parlamentti joutui IRA:n pommihyökkäyksen kohteeksi. Parlamenttitalo vaurioitui pahoin ja 11 ihmistä loukkaantui.
27. kesäkuuta − Yhdysvaltain presidentti Richard Nixon saapui viikon pituiselle viralliselle vierailulle Neuvostoliittoon.
29. kesäkuuta – Isabel Perón valittiin Argentiinan väliaikaiseksi presidentiksi hänen miehensä Juan Perónin sairastuttua vakavasti. Juan Perón kuoli 1. heinäkuuta.

Heinäkuu
1. heinäkuuta – Tiekohtaiset nopeusrajoitukset tulivat voimaan koko Suomessa. Käytäntöä oli kokeiltu seitsemän eteläisen läänin alueella 1. elokuuta 1973 alkaen ja nopeusrajoitusten oli todettu huomattavasti parantaneen liikenneturvallisuutta.
1. heinäkuuta − Automaattinen puhelinliikenne Suomesta Pohjoismaihin ja Länsi-Saksaan alkoi.
5. heinäkuuta – 11 ihmistä kuoli ja lähes 20 loukkaantui turistibussin ja rekka-auton törmäyksessä valtatie 4:llä Laukaassa. Ylinopeutta ajanut alankomaalainen turistibussi oli onnettomuushetkellä ohittamassa toista autoa.
7. heinäkuuta – Länsi-Saksa kaatoi jalkapallon MM-finaalissa Münchenissä Hollannin 2–1, voittomaalin teki Gerd Müller.
15. heinäkuuta – Sotilasvallankaappaus syrjäytti presidentti Makarioksen Kyproksella.
19. heinäkuuta – Prinssi Juan Carlos nimitettiin Espanjan vt. valtionpäämieheksi Francisco Francon sairauden vuoksi.
19. heinäkuuta − Suomen Tukholman-suurlähettiläs Max Jakobson valittiin Elinkeinoelämän valtuuskunnan toimitusjohtajaksi.
20. heinäkuuta – Turkin joukot valtasivat Kyproksen turkkilaisen pohjoisosan.
23. heinäkuuta – Kreikan sotilashallitus kaatui.
23. heinäkuuta – Suomi asettaa joukko-osaston YK:n rauhanturvatehtäviin Kyprokselle.

Elokuu
4. elokuuta – Pommi räjähti junassa Italian ja Saksan välillä. Italialaiset uusfasistit ottivat vastuun.
8. elokuuta – Watergate: Yhdysvaltain presidentti Richard Nixon jätti eroanomuksensa, joka astui voimaan seuraavana päivänä. Varapresidentti Gerald Fordista tuli uusi presidentti.
9. elokuuta − Pohjola-Norden -järjestö vietti 50-vuotisjuhlansa Helsingin Finlandia-talossa.
11. elokuuta − Ainakin 2000 ihmistä sai surmansa monsuunisateiden aiheuttamissa tulvissa Bangladeshissä.
16. elokuuta – Etiopian armeija riisti keisari Haile Selassielta kaiken vallan.
24. elokuuta – Porin Mäntyluodosta hinattiin merelle ensimmäinen Suomessa rakennettu öljynporauslautta Pentagone 84. Se oli suurin maassamme koskaan valmistettu esine.
25. elokuuta – Etiopian armeija otti keisari Haile Selassien asuinpalatsin "kansan omaisuudeksi".
26. elokuuta – Israel järjesti suuret sotaharjoitukset. Egypti ja Syyria määräsivät joukkonsa hälytystilaan Israelin vastaisilla rajoillaan.

