Vuosi 1968 – Kekkosen uudelleen valinta

Vuosi eduskuntavaalien jälkeen SDP kääntyi uuden johdon painostuksesta rutisten ja kitisten tukemaan Kekkosen uudelleenvalintaa 1968. Eduskuntavaalien jälkeen SDP oli onnistunut lopulta luomaan puoluetason suhteet Neuvostoliittoon, Ystävyyden vakuuttelut menettäisivät uskottavuutensa, ellei puolue tukisi Kekkosta. Vaalien varsinainen yllättäjä oli Veikko Vennamo, joka sai 230 000 ääntä. Presidentinvaalien tulos voitiin lukea kahdella tavalla. Se oli epäluottamuslause Kekkoselle. Kansaa kosiskeleva kekkosvastaisuus vietti riemujuhlaansa. Toisaalta Kekkonen sai enemmän ääniä kuin koskaan, pitkälti toista miljoonaa. Kekkonen oli tukevammin presidentti kuin koskaan aikaisemmin.
Tsekkoslovakian miehitys repäisi Suomen kommunistit lopullisesti kahtia.

Tammikuu
1. tammikuuta – Harjavallan kunta muuttui kauppalaksi ja Kuusjärven kunta Outokummun kauppalaksi. Kakskerran kunta liitettiin Turun kaupunkiin.
5. tammikuuta – Alexander Dubček valittiin Tšekkoslovakian kommunistipuolueen johtoon, Prahan kevät alkoi.
15.−16. tammikuuta − Suomessa järjestettiin presidentinvaalien valitsijamiesvaalit.
17. tammikuuta − Säveltäjä Joonas Kokkonen sai Pohjoismaiden neuvoston musiikkipalkinnon.
21. tammikuuta – Yhdysvaltain B-52-pommikone putosi Grönlantiin neljän ydinpommin kuormassa.
25. tammikuuta – Israelin sukellusvene Dakar upposi Välimerellä, 69 ihmistä sai surmansa.
27. tammikuuta – Ranskalainen sukellusvene upposi Välimerellä, 52 hukkui.
30. tammikuuta – Vietnamin sota: Tet-offensiivi alkoi Vietkongin yllätyshyökkäyksellä.
31. tammikuuta – Naurun presidentti Hammer DeRoburt julisti maan itsenäiseksi Australiasta.

Helmikuu
3. helmikuuta – Tanskan prinsessa Benedikte ja saksalainen Wittgenstein-Berleburgin prinssi Richard vihittiin avioliittoon.
4. helmikuuta − Pispalan kirkko Tampereella tuhoutui tulipalossa.
6. helmikuuta – Kymmenennet talviolympialaiset alkoivat Ranskan Grenoblessa.
7. helmikuuta − Itävalta poisti kuolemanrangaistuksen lainsäädännöstään.
8. helmikuuta – Boeing 747:n ensilento.
11. helmikuuta – Israelin ja Jordanian rajaselkkaus.
21. helmikuuta − Postipankin pääjohtaja Teuvo Aura nimitettiin Helsingin kaupunginjohtajaksi. 25. helmikuuta − Arkkipiispa Makarios valittiin Kyproksen presidentiksi.
29. helmikuuta – Robert McNamara erosi Yhdysvaltain puolustusministerin virasta jota hän oli hoitanut seitsemän vuotta.

