Vuosi 1973 – EEC-sopimus hyväksyttiin

Vuodenvaihteessa 1972-1973 Kekkonen oli valtansa kukkuloilla. Hän selvisi poikkeuslain dramaattisesta käsittelystä voittoisana ruhtinaana, joka voi sanella ehdot ja jota toteltiin. Hänen pahin ja yhteiskunnallisesti vaarallisin vihollisensa Veikko Vennamo koki nöyryyttävän tappion julkisuuden räikeässä valokeilassa. Vennamon vastustajien vahingonilo oli kuitenkin ennenaikaista. Puolue ei hajonnut ulkoiseen vaan sisäiseen paineeseen.

Kekkosen ETYK-aloitteen vastaanotto lännessä oli vaisu. NATOn piirissä kiteytyi pian ajatus siitä, että ETYKillä ei olisi onnistumisen mahdollisuuksia ennen Saksana kysymyksen ratkaisua. Valoa tunnelin päässä alkoi näkyä Willy Brandtin hallituksen muodostamisen jälkeen syksyllä 1969. Suma alkoi liikkua ja Kekkonen halusi siihen vauhtia. Helmikuussa1970 hän nimitti Ralph Enckelin kiertäväksi suurlähettilääksi, jonka tehtävänä oli pitää yhteyttä kutsun saaneiden maiden hallituksiin, kerätä tietoa ja valmistella kokousta.
Marraskuussa 1970 tilanne näytti jo niin kypsältä, että Suomi ehdotti suurlähettilästason neuvotteluja kokouksen esityslistasta ja menettelytavoista.
Presidentti Nixon kävi toukokuussa 1972 allekirjoittamassa Moskovassa SALT-sopimuksen. Se oli myös ETYKin läpimurto. Sen jälkeen NATO hyväksyi Helsingin kokouspaikaksi ja kokousta valmisteleva suurlähettiläskokous pääsi alkamaan marraskuussa 1972.
Se johti kesällä 1973 ETYKin ensimmäiseen vaiheeseen, joka oli ulkoministerikokous Espoon Dipolissa.

EEC-sopimuksen parafoinnin yhteydessä 1972 Suomi sai aikaan seuraavan vuoden loppuun asti sen allekirjoittamiseen. Suojalait lisäsivät hallituksen valtuuksia markkinavoimien ohjaamisessa. Se oli vastoin kokoomuksen periaatteita. Suojalait etenivät tuskallisen hitaasti eduskunnassa. Keväällä 1973 saatiin valmiiksi vain kaikkein harmittomin niistä, Etelä- Suomen rakennustoiminnan investointivero. EEC-sopimus hyväksyttiin marraskuussa äänin 141-36. Sopimusta vastaan koko SKDL:n ryhmä, seitsemän SDP:n edustajaa äänesti tyhjää ja 15 edustajaa oli poissa. Viimeisten suojalakien hyväksyminen siirtyi vuoden 1974 puolelle.

Tammikuu
1. tammikuuta – Kemijärven, Kuusankosken, Lieksan, Mäntän ja Äänekosken kauppalat muuttuivat kaupungeiksi. Samalla Suomessa tehtiin siihenastinen ennätysmäärä kuntaliitoksia:
Alatornion ja Karungin kunnat liitettiin Tornion kaupunkiin
Bergön ja Petolahden kunnat liitettiin Maalahden kuntaan
Björköbyn, Koivulahden, Raippaluodon ja Sulvan kunnat liitettiin Mustasaaren kuntaan
Eräjärven kunta liitettiin Oriveden kuntaan
Karkun ja Tyrvään kunnat liitettiin Vammalan kaupunkiin
Kemijärven mlk liitettiin Kemijärven kaupunkiin
Lapväärtin, Siipyyn ja Tiukan kunnat liitettiin Kristiinankaupunkiin
Nurmeksen mlk liitettiin Nurmeksen kauppalaan
Paattisten kunta liitettiin Turun kaupunkiin
Paavolan ja Revonlahden kunnat yhdistettiin uudeksi Ruukin kunnaksi
Pielisjärven kunta liitettiin Lieksan kaupunkiin
Pirttikylän ja Ylimarkun kunnat liitettiin Närpiön kuntaan
Pohjaslahden kunta liitettiin osittain Vilppulan ja osittain Virtain kuntaan
Raution kunta liitettiin Kalajoen kuntaan
Riistaveden kunta liitettiin Kuopion kaupunkiin
Saloisten kunta liitettiin Raahen kaupunkiin
Simpeleen kunta liitettiin Rautjärven kuntaan
Suoniemen kunta liitettiin Nokian kauppalaan ja siirrettiin samalla Turun ja Porin läänistä Hämeen lääniin
Sääksmäen kunta liitettiin Valkeakosken kaupunkiin
Säämingin kunta liitettiin osittain Savonlinnan kaupunkiin, osittain Punkaharjun kuntaan

1. tammikuuta – Isosta-Britanniasta, Irlannista ja Tanskasta tuli EEC:n, nykyisen EU:n jäseniä.
1. tammikuuta – Postinumerojärjestelmä otettiin Suomessa virallisesti käyttöön.
1. tammikuuta − Arkkipiispa Martti Simojoki tuomitsi uuden vuoden saarnassaan Yhdysvaltain toiminnan Vietnamissa luonnehtien sitä "mielettömäksi ja rikolliseksi tuhotyöksi".
2. tammikuuta – Yhdysvallat aloitti uudelleen Pohjois-Vietnamin pommittamisen.
2. tammikuuta – TPSL poistettiin puoluerekisteristä puolueen omasta pyynnöstä.
7. tammikuuta – Suomi ja Saksan liittotasavalta solmivat diplomaattisuhteet.
9. tammikuuta – Presidentti Urho Kekkosen suostuttua toimikautensa jatkamiseen poikkeuslailla hallitus antoi sitä koskevan lakiesityksen eduskunnalle. Perustuslakivaliokunta aloitti lakiesityksen käsittelyn seuraavana päivänä.
14. tammikuuta – Elvis Presley piti suurkonsertin, jota seurasi suorana lähetyksenä yli miljardi ihmistä ympäri maailman (Elvis: Aloha from Hawaii).
15. tammikuuta – Veijo Meri sai Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon romaanista Kersantin poika. Palkinnon arvo oli 50 000 Tanskan kruunua.
15. tammikuuta – Nixon lopettaa Pohjois-Vietnamin pommitukst.
17. tammikuuta – Ferdinand Marcos julistettiin Filippinien elinikäiseksi presidentiksi.
17. tammikuuta – Eduskunta hyväksyi äänin 170–28 poikkeuslain, jolla presidentti Urho Kekkosen toimikautta jatkettiin neljällä vuodella 1. maaliskuuta 1974 alkaen. Pääministeri Kalevi Sorsa syytti puheessaan poikkeuslakia vastustaneita kansanedustajia "sisäpoliittisesti taantumukselliseksi, ulkopoliittisesti arveluttavaksi äärioikeistolaiseksi ryhmittymäksi".
18. tammikuuta – Kansanedustaja Arvo Sainio loikkasi Suomen Maaseudun Puolueesta Suomen kansan yhtenäisyyden puolueeseen, mutta palasi seuraavana päivänä SMP:hen. Hän ilmoitti kuitenkin 25. tammikuuta siirtyneensä lopullisesti SKYP:hen.
18. tammikuuta – Eduskunnan puhemies V. J. Sukselainen vaati valtiopäivien päättäjäisissä kansanedustajilta arvokkaampaa esiintymistä. Sukselainen katsoi erityisesti eräiden SMP:n edustajien käyttäytymisen päättyneiden valtiopäivien aikana alentaneen eduskunnan arvovaltaa ja uhkasi puhemiesneuvoston ryhtyvän kurinpalautukseen, ellei järjestys eduskunnassa muutoin palaudu.
18. tammikuuta Pariisin rauhankonferenssi keskeytti työnsä "määräämättömäksi ajaksi".
19. tammikuuta − Hallitus antoi eduskunnalle lakiesityksen Tampereen yliopiston ottamisesta valtion omistukseen.
20. tammikuuta – USA:n presidentti Richard Nixon aloitti toisen virkakautensa.
23. tammikuuta – Noin tuhat vuotta levossa ollut tulivuori Helgafjell purkautui Islannin etelärannikolla. Heimaeyn saarella olleesta Vestmannaeyjarin kaupungista tuhoutui yli 200 taloa. Tuli, laava ja tuhka peittivät suuren osan koko saaresta.
25. tammikuuta – Suomi ja Pohjois-Vietnam ilmoittivat diplomaattisuhteiden solmimisesta.
27. tammikuuta – Vietnamin sota päättyi Yhdysvaltain osalta rauhansopimukseen.

Helmikuu
4. helmikuuta − Kansainvälinen olympiakomitea myönsi vuoden 1976 talvikisat Itävallan Innsbruckille.
5. helmikuuta − Kuusamosta Ouluun matkalla ollut Kar-Airin matkustajakone teki moottorivian vuoksi pakkolaskun keskelle asumatonta erämaata Pudasjärvellä, jolloin kolme ihmistä loukkaantui. Ruotsalainen pelastushelikopteri löysi 15 matkustajaa ja kolmen hengen miehistön vasta runsaan kolmen tunnin kuluttua onnettomuudesta.
6. helmikuuta – Hyvinkään kihlakunnanoikeus tuomitsi Kytäjän kartanon omistajan Kai Vähäkallion kolmesta taposta 15 vuodeksi kuritushuoneeseen. Surmatyöt olivat tapahtuneet kartanon mailla edellisen vuoden toukokuussa. Mielentilatutkimuksen mukaan Vähäkallio oli toiminut vailla täyttä ymmärrystä. Helsingin hovioikeus piti voimassa kihlakunnanoikeuden tuomion, mutta Korkein oikeus lievensi sen 12 vuodeksi vankeutta.
8. helmikuuta − Kyproksen arkkipiispa Makarios valittiin maan presidentiksi seuraavaksi viisivuotiskaudeksi. Hänelle ei ollut ilmoittautunut määräaikaan mennessä yhtään vastaehdokasta.
11. helmikuuta − Kenraali Alfredo Stroessner valittiin viidennelle virkakaudelleen Paraguayn presidentiksi.
12. helmikuuta – USA devalvoi 10 %
14. helmikuuta – Hallitus päätti maksaa korvauksen sisällissodan aikana 1918 vankileireillä tai vankiloissa olleille punavangeille.
15. helmikuuta – Kansanedustaja Georg C. Ehrnrooth erosi RKP:n eduskuntaryhmästä katsottuaan tulleensa syrjityksi puolueessa.
15. helmikuuta – Suomi devalvoi 5 %.
21. helmikuuta – Israelin ilmavoimat ampui alas Libyan matkustajakoneen Siinain yllä, sata ihmistä kuoli.
23. helmikuuta – Leningradin kaupungin viranomaisten ilmoitettiin ryhtyneen koviin otteisiin päihtyneiden suomalaisturistien saamiseksi kuriin. Sakkorangaistukset korvattiin arestilla ja arestiin otetuilta ajettiin tukka pois.

Maaliskuu
5. maaliskuuta – Kaksi Lontooseen matkalla ollutta espanjalaista matkustajakonetta törmäsi toisiinsa Ranskan yläpuolella lähellä Nantesin kaupunkia. Toinen koneista syöksyi maahan, jolloin 68 ihmistä sai surmansa. Toinen teki onnistuneen pakkolaskun. Ranskan lennonjohtajat olivat tapahtumahetkellä lakossa ja useat lentoyhtiöt aloittivat Ranskan ilmatilan boikotoinnin.
7. maaliskuuta – Komeetta Kohoutek havaittiin.
14. maaliskuuta − Kapellimestari Leif Segerstam nimitettiin Suomen Kansallisoopperan uudeksi johtajaksi pitkään jatkuneen johtajakiistan päätteeksi.
16. maaliskuuta – Kuningatar Elisabet II avasi uuden London Bridgen.
17. maaliskuuta − Tasavallan presidentin tehtäviä hoitanut pääministeri Kalevi Sorsa vahvisti lain presidentti Urho Kekkosen toimikauden jatkamisesta.
18. maaliskuuta − Filippiinien presidentti Ferdinand Marcos ilmoitti, että maassa asuvien muslimien helmikuun lopulla alkanut kapina oli murskattu.
28. maaliskuuta − Ruotsin pääministeri Olof Palme antoi valtiopäiville hallituksen esityksen perustuslain muuttamiseksi siten, että kuninkaalta poistettaisiin hänen valtansa muodollisetkin jäännökset.
29. maaliskuuta – Viimeiset Yhdysvaltain joukot lähtivät Etelä-Vietnamista.

Huhtikuu
1. huhtikuuta − Suomessa tuli voimaan laki neljän viikon vuosilomasta.
6. huhtikuuta – Suomen ja Neuvostoliiton välinen YYA-sopimus täytti 25 vuotta. Merkkipäivää juhlistettiin molemmissa maissa.
7. huhtikuuta – Euroviisut järjestettiin Luxemburgissa.
10. huhtikuuta – Presidentti Kyösti Kallion syntymästä tuli kuluneeksi 100 vuotta. Merkkipäivän kunniaksi julkaistiin postimerkki.
13. huhtikuuta – Länsi-Saksa ja Tšekkoslovakia pääsivät yksimielisyyteen vuonna 1938 solmitun Münchenin sopimuksen julistamisesta laittomaksi.
13. huhtikuuta – Suomi tunnusti Etelä- ja Pohjois-Korean.
16. huhtikuuta – Pioneer 11 -luotain laukaistiin matkaan.
17. huhtikuuta − Presidentti Urho Kekkonen myönsi näyttelijä Joel Rinteelle akateemikon arvonimen.
19. huhtikuuta – Oikeuskansleri Risto Leskinen ehdotti, että ulkomaankauppaministeri Jussi Linnamo olisi asetettava syytteeseen valtakunnanoikeudessa sekä määräsi entisen kauppa- ja teollisuusministerin Seppo Lindblomin ja presidentin kansliapäällikön Antero Jyrängin asetettavaksi syytteeseen raastuvanoikeudessa Zavidovo-jutun vuoksi.

Toukokuu
2. toukokuuta − Pankkitoimihenkilöiden lakko sulki kaikki pankit kahdeksi viikoksi Postipankkia lukuun ottamatta. Lakkoon osallistui noin 19 000 pankkitoimihenkilöä.
4. toukokuuta – Ulkomaankauppaministeri Jussi Linnamo erosi Zavidovo-jutun vuoksi. Hänen seuraajakseen tuli varatuomari Jermu Laine.
5. toukokuuta − Sosialistinen Työväenpuolue perustettiin Mikkelissä. Perustajina olivat entisen TPSL:n kannattajat, jotka olivat vastustaneet puolueen yhdistämistä SDP:hen. Puheenjohtajaksi valittiin koulunjohtaja Pentti Waltzer.
6. toukokuuta − YK:n pääsihteeri Kurt Waldheim saapui kahden päivän vierailulle Suomeen.
7. toukokuuta – Israelissa vietettiin valtion perustamisen 25-vuotisjuhlaa.
7. toukokuuta − Presidentti Urho Kekkonen sanoi, ettei ulkomaankauppaministeri Jussi Linnamoa ollut syytä asettaa syytteeseen valtakunnanoikeudessa, vaikka Linnamo olikin menetellyt Zavidovo-jutun yhteydessä selvästi lain vastaisesti.
10. toukokuuta – Polisario-rintama muodostettiin Länsi-Saharassa.
14. toukokuuta – Yhdysvaltain ainoa avaruusasema, "Skylab", laukaistiin Maata kiertävälle radalle.
16. toukokuuta − Suomen ja sosialististen maiden talousjärjestön (SEV) välinen yhteistyösopimus allekirjoitettiin Moskovassa.
18. toukokuuta − Zavidovo-vuodon oikeuskäsittely alkoi Helsingin raastuvanoikeudessa.
18. toukokuuta – Brezhnevin valtiovierailu Saksan liittotasavallassa alkaa.
20. toukokuuta – Moottoripyöräilijät Jarno Saarinen ja Renzo Pasolini saivat surmansa Monzan radalla Italiassa.
20. toukokuuta − Senaattori Oskari Tokoin syntymän 100-vuotisjuhlaa vietettiin hänen kotikunnassaan Kannuksessa.
21. toukokuuta − Puoluejohtaja Leonid Brežnev ilmoitti Neuvostoliiton olevan valmis yhteistyöhön Euroopan talousyhteisön EEC:n kanssa.
23. toukokuuta − Öljy-yhtiö Esson varastoalueella Kokkolan Ykspihlajassa syttyi puolitoista vuorokautta kestänyt suurtulipalo, jossa tuhoutui lähes kahdeksan miljoonaa litraa polttoaineita.
25. toukokuuta − Norjan suurkäräjät hyväksyi yksimielisesti vapaakauppasopimuksen Euroopan talousyhteisön EEC:n kanssa.

