maanantai 9. helmikuuta 2009

Simo Häyhä - Valkoinen kuolema




Korpraali Simo Häyhä oli suomalainen legendaarinen sotasankari, joka tunnettiin puna-armeijassa paremmin nimellä "Valkoinen kuolema" eli "Belaja Smert". Häyhän taisteluissa tarkka-ampujana saavuttama menestys, 505 viholliskaatoa, on maailmassa yhä ylittämätön. (Joidenkin lähteiden mukaan luku on 542). Lisäksi Häyhä surmasi yli 200 neuvostosotilasta konepistoolilla. Tarkka-ampuja Simo Häyhä on yksi niistä miehistä, jotka teoillaan loivat talvisodan hengen.

Talvisota kutsui Simunaa

Simo Häyhä, lempinimeltään Simuna, komennettiin ylimääräisiin kertausharjoituksiin kotoaan Rautjärveltä syksyllä 1939, kun Neuvostoliitto vaati Suomelta alueita Leningradin puolustuksen takaamiseksi. Simo Häyhä komennettiin reservin luutnantti Aarne Juutilaisen, Marokon Kauhun, kompaaniaan. Se kuului everstiluutnantti Ville Teittisen Jalkaväkirykmentti 34:ään, joka puolestaan oli osa eversti Lauri Tiaisen 12. divisioonaa.

Juutilainen määräsi Häyhän Merimetso 6:ksi nimetyn komppaniansa tarkka-ampujaksi. Rykmentti sai varusteensa ja lähti matkaan Laatokan pohjoispuolelle. Talvisota syttyi marraskuun viimeisenä päivänä 1939. Tammikuussa 1940 Häyhä oli kaatanut jo komppanian verran vihollisia.
Häyhä aiheutti neuvostoupseereille suuret tappiot, joten hän oli vihattu ja pelätty taistelija. Siksi häntä surmaamaan lähetettiin puna-armeijan tarkka-ampujia, jotka kuitenkin palasivat takaisin sinkkiarkuissa Häyhän kaatamina.
Kerrotaan, että neuvostoupseerit tilasivat tykistöltään keskityksiä yksinomaan Häyhää varten. Häyhä kehitti talvisodassa tarkka-ampuja taktiikana, joka on käytössä tänä päivänäkin. Hän muun muassa jäädytti asemansa edustan vedellä, jotta kiväärin suupaine ei tupruttaisi lunta ammuttaessa ja paljastaisi näin tarkka-ampujan sijaintia. Simo Häyhä palkittiin rintamalla ollessaan ruotsalaisten lahjoittamalla hopealaatoin koristelulla Sako-tarkkuuskiväärillä, jota Häyhä ei kuitenkaan käyttänyt taisteluissa. Tällöin Häyhä oli saavuttanut jo 219 viholliskaatoa.

Tarkka-ampujan joululahja

On joulukuun 21. päivä, Stalinin syntymäpäivä, vuonna 1939 Kollaalla. Torstai-ilta on hämärtymässä. Lumipukuinen mies makaa tukevassa ampuma-asennossa likaisen harmaassa hangessa. Matkaa vihollisen linjoihin on 400 metriä. Venäläiset ovat olleet tavanomaista varomattomampia. Jälleen liikettä. Suomalainen tarkka-ampuja ottaa vihollisen tasajyvälle, arvioi vaistomaisesti välimatkan ja tuulen. Hän poistaa liipaisimesta etuvedon ja hengittää rauhallisesti ulos. Pystykorva haukahtaa.
Korpraali Simo Häyhä on tehnyt uuden ennätyksen, vieressä makaava tarkkailija kirjaa päivän saldoksi 25 varmaa tapausta. Viimeisen kolman päivän yhteissaaliiksi tulee 51 vihollista. Se on Häyhän joululahja komppanialleen.

Perjantaina komppanianpäällikk Aarne "Pappa" Juutilainen, Marokon Kauhuksi sanottu, saa vieraita etulinjan tuntumassa olevaan komentotelttaansa. Tulijoiden joukossa ovat kansanedustaja ja kappalainen Antti J.Rantamaa sekä kirjailija Mika Waltari. Pappa esittelee porukkansa.
- Ja sitten tässä tämä pikkuinen, mies kuin pippuri, Juutilainen sanoo. - Näyttää lauhkealta, mutta vihainen se on. Pienikokoinen, 160 cm pitkä, mies tuntuu sulautuvan teltan varjoihin.
- Simuna, sinä syntinen, tunnusta nyt papin kuullen, kuinka monta Iivanaa sinulla on tunnollasi, Juutilainen jatkaa. Korpraali nousee seisomaan. - Herra luutnantti, varmoja tapauksia on siinä 138:n paikkeilla. Vieraat katsoivat toisiinsa epäuskoinen hymy huulillaan. Sotaa on käyty vasta kolme viikkoa. - Hyvät herrat, totta se on. Kun päiväluku nousi yli kymmeneen, tapauksista alettiin pitää kirjaa. Korpraali Häyhällä on virallinen valvoja, jotta luvut olisivat uskottavia. Tässä mennään, vaikka sota ei vielä ole edes alkanut.