Maaliskuu
1. maaliskuuta – Juutalainen maailmankongressi syytti Länsi-Saksan liittopresidenttiä Heinrich Lübkeä osallistumisesta natsien keskitysleirien rakentamiseen 1930- ja 1940-luvuilla. Lübke torjui syytökset.
1. maaliskuuta − Tasavallan presidentti Urho Kekkonen antoi eduskunnassa juhlallisen vakuutuksen kolmannen virkakautensa aluksi.
7. maaliskuuta – Vietnamin sota: ensimmäinen Saigonin taistelu alkoi.
8. maaliskuuta − Yhdysvallat kutsui Tukholman-suurlähettiläänsä kotiin vastalauseena Ruotsin omaksumalle asenteelle Vietnamin sotaa kohtaan.
12. maaliskuuta – Mauritius itsenäistyi.
16. maaliskuuta – Vietnamin sota: My Lain verilöyly.
19. maaliskuuta – Korkein oikeus piti voimassa kirjailija Hannu Salaman ja Otavan hovioikeudessa jumalanpilkasta saamat tuomiot, mutta alensi maksettavaksi määrättyjä korvauksia.
19. maaliskuuta – Norjan kruununprinssi Harald ja neiti Sonja Haraldsen kihlautuivat.
22. maaliskuuta – Tohtori Mauno Koivisto muodosti ensimmäisen hallituksensa.
22. maaliskuuta − Eduskunnan puhemieheksi valittiin Keskustapuolueen V. J. Sukselainen ja toiseksi varapuhemieheksi SKDL:n Leo Suonpää heidän edeltäjiensä Johannes Virolaisen ja Paavo Aition siirryttyä ministereiksi. Ensimmäinen varapuhemies, SDP:n Veikko Kokkola jatkoi tehtävässään.
30. maaliskuuta – Ludvik Svoboda valittiin Tsekkoslovakian presidentiksi.
31. maaliskuuta – Yhdysvaltain presidentti Lyndon Johnson ilmoitti, ettei hän pyri toiselle kaudelle.
31. maaliskuuta – Romanian pääministeri Ion Gheorghe Maurer ja ulkoministeri Corneliu Manescu saapuivat viralliselle vierailulle Suomeen.

Huhtikuu
4. huhtikuuta – Martin Luther King Jr. murhattiin Memphisissä Tennesseessa.
9. huhtikuuta − Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Heikki Tuominen nimitettiin Postipankin pääjohtajaksi.
9. huhtikuuta – Indeksiehto poistetaan palkka- ja lainasopimuksista.
9. huhtikuuta – Oldrich Cernik muodosti Tsekkoslovakian uuden hallituksen.
11. huhtikuuta – London Bridge myytiin miljoonalla punnalla Robert McCulloughille. Se pystytettiin myöhemmin uudelleen Arizonaan.
11. huhtikuuta – Saksassa vasemmistolaiset opiskelijat saartoivat Springer Pressin päämajan Berliinissä. Moni opiskelija pidätettiin, muun muassa Ulrike Meinhof. Opiskelijajohtaja Rudi Dutschke haavoittui vakavasti mellakan aikana sattuneessa ampumavälikohtauksessa.
19. huhtikuuta − Uudistetun Saimaan kanavan täyttö vedellä aloitettiin. Myös kanavan koekäyttö alkoi huhtikuun aikana.
23. huhtikuuta – Neuvostoliiton Suomen-suurlähettiläs Andrei Kovalev ei pitänyt antamassaan lausunnossa Suomen ja Neuvostoliiton välisen ystävyyden kannalta miellyttävänä, että Karjala-oluen etiketissä on Karjalan vaakuna. Repliikki herätti vilkkaan keskustelun Suomessa, ja Karjala-oluen myynti kasvoi räjähdysmäisesti.
30. huhtikuuta – Neuvostoliitto hyökkäsi rajusti Romanian pääministeriä Maureria ja ulkoministeri Manescua vastaan sanoen heidän osoittaneen kunnioitusta "natsien liittolaisille". Tämä johtui siitä, että Maurer ja Manescu olivat Suomen-vierailunsa aikana laskeneet kukkatervehdyksen marsalkka Mannerheimin haudalle Helsingin Hietaniemessä.

Toukokuu
4. toukokuuta – Pariisissa alkoivat 1960-luvun opiskelijaliikkeen rajuimmat mellakat ylioppilaiden vaatiessa yliopistojen hallinnon uudistamista. Työläiset alkoivat tukea opiskelijoita lakoin.
5. toukokuuta − Professori Pekka Tarjanne valittiin Liberaalisen Kansanpuolueen puheenjohtajaksi.
10. toukokuuta − Oikeuskansleri Jaakko Enäjärven tekemästä selvityksestä ilmeni, että eduskunnan taloudenhoitajana vuodesta 1944 lähtien toiminut varatuomari Björn Feiring oli vuoteen 1947 saakka osittain ja siitä lähtien kokonaan jättänyt suorittamatta valtiolle kansanedustajien palkkojen ennakonpidätykset ja eräät muut maksut. Kassavajauksen suuruudeksi todettiin yli 16 miljoonaa markkaa ja suurin osa näistä rahoista löytyi käteisenä eduskunnan kassaholvista. Tästä huolimatta eduskunnan tilintarkastajat olivat vuosittain hyväksyneet tilit. SMP:n puheenjohtaja Veikko Vennamo vaati tapauksen vuoksi eduskunnan pääsihteerin Olavi Salervon asettamista syytteeseen.
13. toukokuuta – Yhdysvaltain ja Pohjois-Vietnamin edustajat aloittivat Pariisissa varsinaiset neuvottelut kireän ilmapiirin vallitessa.
21. toukokuuta – Eduskunta hyväksyi ns. peruskoulun puitelain. Laki tuli voimaan elokuun alusta 1970.
22. toukokuuta – Ydinkäyttöinen sukellusvene USS Scorpion upposi 99 miehistön jäsenen kanssa 650 km Azoreilta.
25. toukokuuta − Åbo Akademi vietti 50-vuotisjuhlansa.
26. toukokuuta – Islanti siirtyi oikeanpuoleiseen liikenteeseen.
28. toukokuuta − Eduskunta hyväksyi vuoden 1969 alussa voimaan tulleen keskiolutlain äänin 137−33.
29. toukokuuta − Presidentti Antonin Novotny ja kuusi muuta vanhoillisen linjan kannattajaa erotettiin Tšekkoslovakian kommunistipuolueesta.
30. toukokuuta – Ranskan presidentti Charles de Gaulle hajotti Kansalliskokouksen opiskelijaliikkeen levottomuuksien ja laajalle levinneiden lakkojen vuoksi ja määräsi uudet vaalit pidettäviksi 23. kesäkuuta.

Kesäkuu
1. kesäkuuta – Ydinsulkusopimus avattiin YK:ssa allekirjoituksille. Ensimmäisenä sen allekirjoitti Irlanti ja nykyisin vain neljä maata ei ole allekirjoittanut sitä.
4. kesäkuuta − Suomen puolustusvoimat viettivät 50-vuotisjuhlaansa.
5. kesäkuuta – Presidenttiehdokas Robert F. Kennedyä ammuttiin Los Angelesissa. Hän kuoli seuraavana päivänä.
14. kesäkuuta – Vakoilun valmistelusta Neuvostoliitossa tuomittu 63-vuotias Pekka Toivola armahdettiin Neuvostoliiton korkeimman oikeuden päätöksellä. Hänet oli tuomittu kolmeksi vuodeksi vankilaan ”ankaran kurin työojennusleirille”.
15. kesäkuuta − Ranskan presidentti Charles de Gaulle armahti vuonna 1962 elinkautiseen vankeuteen tuomitut äärioikeistolaisen OAS-järjestön johtajat.
25. kesäkuuta − Tšekkoslovakian kansalliskokous hyväksyi lain, jonka nojalla palautettiin vuoden 1948 jälkeen poliittisista syistä tuomittujen kunnia.
27. kesäkuuta – Yleisradion hallintoneuvosto tuomitsi väkivaltaisten ohjelmien esittämisen televisiossa.
29. kesäkuuta – Paavi Paavali VI tuomitsi syntyvyydensäännöstelyn. Paavin lausuntoa arvosteltiin voimakkaasti eri puolilla maailmaa.
30. kesäkuuta − Historiantutkija, filosofian tohtori Kristján Eldjárn valittiin Islannin presidentiksi.

Heinäkuu
1.heinäkuuta – Ydinsulkusopimus allekirjoitetaan Moskovassa ja Washingtonissa.
2. heinäkuuta – Biafran oloja tutkinut komitea totesi raportissaan 400 000 lapsen olevan kuolemassa nälkään Biafrassa 60 lähimmän vuorokauden aikana. Biafraan oli jo tällöin lähetetty aineellista apua, mutta tarvikkeita ei ollut saatu turvallisesti perille.
4. heinäkuuta – Biafra ilmoitti kieltäytyvänsä Ison-Britannian tarjoamasta avusta niin kauan kuin Britannia toimittaa aseita Nigerian hallitukselle.
12. heinäkuuta − Sambian presidentti Kenneth Kaunda saapui valtiovierailulle Suomeen ensimmäisenä Päiväntasaajan eteläpuolisen valtion päämiehenä.17. heinäkuuta – Saddam Husseinista tuli Irakin vallankumousneuvoston varapuhemies vallankaappauksen jälkeen.
23. heinäkuuta – Hallitus päättää Suomen liittymisestä OECD:n jäseneksi.
23. heinäkuuta – Ns. Palestiinan vapautusrintama kaappasi Roomasta Tel Aviviin matkalla olleen israelilaisen lentokoneen ja pakotti sen laskeutumaan Algerin lentokentälle.
25. heinäkuuta – Paavi Paavali VI julkaisee "Humanae Evitae" -kiertokirjeen, jossa otetaan kielteinen kanta keinotekoiseen syntyvyyden säännöstelyyn.
31. heinäkuuta – Ranska ilmoitti tukevansa Biafran itsenäisyystaistelua.

Elokuu
2. elokuuta – Suomen vanhin puukirkko, 1600-luvulla rakennettu Hailuodon kirkko, tuhoutui salaman sytyttämässä tulipalossa.
3. elokuuta – Sosialististen maiden huippukokous Bratislavassa.
5. elokuuta – Saimaan kanava vihittiin uudelleen käyttöön. Presidentti Kekkonen avasi Mustolan sululla kanavan leikkaamalla saksilla sulun yli pingotetun sinivalkoisen nauhan.
9. elokuuta – Presidentti Urho Kekkonen armahti kirjailija Hannu Salaman tälle jumalanpilkan takia langetetusta ehdollisesta vankeustuomiosta ja korvauksista. Presidentti teki ratkaisunsa vastoin korkeimman oikeuden kantaa.
21. elokuuta – 200 000 Varsovan liiton sotilasta ja 5 000 panssarivaunua valtasi Tšekkoslovakian ja päätti Prahan kevään.
23. elokuuta – Ruotsalais-suomalaisen autotehtaan sijaintipaikaksi ilmoitetaan Uusikaupunki.
29. elokuuta − Norjan kruununprinssi Harald avioitui Sonja Haraldsenin kanssa.

Syyskuu
6. syyskuuta – Swazimaa itsenäistyi.
9. syyskuuta − Ranskan presidentti Charles de Gaulle tuomitsi Tšekkoslovakian miehityksen.
12. syyskuuta – Albania erosi Varsovan liitosta.
12. syyskuuta − Helsingissä allekirjoitettiin Uuteenkaupunkiin sijoittuvan Saab-Valmet Oy -henkilöautotehtaan perustamissopimus.
15. syyskuuta – Ruotsin valtiopäivävaaleissa sosiaalidemokraatit saivat enemmistön (50,12 %) äänistä.
22. syyskuuta – Siperiassa ja Kiinassa sattui täydellinen auringonpimennys. Suomessa pimennys näkyi osittaisena.
27. syyskuuta – Ranska esti jälleen Ison-Britannian pääsyn Euroopan talousyhteisön EEC:n jäseneksi.
28. syyskuuta – Kirkkonummella sijaitseva Eliel Saarisen suunnittelema Hvitträskin kartano pakkohuutokaupattiin. Kansallis-Osake-Pankki osti n. 15 hehtaarin tilan 1,85 miljoonan markan hinnasta. Kartanoa pidettiin arvokkaana rakennustaiteellisena muistomerkkinä.
29. syyskuuta – Kansanäänestys Kreikassa antoi sotilasjuntalle lisää valtaa.

Lokakuu
2. lokakuuta – Opiskelijamielenosoitus päättyi verilöylyyn La Plaza de las Tres Culturasilla Méxicossa.
3. lokakuuta – Kenraali Juan Velasco Alvaradon Perussa johtama sotilasvallankaappaus poisti presidentti Fernando Belaúnde Terryn vallasta.
6.−7. lokakuuta − Suomessa järjestettiin kunnallisvaalit. Leimallisin piirre oli äänioikeutettujen ja vaaleissa valittujen keski-iän selvä aleneminen suurten ikäluokkien saatua äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden.
7. lokakuuta – Neuvostoliiton pääministeri Aleksei Kosygin saapui kolmen päivän vierailulle Suomeen. Presidentti Urho Kekkonen ja Kosygin siirtyivät Hiittisten saaristoon kalastamaan ja neuvottelemaan. Kosyginin vierailu herätti huomiota läntisen Euroopan lehdistössä; eräät lehdet kirjoittivat Tšekkoslovakian miehitykseen viitaten jopa neuvostojoukkojen mahdollisesta siirrosta Suomeen.
11. lokakuuta – Sotilasvallankaappaus Panamassa eversti Omar Torrijos Herreran johdolla.
11. lokakuuta – NASAn Apollo 7, ensimmäinen miehitetty Apollo-lento, laukaistiin matkaan.
12. lokakuuta – Espanjalle kuulunut Päiväntasaajan Guinea itsenäistyi.
12. lokakuuta – Kesäolympialaiset alkoivat Mexicossa.
15. lokakuuta – Kiina ilmoitti, että presidentti Liu Shaoqilta oli riistetty kaikki hänen viralliset tehtävänsä kommunistipuolueessa, mikä merkitsi Mao Zedongin voittoa Liun ja Maon valtataistelussa.
19. lokakuuta – Pohjoismaiden pääministerit sopivat kokouksessaan Oslossa yhteispohjoismaisen talousalueen luomiseen tähtäävän Nordek-hankkeen aikataulusta.
20. lokakuuta – Aristoteles Onassis ja Jacqueline Kennedy menivät naimisiin Skorpioksen saarella. 28. lokakuuta − Tšekkoslovakia juhli 50-vuotista itsenäisyyttään. Juhlien aikana puhkesi voimakkaita Neuvostoliiton vastaisia mielenosoituksia.

Marraskuu
1. marraskuuta – Presidentti Liu Shaoqi erotettiin Kiinan kommunistipuolueesta.
1. marraskuuta – Suomi valitaan YK:n turvallisuusneuvostoon.
5. marraskuuta – Yhdysvaltain presidentinvaaleissa republikaanipuolueen Richard M. Nixon voitti niukasti varapresidentti Hubert Humphreyn ja riippumattoman ehdokkaan George C. Wallacen.
5. marraskuuta – Koivisto palasi lomamatkalta Moskovasta ja esitti sähkövetureiden tilaamista Neuvostoliitosta. Eduskunta oli aikaisemmin tehnyt päätöksen sähkövetureiden tilaamisesta kotimaasta.
19. marraskuuta – Armeija kaappasi vallan Malissa Afrikassa.
25. marraskuuta – "Vanhan valtaus" Helsingissä.
26. marraskuuta − Helsingin yliopiston ylioppilaskunta vietti 100-vuotisjuhliaan.
28. marraskuuta – Matkustajalaivat Ilmatar ja Botnia törmäsivät Långnäsin sataman edustalla Ahvenanmaalla, jolloin kuusi henkilöä kuoli. Onnettomuushetkellä oli sakea sumu.

Joulukuu
16. joulukuuta – Eduskunta hyväksyi puoluelain ja Suomen liittymisen OECD:n jäseneksi. Äänestysluvut olivat 122–53 ja 126–38.
17. joulukuuta – Puolustusministeri Suorttanen kumosi julkisuudessa esitetyt tiedot aseiden viennistä laittomasti ulkomaille rikospoliisin suoritettua tutkimuksen.
21. joulukuuta – Apollo 8 laukaistiin avaruuteen ja se kiersi ensimmäisenä avaruusaluksena Kuun.
26. joulukuuta – Israelilainen matkustajakone joutui arabiterroristien hyökkäyksen kohteeksi Ateenassa Kreikassa. Israelin ilmavoimat tuhosivat kostoksi 13 libanonilaista matkustajakonetta Beirutissa kaksi päivää myöhemmin. Israel luonnehti kostoiskua varoitukseksi arabimaille. YK:n turvallisuusneuvosto tuomitsi Israelin tekemän iskun 31. joulukuuta.

Elävä arkisto 1968
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=h&g=&n=1968&k=&m=

Kuvahaku 1968
http://images.google.fi/images?um=1&hl=fi&lr=&rlz=1G1ACAW_FIFI340&tbs=isch%3A1&sa=1&q=1968&btnG=Haku&aq=f&aqi=&aql=&oq=&gs_rfai=&start=0

Videohaku 1968
http://video.google.com/videosearch?hl=fi&rlz=1G1ACAW_FIFI340&q=1962&um=1&ie=UTF-8&ei=_Wk1S4X0JILc-QaXjuCuCg&sa=X&oi=video_result_group&ct=title&resnum=11&ved=0CDIQqwQwCg#emb=0&hl=fi&q=1968&view=3

Lähdeaineisto:
Valitut Palat: Itsenäinen Suomi
Mitä, missä, milloin 1969
Mitä, missä, milloin 1970