Kesäkuu
1. kesäkuuta – Sotilasjuntta päätti monarkian ja perusti tasavallan Kreikassa.
2. kesäkuuta − Kansanedustaja Raino Westerholm valittiin Suomen Kristillisen Liiton uudeksi puheenjohtajaksi Turussa pidetyssä puoluekokouksessa.
3. kesäkuuta – Tupolev Tu-144 putosi ilmailushowssa Pariisissa, 15 ihmistä kuoli.
3. kesäkuuta – TPSL lopetti toimintansa.
6. kesäkuuta − Ruotsin valtiopäivät hyväksyi perustuslain muutoksen, joka poisti kuninkaalta hänen valtansa muodollisetkin rippeet. Laki määrättiin tulevaksi voimaan kuningas Kustaa VI Aadolfin kuoltua.
6. kesäkuuta - Luutnantti Jouko Myssylä ampui eversti Teppo J. Suonperän Luonetjärven varuskunnassa.
10. kesäkuuta − Kauppa- ja teollisuusministeri Jan-Magnus Jansson jätti Ruotsalaisen Kansanpuolueen puheenjohtajuuden Sipoossa pidetyssä puoluekokouksessa. Hänen seuraajakseen valittiin puolustusministeri Kristian Gestrin.
14. kesäkuuta – Länsi-Saksa anoi YK:n jäsenyyttä.
15. kesäkuuta − Presidentti Urho Kekkonen nimitti maa- ja metsätalousministeri Erkki Haukipuron Oulun läänin ja kansanedustaja Valdemar Sandelinin Hämeen läänin maaherraksi. Uudeksi maa- ja metsätalousministeriksi nimitettiin kansanedustaja Heimo Linna.
16. kesäkuuta − Neuvostoliiton puoluejohtaja Leonid Brežnev saapui kymmenen päivän vierailulle Yhdysvaltoihin.
18. kesäkuuta – Kansanedustaja Pirkko Aro loikkasi Liberaalisesta Kansanpuolueesta SDP:hen.
30. kesäkuuta – Afrikan keskiosassa sattui täydellinen auringonpimennys, joka kesti poikkeuksellisen kauan eli yli 7 minuuttia.
30. kesäkuuta – Suomen kansan yhtenäisyyden puolue (SKYP) piti ensimmäisen puoluekokouksensa Jyväskylässä. Puolue valitsi puheenjohtajakseen professori Eino Haikalan.

Heinäkuu
2. heinäkuuta – Elinkeinohallitus aloitti toimintansa.
3. heinäkuuta – ETYK:in ulkoministerikokous alkoi Helsingissä.
5. heinäkuuta – Ruandassa tehtiin veretön vallankaappaus.
6. heinäkuuta − Tunisian presidentti Habib Bourguiba luonnehti Jordanian valtiota brittiläisten aikaansaamaksi keinotekoiseksi luomukseksi. Jordania katkaisi välittömästi diplomaattisuhteensa Tunisiaan.
10. heinäkuuta – Bahama itsenäistyi.
13. heinäkuuta – Danny Williams syntyi
13. heinäkuuta – Presidentti Urho Kekkonen myönsi eron kansliapäällikkö Antero Jyrängille. Jyränki oli pyytänyt eroa virastaan, koska hän katsoi Zavidovo-jutun heikentäneen oleellisesti hänen mahdollisuuksiaan sen hoitamiseen.
17. heinäkuuta − Iso-Britannia tunnusti Pohjois-Vietnamin.
18. heinäkuuta − Viking Linen autolautta Viking 1 ajoi karille Kapellskärin edustalla. Vahingot jäivät vähäisiksi.
20. heinäkuuta – Ranska jatkoi ydinkokeita Mururoalla vastalauseista huolimatta.
30. heinäkuuta − Enontekiöllä järjestettiin uudet kunnallisvaalit. Syksyn 1972 vaaleista oli tehty valitus leimaamattomien äänestyslippujen vuoksi. Keskustapuolue voitti yhden paikan SMP:ltä, muuten puolueiden voimasuhteet pysyivät ennallaan.

Elokuu
1. elokuuta – Tiekohtaiset nopeusrajoitukset tulivat kokeiluluonteisesti käyttöön Turun ja Porin, Uudenmaan, Kymen, Hämeen, Mikkelin, Vaasan ja Keski-Suomen läänien alueilla.
3. elokuuta − Suomi ja Chile allekirjoittivat keskinäisen 40 miljoonan markan kehitysluottosopimuksen.
5. elokuuta – Musta syyskuu -terroristijärjestö surmasi kolme ja haavoitti 56:tta ihmistä Ateenan lentokentällä.
6. elokuuta − Kova tuuli irrotti Pyhäjärven ylittävän, rakenteilla olleen Nokian ja Pirkkalan välisen yhdystien siltalohkon ankkureistaan. Betoninen 70 metrin pituinen ja 280 tonnin painoinen lohko ajelehti lähelle Tampereen Pispalan rantaa ja hinattiin myöhemmin takaisin paikoilleen.
15. elokuuta – Yhdysvallat lopetti Kamputsean pommitukset päättäen 15 vuotta kestäneet sotatoimet Kaakkois-Aasiassa.
22. elokuuta – Yhdysvaltain presidentti Richard Nixon myönsi eron ulkoministeri William Rogersille ja nimitti hänen tilalleen ulko- ja turvallisuuspoliittisen neuvonantajansa Henry Kissingerin.
23. elokuuta – Norrmalmstorgilla Tukholmassa tapahtui pankkiryöstö, jossa ryöstäjä otti neljä panttivankia. Tilanne päättyi 28. elokuuta poliisin laskettua kaasua pankkiholviin. Jotkut panttivangeista samastuivat ryöstäjään, mistä syystä ilmiö tunnetaan Tukholma-syndroomana.
24. elokuuta – Ensimmäinen Uuno Turhapuro-elokuva "Uuno Turhapuro" sai ensi-iltansa.
29. elokuuta – Miljoonas Ski-Doo-moottorikelkka valmistui.

Syyskuu
1. syyskuuta – Libyan vallankumousneuvosto ilmoitti kansallistaneensa kuusi ulkomaista öljy-yhtiötä.
1. syyskuuta – Tanskassa Kööpenhaminassa hotelli Hafniassa raivonnut tulipalo surmasi 35 henkeä.
4. syyskuuta – Tanskan kuningatar Margareeta II ja prinssi Henrik saapuivat kolmipäiväiselle valtiovierailulle Suomeen.
6. syyskuuta – Neuvostoliittolainen kirjailija Aleksandr Solženitsyn ilmoitti, että turvallisuuspoliisi KGB oli takavarikoinut Leningradissa hänen julkaisemattoman Vankileirien saaristo -teoksensa käsikirjoituksen.
7. syyskuuta – Ylijohtaja Seppo Lindblom tuomittiin Helsingin raastuvanoikeudessa 1250 markan sakkoon Zavidovo-vuodon vuoksi.
11. syyskuuta – Chilen presidentti Salvador Allende kuoli sotilasvallankaappauksessa ja Augusto Pinochet siirtyi maan johtoon 17 vuoden ajaksi. Maan rajat suljettiin, parlamentti hajotettiin ja vasemmistolaisten vangitsemiset ja teloitukset alkoivat.
13. syyskuuta – Suomi, Ruotsi ja Tanska keskeyttivät kehitysavun antamisen Chilelle. Poliittinen vasemmisto vaati Suomea katkaisemaan diplomaattisuhteensa Chileen.
14. syyskuuta – Uusien EEC-suojalakien käsittely alkaa eduskunnassa.
15. syyskuuta – Ruotsin Kustaa VI Aadolf kuoli, Kaarle XVI Kustaa nousi valtaistuimelle. Uusi kuningas otti tunnuslauseekseen För Sverige - i tiden (Ruotsin hyväksi - ajan hengessä). Kustaa VI Aadolf haudattiin Hagan linnan puistoon 25. syyskuuta.
16. syyskuuta – Ruotsin eduskuntavaalit tuottavat tasatuloksen.
18. syyskuuta − Länsi- ja Itä-Saksa sekä Bahamasaaret hyväksyttiin YK:n jäsenmaiksi.
18. syyskuuta − ETYKin toinen vaihe alkoi Genevessä Sveitsissä.
20. syyskuuta − Poliittinen äärivasemmisto järjesti Suomen ja EEC:n välisen vapaakauppasopimuksen vastaisia mielenosoituksia eri puolilla maata.
21. syyskuuta − Neuvostoliitto ja Itä-Saksa katkaisivat diplomaattisuhteensa Chileen.
22. syyskuuta − Iso-Britannia tunnusti Chilen sotilashallituksen.
24. syyskuuta – Guinea-Bissau julistautui itsenäiseksi Portugalin alaisuudesta.
24. syyskuuta − Yhdysvallat tunnusti Chilen sotilashallituksen.
25. syyskuuta – Kokoomus asettuu tukemaan EEC-lakeja.
27. syyskuuta − Kansanedustajat Raimo Ilaskivi, Salme Katajavuori ja Kullervo Rainio erosivat Kokoomuksen eduskuntaryhmästä EEC-sopimukseen liittyneistä suojalaeista syntyneiden erimielisyyksien vuoksi.
30. syyskuuta – Tampereella, Kalevan kirkon edustalla paljastettiin kuvanveistäjä Terho Sakin muotoilema Kalevala-monumentti.

Lokakuu
1. lokakuuta – Työsuojeluhallitus aloitti toimintansa.
2. lokakuuta – Paavo Nurmi kuolee.
5. lokakuuta – EEC-sopimus allekirjoitetaan.
6. lokakuuta – Jom kippur -sota: Egyptin ja Syyrian joukot hyökkäsivät Israeliin juutalaisten pyhäpäivänä. Sota päättyi 26. lokakuuta.
6. lokakuuta − Ruotsin hallitus päätti lieventää eversti Stig Wennerströmin saaman elinkautisen vankeustuomion 20 vuodeksi vankeutta. Wennerström oli vuonna 1964 tuomittu vakoilusta Neuvostoliiton hyväksi.
10. lokakuuta – Yhdysvaltain varapresidentti Spiro Agnew erosi tunnustettuaan syyllistyneensä veropetokseen.
11. lokakuuta − Kansanedustaja Tellervo M. Koivisto erotettiin kuukaudeksi SDP:n eduskuntaryhmästä, koska hän oli puolue- ja ryhmäpäätösten vastaisesti äänestänyt suojalakeja vastaan.
16. lokakuuta – Kuusi Persianlahden suurinta öljyntuottajamaata vähensi öljyntuotantoaan neljänneksellä ja korotti raakaöljyn hintaa 17 prosenttia.
16. lokakuuta − Hallitus antoi eduskunnalle esityksen EEC-vapaakauppasopimuksen hyväksymiseksi.
17. lokakuuta – Öljykriisi: arabimaat asettivat Israelia tukeneet maat boikottiin.
18. lokakuuta − Kansanedustajat Raimo Ilaskivi ja Kullervo Rainio palasivat Kokoomuksen eduskuntaryhmään.
19. lokakuuta Perustuslaillinen kansanpuolue jättää rekisteröintianomuksen oikeusministeriöön.
20. lokakuuta – Sydneyn oopperatalon avajaiset.
24. lokakuuta – Suomi ilmoitti olevansa valmis ottamaan vastaan sata chileläistä poliittista pakolaista. Ensimmäiset pakolaiset saapuivat 19. marraskuuta.
24. lokakuuta – Perustuslaillinen Kansanpuolue merkittiin puoluerekisteriin.
30. lokakuuta – Euroopassa olevien joukkojen vähentämiseen tähtäävät neuvottelut alkavat Wienissä.
31. lokakuuta – USA:n joukkojen hälytystila puretaan.

Marraskuu
4. marraskuuta – OPEC supistaa jäsenmaidensa öljyntuotantoa 25 %.
9. marraskuuta – Helsingin raastuvanoikeus tuomitsi presidentin entisen kansliapäällikön Antero Jyrängin Zavidovo-vuodon vuoksi 3200 markan sakkoihin virkamiehen salassapitovelvollisuuden rikkomisesta.
11. marraskuuta – Israel ja Egypti allekirjoittivat aselevon.
11. marraskuuta – Mariner 10 -luotain laukaistiin radalleen.
12. marraskuuta – Ensio Siilasvuo nimitetään YK:n Lähi-idän rauhanturvajoukkojen komentajaksi.
13. marraskuuta – Islannin ja Ison-Britannian välinen ns. turskasota päättyi.
14. marraskuuta – Yhdysvallat tunnusti Taiwanin olevan osa Kiinaa.
14. marraskuuta − TPSL:n seuraajaksi perustettu Sosialistinen Työväenpuolue merkittiin puoluerekisteriin.
14. marraskuuta − Prinsessa Anne ja ratsumestari Mark Phillips vihittiin avioliittoon Lontoossa.
16. marraskuuta – Eduskunta hyväksyi Suomen ja EEC:n välisen vapaakauppasopimuksen äänin 141−36. Presidentti Urho Kekkonen vahvisti sopimuksen 21. marraskuuta.
17. marraskuuta − Kreikan hallitus julisti levottomuuksien vuoksi poikkeustilan ja ulkonaliikkumiskiellon koko maahan.
20. marraskuuta – Eduskunta langetti SMP:n Veikko Vennamolle ja Rainer Lemströmille kahden viikon työskentelykiellon käyttäytymisrikkeiden vuoksi. J. Juhani Kortesalmi koki saman kohtalon 23. marraskuuta.
25. marraskuuta – Kreikan diktaattori George Papadopoulos syöstiin vallasta sotilasvallankaappauksessa.
27. marraskuuta − Paasikivi-seura luovutti Finlandia-talolle neuvostoliittolaisen taidemaalarin Ilja Glazunovin maalaaman presidentti Urho Kekkosen muotokuvan, joka oli jo keskeneräisenä herättänyt huomiota. Teosta ei kuitenkaan pidetty onnistuneena ja se sijoitettiin seuran omiin tiloihin.
30. marraskuuta − Työministeriön osastopäällikkö, diplomi-insinööri Asko Oinas nimitettiin Lapin läänin uudeksi maaherraksi vuoden 1974 alusta lukien. Edellinen maaherra Martti Miettunen siirtyi eläkkeelle.

Joulukuu
1. joulukuuta – Papua-Uusi-Guinea sai itsehallinnon.
1. joulukuuta – Populisti Mogens Glistrupin johtama oikeistolainen Kansallinen Edistyspuolue menestyi Tanskan kansankäräjävaaleissa. Pääministeri Anker Jörgensen jätti hallituksensa eronpyynnön vaalituloksen selvittyä.
3. joulukuuta – Pioneer 10 välitti ensimmäiset lähikuvat Jupiterista.
4. joulukuuta – Chilen hallitus julisti Ruotsin Chilen-lähettilään Harald Edelstamin ei-toivotuksi henkilöksi. Edelstam oli avustanut poliittisista syistä vainottuja ja häntä syytettiin tämän vuoksi puuttumisesta Chilen sisäisiin asioihin. "Mustaksi neilikaksi" kutsuttu Edelstam sai sankarin vastaanoton saavuttuaan Arlandan lentokentälle Ruotsiin.
5. joulukuuta – Kansanedustaja Georg C. Ehrnrooth erosi RKP:sta katsottuaan jääneensä vaille vaikutusvaltaa. Hän liittyi hieman myöhemmin Perustuslailliseen kansanpuolueeseen.
6. joulukuuta – Yhdysvaltain uusi varapresidentti Gerald Ford astui virkaansa.
10. joulukuuta – Sää lauhtui ennätyksellisen paljon, paikoin yli 30 astetta suurimmassa osassa maata.
18. joulukuuta – Venstren puheenjohtaja Poul Hartling muodosti Tanskalle uuden hallituksen. 18. joulukuuta – Suomalaiset urheilutoimittajat valitsivat pikajuoksija Mona-Lisa Pursiaisen ensimmäisenä naisena vuoden parhaaksi urheilijaksi.
18. joulukuuta – hallitus antaa eduskunnalle lakiesityksen energian säästämisestä.
20. joulukuuta – Suomen sisäasiainministeriö antoi öljykriisinvuoksi taloudellisen toiminnan sääntelystä poikkeuksellisissa oloissa annetun lain nojalla joukon määräyksiä energian säästämiseksi.
23. joulukuuta – Persianlahden alueen öljyntuottajamaat päättivät nostaa raakaöljyn hintaa 126 prosenttia.
25. joulukuuta – ARPANET kaatui reititystä haitanneen ohjelmointivirheen takia.
27. joulukuuta – Kansanedustaja Salme Katajavuori erosi Kokoomuksesta ja siirtyi Perustuslailliseen Kansanpuolueeseen.
28. joulukuuta – Energian säästämiseksi määrättiin kaikille moottoriajoneuvoille enimmäisnopeudeksi 80 kilometriä tunnissa kesäkuun 1974 loppuun saakka.

Elävä arkisto 1973
http://www.yle.fi/haku/?cx=007097612530377999607%3Aglpulxqhhs4&cof=FORID%3A9&q=1973&sa=L%C3%B6yd%C3%A4#909

Videohaku 1973
http://www.google.fi/search?q=1973&hl=fi&rlz=1G1ACAW_FIFI340&prmd=vi&source=univ&tbs=vid:1&tbo=u&ei=tBM2TJrWIM_-OZzZ9bUE&sa=X&oi=video_result_group&ct=title&resnum=4&ved=0CDsQqwQwAw

Kuvahaku 1973
http://www.google.fi/images?hl=fi&rlz=1G1ACAW_FIFI340&q=1973&um=1&ie=UTF-8&source=univ&ei=tBM2TJrWIM_-OZzZ9bUE&sa=X&oi=image_result_group&ct=title&resnum=12&ved=0CGwQsAQwCw

Lähdeaineisto:
Mitä, missä, milloin 1974
Mitä, missä, milloin 1975
Valitut Palat Itsenäinen Suomi