Tarkka-ampuja Simo Häyhä

Simo Häyhä, talvisodan legendaarinen tarkka-ampuja syntyi Rautjärvellä Kiiskisen kylässä 17. päivänä joulukuuta vuonna 1905. Hänen isänsä oli talollinen Juho Häyhä ja äitinsä Katriina os. Vilkko. Simo Häyhä kävi Miettilän kansakoulun ja liittyi Rautjärven suojeluskuntaan heti täytettyään 17 vuotta. Vuonna 1925 Häyhä lähti suorittamaan 15 kuukauden asevelvollisuuttaan Raivolaan Polkupyöräpataljoona 2:een. Hän pääsi aliupseerikouluun ja palveli loppuajan korpraalina Polkupyöräpataljoona 1:ssä Terijoella. Häyhä pääsi siviliin ja jatkoi harrastuksiaan suojeluskunna parissa.

Talvisodassa Häyhä määrättiin tarkka-ampujaksi. Merimetso 6 vetäytyi Suvilahden kautta kohti pientä puropahasta joka kantoi komeaa nimeä, Kollaanjoki. Simo Häyhä ryhtyi pystykorvallaan harventamaan vihollisen muonavahvuuksia. Joulunpyhät ja kirjeenvaihtajat tulivat ja menivät.

Suomalaisia oli kauan häirinnyt vihollisen erittäin taitava tarkka-ampuja. Juutilaisen komppaniasta oli jo kaatunut neljä joukkueenjohtajaa. Epäiltiin, että asialla on yksi ainut tarkka-ampuja. Juutilainen oli itse yrittänyt kiikarikiväärillään napata taitavan vihollisen, turhaan.
- Koeta saada se ryssä pois, Juutilainen sanoi lopulta Häyhälle. - Herra luutnantti, teen parhaani. - Onnea matkaan. Pappa sanoi ja puristi Simunan kättä. Aikaisin seuraavana aamuna Häyhä söi tukevan aamiaisen ja pukeutui lämpimästi. Hän otti piristeeksi mukaansa muutaman sokeripalan. Ampuma-asema oli valittu huolella. Tarkkailijaksi lähti mukaan eräs vänrikki. Häyhä tarkkaili edessään olevaa maastoa. Tunnit kuluivat. Asemasota oli verkkaista, välillä ampuivat vihollisen pikakiväärit, välillä suomalaisten konekiväärit. Sitten vihollisen tarkka-ampujan valppaus petti. Häyhä huomasi, miten hänen selkänsä taakse laskeva aurinko välähti kiikairintähtäimen linssistä. Matkaa oli 450 metriä. Hän otti paikan tasajyvälle ja kun vihollinen varomattomasti kohottautui, Häyhä ampui. Hän latasi nopeasti kiväärinsä uudestaan. Uutta laukausta ei tarvittu, se oli laaki ja vainaa. Puna-armeijana 56 divisioonan 213. jalkaväkirykementillä oli yksi tarkka-ampuja vähemmän.

Hautajaiset seis, ruumis puuttuu

Hyökkäys alkoi keskiviikkkona maaliskuun kuudentena päivänä kello 5.30. Juutilaisen ja Toiviaisen komppaniat olivat aluksi von Haartmanin reservinä. Kello 6.20 Juutilaisen komppania sai käskyn hyökätä avoimen laakson yli kohti vihollista, joka ei suostunut lähtemään asemistaan.
Vihollinen sai yllättäen vahvistusta, hyökkäyksestä tuli verilöyly. Suomalaisten tappiot olivat puolelta päivin jo 140 miestä. Simo Häyhä makasi lumessa suuren kiven takana. Laskelmiensa mukaan hän oli kaatanut noin 40 vihollista. Suomalaiset käynnistivät yhden lukuisista vastaiskuistaan. Venäläiset puolestaan huusivat uraata ja ryntäsivät suoraan kohti suomalaisia. Häyhä ampui vihollisia minkä kiväärillään ehti, konepistoolia ei ollut. Suomalaiset aloittivat perääntymisen, vihollisia oli liikaa. Kello 14 Häyhä, joka oli jäänyt suojaamaan vetäytymistä, kahlasi kyyryssä taaksepäin. Luodit piiskasivat lunta hänen ympärillään. Simuna pyörähti ympäri ampuakseen takaisin. Hän tuijotti suoraan vihollisen kiväärin piipuun. Räjähtävä luoti osui Häyhän vasempaan leukaan. Tieto Häyhän haavoittumisesta oli ankara isku Pappa Juutilaiselle ja koko komppanialle.

Häyhästä ei kuultu mitään koko maaliskuun 1940 aikana. Sitten tuli suruviesti. Simuna oli kuollut haavoihinsa sairaalassa. Juutilainen kertoi huhtikuussa pastori Rantamaalle Häyhän kohtalosta. Rantamaa puhui ylistäen kaatuneesta Häyhästä rykmentin jumalanpalveluksessa 7. päivänä huhtikuuta. Simokin oli lukenut lehdestä kuolemastaan. Niinpä hän rupesi kirjoittamaan, että hautajaiset seis, ruumis puuttuu.

Viimeiset vuotensa Simo Häyhä vietti Haminassa sotaveteraanien hoitokodissa. Hän kuoli 1. huhtikuuta 2002 Haminassa 96-vuotiaana.

Lähdeaineisto: Petri Sarajanen Valkoinen kuolema ISBN-952-5170-44-3
Robert Brantberg Sotasankarit
Lisätietoja näsitä linkeistä
Aarne Juutilainen "Marokon Kauhu" - haastattelu
http://www.yle.fi/player/player.jsp?name=El%E4v%E4+arkisto%2F05821_1

Pekka Tiilikaisen rintamaselsotus - lentohyökkäys
http://www.yle.fi/player/player.jsp?name=El%E4v%E4+arkisto%2F00256_1
klo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti