Kesäkuussa 2026 maailmaa määrittivät historian suurin urheilutapahtuma, poikkeukselliset sääilmiöt, merkittävät poliittiset käänteet sekä teknologiajättien uutuudet.
Koko maailman tärkeimmät tapahtumat jakautuivat seuraaviin pääteemoihin:
Urheilu
FIFA World Cup alkoi: Pohjois-Amerikassa (Yhdysvallat, Meksiko ja Kanada) potkaistiin käyntiin historian suurin jalkapallon MM-lopputurnaus, jossa pelasi ensimmäistä kertaa mukana 48 maata.
Moottoriurheilu: Formula 1 -kauden perinteinen kohokohta, Monacon Grand Prix, ajettiin kesäkuun ensimmäisenä viikonloppuna (5.–7. kesäkuuta).
Ilmasto ja luonto
Ennätysmäinen helleaalto Euroopassa: Kesäkuun loppupuolella raju helleaalto iski laajasti Eurooppaan, tuoden mukanaan yli 1 300 helteisiin liittyvää liitännäiskuolemaa. Erityisesti Länsi-, Keski- ja Etelä-Eurooppa kärsivät poikkeuksellisesta kuumuudesta.
Merten lämpöennätys: Tutkijat vahvistivat, että maapallon valtameret kokivat mittaushistoriansa kuumimman kesäkuun ilmastonmuutoksen ja El Niño -ilmiön seurauksena.
Politiikka ja diplomatia
Kolumbian presidentinvaalit: Maa äänesti vaalitoisella kierroksella uudeksi presidentiksi Donald Trumpin tukeman, poliittisen järjestelmän ulkopuolelta tulleen ehdokkaan, mikä muutti merkittävästi Etelä-Amerikan poliittista suuntaa.
Kansainväliset jännitteet: Yhdysvaltojen ja Iranin väliset diplomaattiset neuvottelut jatkuivat Hormuzinsalmen ja Libanonin tilanteesta historian uutisvirran mukaan. Samaan aikaan Kiina asetti uusia talouspakotteita yhdysvaltalaisille puolustus- ja harvinaisten maametallien yrityksille.
Teknologia ja kulttuuri
Apple WWDC 2026: Teknologiajätti Apple järjesti vuotuisen kehittäjäkonferenssinsa 8. kesäkuuta alkaen esitellen muun muassa uuden iOS 27 -käyttöjärjestelmän ja uusia tekoälyominaisuuksia.
Tähtitiede: Kesäkuun lopussa ympäri maailmaa ihasteltiin poikkeuksellisen matalalla loistanutta kesäkuun täysikuuta eli "Mansikkakuuta".
Ukrainan sodassa kesäkuu 2026 merkitsi rintamatilanteen selvää tasaantumista ja Venäjän hyökkäysinnon hyytymistä, kun taas Ukraina kiihdytti poikkeuksellisen rajuja pitkän kantaman iskujaan syvälle Venäjän alueelle ja Krimille.
Sodan tilanne kesäkuussa jakautui seuraaviin päälinjoihin:
1. Jähmettynyt maarintama
Venäjän hyökkäys hyytyi: Euronews-sivuston ja sotatutkimuslaitos ISW:n raporttien mukaan rintamalinjat pysyivät kesäkuussa lähes jäätyneinä. Venäjä onnistui etenemään koko kuukauden aikana keskimäärin vain noin 1 neliökilometrin päivävauhtia.
Taistelut Donbasissa: Venäjä yritti jatkaa painostusta Donetskin alueella Kramatorskin ja Pokrovskin suunnilla. Se yritti vallata Kostjantynivkan kaupungin ja esitti jopa outoja paikallisia tulitaukoehdotuksia, mutta Ilta-Sanomien raporttien mukaan Ukraina piti kaupungin visusti hallinnassaan.
Ukrainan paikalliset onnistumiset: Ukraina saavutti pieniä paikallisia menestyksiä ja onnistui vapauttamaan alueita muun muassa läntisellä Zaporižžjan alueella, mikä pakotti Venäjän puolustuskannalle osassa eteläistä rintamaa.