Syyskuu
3. syyskuuta − Alankomaiden kuningatar Juliana ja prinssi Bernhard saapuivat valtiovierailulle Suomeen.
4. syyskuuta − Yhdysvallat ja Itä-Saksa solmivat diplomaattisuhteet.
4. syyskuuta – Riitta Salin voitta Euroopan mestaruuden naisten 400 metrin juoksussa ajalla 50,14.
6. syyskuuta – Ruotsin hallitus vapautti eversti Stig Wennerströmin, joka oli vuonna 1964 tuomittu elinkautiseen vankeuteen vakoilusta Neuvostoliiton hyväksi. Wennerströmin vankeustuomio oli syksyllä 1973 muutettu 20 vuodeksi.
8. syyskuuta – Yhdysvaltain uusi presidentti Gerald Ford armahti edeltäjänsä Richard Nixonin kaikista Watergate-jutun vuoksi nostetuista syytteistä. Fordin päätöstä arvosteltiin laajalti.
11. syyskuuta – Kansanedustaja Raimo Ilaskivi vaati Kokoomuksen puhdistamista vasemmistovoimista. Ilaskiven hyökkäyksen pääkohteena oli ns. remonttimiesten johtohahmo, kansanedustaja Juha Vikatmaa.
13. syyskuuta – Japanin punainen armeija valtasi Ranskan lähetystön Haagissa Alankomaissa. He saivat vapaaksi jäsenensä Yatuka Fumiyan, 300 000 dollaria ja lennon Jemenin Adeniin.
16. syyskuuta – Yhdysvaltain presidentti Gerald Ford myönsi ehdollisen armahduksen Vietnamin sodasta karanneille ja asepalvelusta vältelleille miehille.
17. syyskuuta − Bangladesh, Grenada ja Guinea-Bissau hyväksyttiin YK:n jäsenmaiksi, jolloin jäsenmaiden lukumäärä nousi 138:aan.
26. syyskuuta − Palestiinan vapautuksen kansanrintama PFLP katkaisi suhteensa Palestiinan vapautusjärjestöön PLO:hon. PFLP arvosteli PLO:ta liian läheisistä suhteista Yhdysvaltoihin.
30. syyskuuta – Kauppa- ja teollisuusministeri Jan-Magnus Jansson siirtyi Hufvudstadsbladetin päätoimittajaksi. Hänen seuraajakseen nimitettiin puolustusministeri Kristian Gestrin ja uudeksi puolustusministeriksi Carl-Olaf Homén.
30. syyskuuta – Teollisuuden Voima tilaa ydinvoimalan Asealta.

Lokakuu
1. lokakuuta – Kiinan kansantasavalta juhli perustamisensa 25-vuotispäivää. Huomiota herätti, etteivät valtion perustajat Mao Zedong ja Zhou Enlai osallistuneet julkisiin juhlallisuuksiin.
6. lokakuuta – Saksan demokraattinen tasavalta aloitti perustamisensa 25-vuotisjuhlallisuuksien viettämisen.
6. lokakuuta − Anjalassa ja Sippolassa sekä Jepualla, Munsalassa, Uudessakaarlepyyssä ja Uudenkaarlepyyn mlk:ssa järjestettiin tulevien kuntaliitosten vuoksi ylimääräiset kunnallisvaalit.
7. lokakuuta – Kööpenhaminassa alkoi oikeudenkäynti veropetoksiin syyllistynyttä kansanedustaja Mogens Glistrupia vastaan.
8. lokakuuta – Nobelin rauhanpalkinnon myöntämisestä kehkeytyi skandaali, kun paljastui, että japanilaiset poliitikot ja talouselämän edustajat olivat painostaneet Norjan Nobel-komiteaa myöntämään puolet palkintosummasta Japanin entiselle pääministerille Eisaku Satolle tämän myötävaikutuksella. Toinen puoli rauhanpalkinnosta myönnettiin Irlannin entiselle ulkoministerille Seán MacBridelle.
14. lokakuuta − Neuvostoliiton presidentti Nikolai Podgornyi saapui nelipäiväiselle viralliselle vierailulle Suomeen. Vierailun aikana sovittiin Suomen ja Neuvostoliiton välisen energiayhteistyön lisäämisestä.
15. lokakuuta − Helsingin Finlandia-talossa pidettiin Suomi-Neuvostoliitto-Seuran 30-vuotisjuhla.
17. lokakuuta – UH-60 Black Hawkin ensilento.
18. lokakuuta – USA myöntää Neuvostoliitolle suosituimmuusaseman. Neuvostoliitto helpottaa juutalaisten maastamuuttoa.
21. lokakuuta – SAK valitsee Pekka Oivon uudeksi puheenjohtajakseen.
23. lokakuuta – Kansainvälinen olympiakomitea myönsi vuoden 1980 talvikisat Yhdysvaltain Lake Placidille ja kesäkisat Moskovalle.
30. lokakuuta – Muhammed Ali tyrmäsi mestari George Foremanin kahdeksannessa erässä.
31. lokakuuta – Suomen pisin rautatietunneli, lähes 4,3 kilometriä pitkä Lahdenvuoren tunneli, valmistui rakenteilla olleella Jämsän ja Jyväskylän välisellä rataosalla Korpilahdella.

Marraskuu
10. marraskuuta – Keskustapuolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eino Uusitalo ehdotti välirauhansopimuksen (1944) solmimispäivän, 19. syyskuuta, korottamista toiseksi itsenäisyyspäiväksi. Ehdotus herätti laajalti ärtymystä, ja Uusitalo joutui pyytämään puhettaan myöhemmin anteeksi.
10. marraskuuta – Ryhmä Ugandan armeijan sotilaita yritti syöstä vallasta maan johtajan Idi Aminin. Kaappaushanke kukistettiin nopeasti.
12. marraskuuta – YK:n yleiskokous päätti sulkea Etelä-Afrikan toistaiseksi järjestön toiminnan ulkopuolelle sen harjoittaman rotuerottelun vuoksi.
19. marraskuuta – Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa saapui nelipäiväiselle valtiovierailulle Suomeen.
20. marraskuuta – Svenska Dagbladet kirjoitti Neuvostoliiton Suomen-suurlähettilään Vladimir Stepanovin pyrkivän vaikuttamaan Suomen sisäpolitiikkaan mm. antamalla ohjeita kommunisteille. SKP ja Suomen ulkoministeriö torjuivat väitteen.
21. marraskuuta – Birminghamissa kahdessa pubissa räjähti pommi, 21 ihmistä kuoli.
22. marraskuuta – YK:n yleiskokous myönsi Palestiinan vapautusjärjestölle tarkkailijan aseman. PLO:n johtaja Jasser Arafat sai valtionpäämiehen vastaanoton aloittaessaan yleiskokouksessa keskustelun Palestiinan kysymyksestä.
23. marraskuuta – Etiopian sotilashallitus Dergin välienselvittelyssä surmattiin ns. "verilauantaina" 59 poliittista vankia, mukaan lukien Dergin enemmistön linjaa vastustanut kenraali Aman, ja keisarin vävy, entinen puolustusministeri kenraali Abiye Abebe.
24. marraskuuta – Ford ja Breznev sopivat Vladivostokissa SALT- neuvottelujen raameista.
28. marraskuuta – Etiopian sotilashallituksen johtajaksi nimitettiin kenraali Teferi Bante.

Joulukuu
2. joulukuuta – Tasavallan presidentin puoliso, rouva Sylvi Kekkonen kuoli. Itsenäisyyspäivän vastaanotto presidentinlinnassa peruttiin.
2. joulukuuta – Demarin pakinoitsija Simo Juntunen (Simppa) erotettiin toimestaan poliittisista syistä. SDP:n oikeaan laitaan lukeutuneen Juntusen linjan katsottiin olevan ristiriidassa puolueen ja lehden linjan kanssa. SDP:n puoluetoimikunta hyväksyi Juntusen irtisanomisen 5. joulukuuta.
7. joulukuuta − Kyproksen syrjäytetty presidentti, arkkipiispa Makarios palasi lähes puolen vuoden maanpaosta kotimaahansa.
7. joulukuuta − Suomalaiset urheilutoimittajat valitsivat juoksija Riitta Salinin vuoden parhaaksi urheilijaksi.
10. joulukuuta – Kirjailija Aleksandr Solženitsyn vastaanotti Tukholmassa hänelle vuonna 1970 myönnetyn Nobelin kirjallisuuspalkinnon.
10. joulukuuta – Yhdysvaltain senaatti vahvisti Nelson Rockefellerin valinnan uudeksi varapresidentiksi.
13. joulukuuta − Malta muuttui tasavallaksi.
17. joulukuuta − Kenraali Augusto Pinochet valittiin virallisesti Chilen presidentiksi.
22. joulukuuta − Yhdysvaltain oikeusministeriö ryhtyi tutkimaan tiedustelupalvelu CIA:n toimintaa sen jälkeen, kun New York Times oli paljastanut, että CIA oli laittomasti vakoillut 1950-luvulta lähtien noin 10 000 Yhdysvaltain kansalaista. Vakoilua oli tapahtunut erityisesti Richard Nixonin presidenttikaudella ja sen kohteina olivat olleet mm. toisinajattelijat ja Vietnamin sodan vastustajat.
28. joulukuuta − Noin 5 000 ihmistä sai surmansa Pakistanin pohjoisosaa koetelleessa maanjäristyksessä.

YLE Elävä arkisto 1974 http://www.yle.fi/haku/?cx=007097612530377999607%3Aglpulxqhhs4&cof=FORID%3A9&q=1974&sa=L%C3%B6yd%C3%A4#839

Videohaku 1974 http://www.google.fi/search?hl=fi&rlz=1G1ACAW_FIFI340&tbs=vid%3A1&q=1974&btnG=Haku&aq=f&aqi=g4&aql=&oq=&gs_rfai=

Kuvahaku 1974 http://www.google.fi/images?um=1&hl=fi&rlz=1G1ACAW_FIFI340&tbs=isch%3A1&sa=1&q=1974&btnG=Haku&aq=f&aqi=&aql=&oq=&gs_rfai=

Lähdeaineisto:
Mitä, missä, milloin 1975
Mitä, missä, milloin 1976
Valitut Palat: Itsenäisyyden vuosikymmenet