2. Ukrainan massiivinen iskukampanja Venäjän puolelle
40 päivän iskurynnäkkö: Presidentti Volodymyr Zelenskyi valtuutti kesäkuun lopulla uuden 40 päivää kestävän välimatkan ja pitkän kantaman iskukampanjan, jonka tavoitteena on pakottaa Venäjä rauhanneuvotteluihin.
Ennätysmäiset etäisyydet: Ukrainan droonit tekivät historiallisen iskun peräti 2 500 kilometrin päähän Venäjän rajasta sytyttäen tuleen Venäjän suurimman öljynjalostamon Länsi-Siperiassa. Iskujen sarja aiheutti Venäjälle laajaa polttoainepulaa ja taloudellista painetta.
Krimin hätätila: Ukrainan jatkuvat ja onnistuneet ohjus- ja drooni-iskut Krimin logistiikkaa ja sähköverkkoja vastaan johtivat siihen, että miehitysviranomaiset julistivat Krimille hätätilan. Iskut aiheuttivat Sevastopolissa laajoja sähkökatkoja ja saivat siviiliväestön pakenemaan niemimaalta.
3. Venäjän ilmapommitukset siviilikohteisiin
Jatkuva terrori: Vastineena rintaman jämähtämiselle Venäjä moukaroi Ukrainan kaupunkeja sadoilla drooneilla, liitopommeilla ja ballistisilla ohjuksilla. Iskut kohdistuivat rajusti muun muassa Kiovaan ja Harkovaan, joissa kuoli ja loukkaantui kymmeniä siviilejä ja pelastustyöntekijöitä.
4. Venäjän sisäinen ilmapiiri
Sotaväsymys kasvaa: Kremlistä vuotaneiden tietojen ja mielipidekyselyjen perusteella Venäjän kotirintamalla alkoi näkyä yhä selvempää väsymystä sotaan. Venäläiset ovat entistä kiinnostuneempia sodan lopettamisesta, sillä Ukrainan iskut toivat sodan vaikutukset suoraan venäläisten arkeen polttoainepulan ja inflaation muodossa.
Iranin sodassa saavutettiin kesäkuussa merkittävä diplomaattinen käänne, kun Yhdysvallat ja Iran allekirjoittivat aseleposopimuksen, mikä päätti yli kolme kuukautta kestäneen suoran ja tuhonomaisen sotatilan. Tämän seurauksena tilanne on siirtynyt aktiivisista taisteluista epävarmaan diplomaattiseen vääntöön ja jännittyneeseen rauhaan.
Sodan ja sen jälkipuintien nykyinen tilanne jakautuu seuraaviin pääkohtiin:
1. Aselepo ja sodan päättyminen
Aseleposopimus allekirjoitettiin: Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Iranin presidentti Masoud Pezeshkian allekirjoittivat 17. kesäkuuta historiallisen aseleposopimuksen (MoU), joka määräsi sotilaallisten operaatioiden välittömän lopettamisen kaikilla rintamilla. Kesäkuun lopussa (28.6.) osapuolet sopivat lopettavansa iskuvaihdot kokonaan.
Neuvottelut jatkuvat Qatarissa: Iranilaiset ja yhdysvaltalaiset diplomaatit ovat kokoontuneet Dohaan neuvotteluihin sopimuksen täytäntöönpanosta. Suoria virallisia neuvotteluita tai Iranin ydinohjelmaa koskevia keskusteluita Iran kuitenkin yhä välttelee.
Sopimuksen ehdot: Alustavien tietojen mukaan sopimukseen kuuluu Yhdysvaltojen asettaman merisaarron purkaminen sekä 300 miljardin dollarin jälleenrakennusrahaston perustaminen Iranille. Tutkijoiden mukaan sopimus oli Yhdysvalloille strateginen perääntyminen, sillä tavoitteesta vaihtaa Iranin hallinto jouduttiin luopumaan.
2. Hormuzinsalmen kiista ja talous
Maksukiista salmessa: Vaikka sota on päättynyt, jännitteet ovat siirtyneet Hormuzinsalmeen. Institute for the Study of War (ISW) mukaan Iran yrittää asettaa salmen kautta kulkeville kansainvälisille aluksille omia pakollisia kauttakulkumaksujaan.
Omanin vastustus: Naapurimaa Oman vastustaa Iranin vaatimia maksuja, ja asiasta on syntynyt alueellinen kiista. Iran puolestaan käyttää salmen hallintaa vipuvartena ja tarjoaa esimerkiksi Kiinalle erikoisalennuksia "palvelumaksuista" sitouttaakseen kumppaneitaan.
3. Libanonin tilanne ja Hizbollah
Aselepo rakoilee Libanonissa: Iranin tukema äärijärjestö Hizbollah on kieltäytynyt hyväksymästä Yhdysvaltojen välittämää Libanonin ja Israelin välistä tulitaukosuunnitelmaa. Hizbollah pitää sopimusta antautumisena, mikä uhkaa suistaa alueen uudelleen taisteluihin.
Israelin maajoukot: Israelin armeija (IDF) ilmoitti heinäkuun alussa ottaneensa hallintaansa Hizbollahin laajan maanalaisen tunneliverkoston Etelä-Libanonissa, ja alueen puhdistaminen jatkuu rauhansopimuksesta huolimatta.
4. Iranin sisäpoliittinen tilanne
Khamenein hautajaiset: Iranissa vietetään parhaillaan kuusipäiväistä suruaikaa ja massiivisia hautajaisia maan korkeimmalle johtajalle, ajatollah Ali Khameneille, joka sai surmansa sodan sytyttäneissä Yhdysvaltojen ja Israelin massiivisissa ilmaiskuissa helmikuussa.
Hallinto vahvistui iskusta huolimatta: Vaikka ylin johtaja kuoli ja sota aiheutti valtavia tuhoja, asiantuntijat arvioivat Ylen haastattelussa, että islamilaisen tasavallan hallinto otti sodasta torjuntavoiton maailman mahtavinta sotilasmahtia vastaan. Tämä on pönkittänyt autoritaarisen hallinnon asemaa ja tehnyt maansisäisestä vallankumouksesta epätodennäköisemmän.
Suomessa kesäkuu 2026 käynnisti vilkkaan kesäkauden, jota määrittivät helteinen suvisää, suuret yleisötapahtumat sekä merkittävät liikenne- ja turvallisuusuutiset.
Maan tärkeimmät tapahtumat jakautuivat seuraaviin pääteemoihin:
Kulttuuri ja suuret festivaalit
Juhannus ja keskikesän juhla: Suomessa vietettiin perinteistä juhannusta kesäkuun kolmantena viikonloppuna (19.–20.6.). Suuret festivaalit, kuten Himos Juhannus, kokosivat kymmeniätuhansia juhlijoita ympäri maata.
Kaupunkitapahtumat ja festarit: Helsinki täyttyi ilmaisohjelmasta perinteisenä Helsinki-päivänä 12. kesäkuuta. Kuun loppupuolella käynnistyi myös metallimusiikin suurtapahtuma Tuska Festival Helsingissä sekä legendaarinen Provinssi Seinäjoella.
Perinteikkäät erikoiskilpailut: Kuhmon Pajakkakoskella miteltiin perinteisissä Tukkilaisten SM-kisoissa 27. kesäkuuta.
Turvallisuus ja ilmatila
Ilmatilarajoitukset Kaakkois-Suomessa: Puolustusvoimat asetti kesäkuun aikana ja aivan heinäkuun alussa useita lyhytaikaisia ilmatilarajoituksia Kaakkois-Suomeen. Toimilla varauduttiin itärajan yli mahdollisesti harhautuviin lennokkeihin ja droneihin Ukrainan ja Venäjän välisten iskujen vuoksi.
Liikenne ja infrastruktuuri
Hailuodon kiinteä yhteys aukesi: Suomen pisin pengertie ja uusi kiinteä silta mantereelta Hailuodon saareen avautui liikenteelle. Historiallinen yhteys korvasi perinteisen lauttaliikenteen, mutta synnytti heti kesäkuussa vilkasta keskustelua kapean tien turvallisuudesta ja autojen tekemistä vaarallisista pyöräilijöiden ohituksista.
Sää
Helle-ennätykset paukkuivat: Kesäkuu päättyi poikkeuksellisen kuumissa ja helteisissä merkeissä koko Suomessa, mikä vauhditti uimarantojen ja terassien kesäsesongin alkamista ennen heinäkuun ukkosrintamien saapumista.
Suomen poliittinen tilanne
Suomen poliittista tilannetta leimaavat tällä hetkellä vahva keskittyminen talouskuripolitiikkaan, itärajan turvallisuustilanteen hallinta sekä hallituksen ja opposition välinen tiukka vääntö sosiaaliturvaleikkauksista. Pääministeri Petteri Orpon (kok.) johtama oikeistohallitus jatkaa ohjelmansa toteuttamista, vaikka poliittinen ilmapiiri on poikkeuksellisen jännittynyt.
Maan poliittinen tilanne jakautuu seuraaviin pääteemoihin:
Hallituksen sisäinen dynamiikka ja talous
Tiukka talouslinja jatkuu: Hallituksen kärkihankkeena on valtionvelan kasvun taittaminen Valtioneuvoston tavoitteiden mukaisesti. Tehdyt veronkorotukset (kuten arvonlisäveron nosto) ja sosiaaliturvan leikkaukset herättävät edelleen laajaa kansalaisvastustusta ja lakkoilua, mutta hallitusrintama pysyy yhtenäisenä Ylen poliittisten analyysien mukaan.
Perussuomalaisten asema: Puolueen tiukka maahanmuuttolinja ja EU-kriittisyys luovat ajoittain jännitteitä hallituskumppani RKP:n kanssa, mutta hallituksen toimintakyky ei ole vaarantunut.
Turvallisuus- ja ulkopolitiikka
Yksimielisyys idänsuhteissa: Suomen poliittinen johto on täysin yhtenäinen tiukassa linjassaan Venäjää kohtaan. Puolustusvoimien kesäkuiset ilmatilarajoitukset ja itärajan sulku herättävät eduskunnassa keskustelua vain käytännön toteutuksesta, ei itse päämäärästä.
Nato-integraatio: Suomen Nato-jäsenyyden syventäminen ja puolustusyhteistyö Yhdysvaltojen kanssa etenevät laajalla poliittisella tuella yli hallitus-oppositiovihon.
Opposition reaktiot ja asetelmat
SDP johtaa vastarintaa: Suurin oppositiopuolue SDP kritisoi hallitusta kovasanaisesti hyvinvointivaltion alasajosta ja vaatii pehmeämpää talouspolitikkaa.
Keskustan tasapainoilu: Keskusta yrittää löytää tilaa oppositiossa kritisoimalla sekä hallituksen kylmyyttä että SDP:n velanottohalukkuutta, keskittyen erityisesti aluepolitiikkaan ja maaseudun elinvoimaan.
Suomen hallituksen taloustoimet ja puolueiden uusimmat kannatuslukemat herättävät tällä hetkellä poikkeuksellisen kiivasta keskustelua. Hallituksen linja nauttii luottamusta omissa riveissään, mutta kansalaisten silmissä ja gallupeissa tilanne on paineellinen.
1. Hallituksen taloustoimet ja uudet lait
Tiukka kulukuuri ja veromuutokset: Valtiovarainministeri Riikka Purran johdolla hallitus toteuttaa mittavia säästöjä valtion budjettiin. Osana sopeutuksia astui heinäkuun alussa voimaan merkittävä yritystoimintaan vaikuttava verotuen poisto, jonka odotetaan tuovan valtion kassaan 47 miljoonaa euroa.
Alkoholilain uudistus voimaan: Suomalaisten arkeen vaikuttava lakimuutos astui voimaan kesä-heinäkuun vaihteessa, kun Alkojen aukioloaikoja laajennettiin Ylen selkouutisten mukaan. Kauppakeskusten Alkot saivat historiansa aikana ensimmäistä kertaa olla auki sunnuntaisin (klo 12–18), ja lauantain aukioloa jatkettiin iltakymmeneen.
Kritiikki toimien ajoituksesta: Taloustieteilijät ovat arvostelleet Orpon hallitusta siitä, että suuri osa kaavailluista miljardisopeutuksista on lykätty vasta vuodelle 2027, mikä jättää kuluvan vuoden budjetin edelleen vahvasti alijäämäiseksi. Samalla kesäkuun lopussa julkaistu Helsingin Sanomien kysely paljasti, että jopa 59 % suomalaisista arvioi pääministeri Orpon suoriutuneen tehtävästään huonosti.
2. Puoluekannatus (Heinäkuu 2026)
Ylen tuorein kannatusmittaus ja kesäkuun HS-gallup osoittavat, että poliittinen valta-asetelma on siirtynyt selvästi opposition eduksi:
SDP selkeässä johdossa (23,2 %): Antti Lindtmanin johtama SDP pitää hallituskritiikin voimalla ykköspaikkaa, vaikka se on menettänyt hieman kannattajiaan entistä vahvemmalle Vasemmistoliitolle.
Kokoomus syvässä luisussa (17,4 %): Pääministeripuolueen kannatus putosi alimmilleen koko vaalikaudella Ylen raportoiman kolmen kuukauden miinusputken päätteeksi. Erityisesti naisäänestäjien tuki kokoomukselle on hiipunut talousleikkausten myötä.
Perussuomalaiset nousussa kolmanneksi: Perussuomalaiset ohitti keskustan ja nousi takaisin maan kolmanneksi suosituimmaksi puolueeksi hallitusvastuusta huolimatta.
Vasemmistoliitto ennätyslukemissa (11,2 %): Puolue ratsastaa vahvassa punavihreässä nosteessa ja kerää tukiijoiltaan ennätyksellistä suosiota Verianin tutkimusjohtajan mukaan.
Hallituspuolueiden yhteiskannatus on painunut historiallisen matalalle tasolle (38 %) Ylen uutisoinnin mukaan.
Hyvinvointialueiden rahoituskriisi ja syksyn 2026 budjettineuvottelut muodostavat Suomen politiikan vaikeimman solmukohdan, jossa hallituksen talouskuri iskee suoraan kansalaisten peruspalveluihin.
Talousleikkausten vaikutukset ja tuleva poliittinen vääntö jakautuvat seuraavasti:
1. Leikkausten rajut vaikutukset hyvinvointialueilla
Alueet syvässä kriisissä: Lähes kaikki hyvinvointialueet tekevät raskaasti tappiollista tulosta, ja hallituksen vaatimat säästöt ovat pakottaneet ne historiallisen rajuihin säästöohjelmiin.
Sairaaloiden ja palvelupisteiden sulkemiset: Kesäkuun aikana useat alueet tekivät päätöksiä pienten terveysasemien, vanhainkotien ja vuodeosastojen lakkauttamisesta. Erityisesti kriisiytynyt erikoissairaanhoito ajaa alueita keskittämään palveluita suuriin keskussairaaloihin, mikä pidentää hoitomatkoja maaseudulla.
Hoitotakuun pidentäminen: Hallituksen päätös pidentää perusterveydenhuollon hoitotakuuta kolmeen kuukauteen on helpottanut alueiden lakisääteisiä paineita paperilla, mutta käytännössä se on pidentänyt hoitojonoja ja lisännyt päivystysten ruuhkautumista.
Henkilöstöpula ja lakkoase: Palkkakustannusten karsiminen ja yt-neuvottelut ovat kiristäneet välejä ammattiliittojen (kuten Tehy ja Super) kanssa, ja hoitoalan uudet lakonuhat varjostavat alkavaa syksyä.
2. Syksyn budjettineuvotteluiden asetelmat
Purran lisäsäästövaatimukset: Valtiovarainministeri Riikka Purra on väläyttänyt, että valtionvelan kasvun taittaminen saattaa vaatia vielä suunniteltuakin kovempia lisäleikkauksia syksyn budjettiriihessä, sillä talouskasvu on pysynyt ennustettua heikompana.
Keskustan ja SDP:n yhteisrintama: Oppositiopuolueet tulevat keskittämään hyökkäyksensä budjettineuvotteluissa nimenomaan sote-palveluiden pelastamiseen. Keskusta syyttää hallitusta maaseudun palveluiden tietoisesta alasajosta, kun taas SDP vaatii veropohjan tiivistämistä palveluleikkausten sijaan.
Hallituksen sisäinen paine: Kokoomuksen ja Perussuomalaisten välillä tullaan käymään tiukkaa vääntöä siitä, mistä kohteista viimeiset säästöt raavitun kasaan ilman, että kummankaan puolueen ydinkannattajakunta kaikkoaa lopullisesti ennen tulevia vaaleja.
Mitä tapahtui Kalajoella?
Kalajoella kesäkuu 2026 oli historiallinen ja poikkeuksellisen vilkas kuukausi, jolloin kaupungissa järjestettiin sen historian suurin tapahtuma ja saatiin valmiiksi miljoonaluokan matkailuinfraa.
Kalajoen merkittävimmät tapahtumat jakautuivat seuraavasti:
1. Kaupungin historian suurin tapahtuma: Farmari 2026
Jättimäinen maatalousnäyttely: Kalajoen lentokentällä järjestettiin 25.–27. kesäkuuta valtakunnallinen Farmari-maatalousnäyttely, joka toi alueelle kymmeniätuhansia kävijöitä ja satoja näytteilleasettajia ProAgrian raporttien mukaan.
Valtava talousruiske: Suurtapahtuman aluetaloudellisten vaikutusten arvioitiin nousevan jopa yli 10 miljoonaan euroon, mikä täytti Hiekkasärkkien hotellit, ravintolat ja mökit ääriään myöten.
2. Kalajoki Marinan valmistuminen ja matkailu-uutiset
12 miljoonan euron satama valmis: Pitkään rakennettu upouusi Kalajoki Marinan satama-alue valmistui kesäkuussa. Kaupunki sai valmiiksi alueen infrastruktuurin ja tiet, ja seuraavaksi alueelle aletaan rakentaa uutta loma-asuntojen "kalastajakylää".
Uusia avajaisia: Kesäkuun alussa (6.–7.6.) uudessa Marinassa järjestettiin kesän merelliset avaavat Vesille till Havs -messut, ja lauantaina 4. heinäkuuta vietettiin sataman virallisia avajaisia Visit Kalajoen mukaan.
Kansainvälinen kasvu talvisesonkiin: Samaan aikaan kun kesäturismi kukoistaa, Kalajoki linjasi hakevansa uutta kasvua hiljaiseen talvisesonkiin Visit Arctic Coast -yhteistyön avulla.
3. Hiekkasärkkien perinteiset suurtapahtumat
Raskas kalusto rannalla: Kesäkuun ensimmäisenä viikonloppuna (5.–6.6.) järjestetty Trucks on the Beach keräsi harrastajat ja raskaat ajoneuvot lentokentän alueelle.
Hiekkarantojen urheilujuhla: Legendaarinen rantajalkapalloturnaus Beachfutis Finnish Open täytti Hiekkasärkät pelaajista ja juhlijoista juhannusta edeltävänä viikonloppuna 12.–14. kesäkuuta.
4. Kulttuurikesän avaus ja Oulu2026
Kulttuuripääkaupungin henki: Kalajoki toimii virallisena Oulu2026-kulttuuripääkaupungin kumppanikuntana. Kesäkuussa Havulan kartanossa käynnistyivät museo-kahvilan kesäpalvelut ja työpajat osana laajempaa kulttuurikesän avausta.
Mitä tapahtui Rautiossa?
Rautiossa kesäkuu ja heinäkuun alku 2026 ovat olleet poikkeuksellisen aktiivista aikaa. Kalajoen itäosassa sijaitsevassa ja vilkkaasta talkoohengestään tunnetussa Raution kylässä on juhlittu uusia vapaa-ajan hankkeita, järjestetty suuria näyttelyitä ja vietetty perinteistä kotiseutuviikkoa.
Kylän tärkeimmät tapahtumat jakautuivat seuraaviin kokonaisuuksiin:
1. Rautio-viikko ja "Perinteistä kohti tulevaisuutta"
Kotiseutuviikon juhlahumu: Rautiossa vietettiin perinteistä Rautio-viikkoa 29.6.–5.7.2026. Viikko kokosi Raution, Typpön ja Kärkisen kylien asukkaat sekä kesävieraat yhteen paikallishistorian, musiikin ja työnäytösten äärelle.
Historiallinen taidenäyttely: Osana kirkon 750-vuotisjuhlavuotta Raution Raatihuoneella järjestettiin "Raution tohtoreita ja muita merkkihenkilöitä" -taidenäyttely. Se keräsi viikon aikana yli 500 vierailijaa, ja siellä esiteltiin muotokuvia muun muassa kylän peräti 24 tohtorista.
Eihvelin yövaellus: Suosittu yövaellus suuntautui Raution legendaariselle "Eihveli"-näkötornille luontoreitistön avauksen yhteydessä.
2. Uudet urheilu- ja vapaa-ajan hankkeet
Frisbeegolfradan avajaiset: Raution uusi frisbeegolfrata avattiin virallisesti käyttöön heinäkuun alussa, jolloin radalla järjestettiin ensimmäiset kaikille avoimet avajaiskisat Golden Beach Disc Golfers -seuran toimesta. Radan on suunnitellut Mika Junttila.
Nuorisotalo Junnun esittely: Kotiseutuviikolla juhlistettiin ja esiteltiin kyläläisille uutta Nuorisotalo Junnua, jonne kyläyhdistys osti nuorille oman talon viihtyisine sohvineen ja peleineen.
3. Kesäkuun suurtapahtumat: Koirat ja Maatalous
Valtakunnallinen Ryhmänäyttely: Raution urheilukentällä järjestettiin 6. kesäkuuta suuri koiranäyttely FCI-ryhmille 5, 6, 7 ja 8, jonka pääjärjestäjinä toimivat Raution Kennel- ja Metsästysseura.
Mukana Farmari-messuilla: Rautio oli kesäkuun lopussa (25.–27.6.) näkyvästi edustettuna Kalajoen lentokentän jättimäisillä Farmari-maatalousmessuilla, jossa se markkiroi itseään "Suomen parhaana kylänä" ja esitteli Raution elinvoimaa laajalle yleisölle.
Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa vietetään vuonna 2026 valtakunnallista sivistyksen, kulttuurin ja julkisen hallinnon 750-vuotisjuhlavuotta (Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin perustamisen kunniaksi) Kanttorikonsertti ja taidenäyttely kytkeytyivät siis tähän koko Suomen kirkon yhteiseen teemavuoteen
Rautiolaislähtöisten kanttoreiden kirkkokonsertti järjestettiin tiistaina 30. kesäkuuta 2026 klo 19 Raution kirkossa. Konsertti kantoi nimeä ”Kaikuvat kellot kotoisen kirkon” ja se oli yksi koko Rautio-viikon odotetuimmista kulttuuritapahtumista.
Konsertin keskeiset tiedot:
Esiintyjät: Konsertissa musisoi poikkeuksellinen ryhmä rautiolaislähtöisiä musiikin ammattilaisia: Outi Keskisipilä, Mari Liukkonen, Asko Rautakoski, Veli-Matti Rautakoski, Iiris Rautiola ja Teresa Riekki.