Suomen historia: 2012

maanantai 11. kesäkuuta 2012

Suomi jakautuu kasvukeskuksiin ja taantuviin alueisiin

Suomen historia blogit jatkuvat tässä blogissa
http://uudempisuomenhistoria.blogspot.fi/

Maamme alueiden menestys ja hyvinvointi ovat keskittyneet 1990-luvun laman jälkeen. Itä- ja Pohjois-Suomen syrjäseudut autioituvat entisestään, kun taas uudet työpaikat keräävät väestöä mm. Oulun ja Helsingin seudulla. Väestön ja työpaikkojen kasvu ruokkivat toisiaan – rakennemuutos näyttää toistaiseksi pysyvältä. Sodanjälkeisen Suomen asuttua aluetta laajennettiin jakamalla maata rintamamiehille ja luovuten Karjalan siirtolaisille. Syntyneiden määrän kasvu osaltaan auttoi väestön levittäytymistä, koska valtaosa lapsista syntyi maanviljelijäperheisiin. Vielä 1950 puolet Suomen työvoimasta toimi maataloudessa. Suomessa syntyi 1946-49 yli 100 000 lapsen ikäluokkia, jotka olivat jopa 50 % edeltäjiään suurempia. Vuoden 1960 tienoilla Suomen asutus oli levittäytynyt laajimmilleen, kun miltei puolet suomalaisista asui haja-asutusalueilla.

Suuret ikäluokat ruuhkauttivat synnytyssairaalat, neuvolat, kaupungeissa päivähoidon ja sitten koululaitoksen. Vaikka oppilaitokset toimivat täydellä teholla, vain osalle ikäluokasta voitiin tarjota perusasteen jälkeistä koulutusta. 1960-luvun puolivälin jälkeen suuret ikäluokat hakeutuivat työelämään. Maanviljelijäperheidenkin lapset joutuivaat etsimään työtä kodin ulkopuolelta, koska pientilat eivät kyenneet elättämään kaikkia ja maataloustuotantoa supistettiin. Suomessa työvoiman kysyntä oli nopeasti vähentynyt, mutta Ruotsissa kasvanut. Ruotsin teollisuudelle kelpasivat niin koulutetut kuin kouluttamattomatkin, ja kun palkat olivat vielä Suomeen verrattuna lähes kaksinkertaisia, alkoi ennennäkemätön muuttovirta Ruotsiin. Eniten lähtijöitä oli vuosina 1969 ja 1970, jolloin siirtolaisuus vähensi Suomen väkilukua yhteensä yli 50 000 hengellä. Muuttovirta laantui vasta 1970-luvun jälkipuoliskolla.

Nyt suuret ikäluokat alkavat siirtyä eläkkelle, ja aiheuttavat vielä kerran ongelmia, vaikka siirtolaisuus ja kuolleisuus ovat niitä jo 20-25 % kuihduttaneet. Mikäli tätä vähenemää ei olisi, voisivat nykyiset työttömyys- ja huomisen eläköitymisongelmat olla vielä pahempia.

Ruotsiin muuton lisäksi maaseutukuntien väestöä vähensi muutto suuriin kaupunkeihin. Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun seutujen ohella kasvusta saivat osansa muutkin suuret kaupunkiseudut: Kuopion, Joensuun, Rovaniemen, Lappeenrannan ja Kotkan seudut. Nykyään muuttovoittoa saavat enää muutamat suuret keskukset.

1951-99 koko maan väkiluku on kasvanut 27 %. Helsingin väkiluku 46 %. 313:ssa Suomen kunnassa väkiluku on vähentynyt ja vain 139 kunnassa kasvanut. 44 kunnassa väestön määrä on pudonnut alle puoleen sodan jälkeisestä tasostaan. Nopeimmin kasvaneiden kuntien joukossa on Helsingin, Oulun, Turun ja Tampereen ja Kouvolan seudun kuntia. Maaseutukunnat ovat poikkeuksetta menettäneet väestöään, eniten itärajan ja saariston kunnat.

Muuttoliike maaseudulta vilkastui 1990-luvun laman jälkeen. Vuonna 1994 tuli voimaan uusi kotikuntalaki, joka antoi maamme noin 500 000 opiskelijalle oikeuden muuttaa heti vakinaisesti opiskelukuntaan. Tämä lisäsi vuosittaisia muuttajien määriä ja varhensi vilkkaimman muuttamisen peruskoulun tai lukion päättämisikään. Uudistuksen vuoksi nykyisiä ja aikaisempia muuttolukuja on vaikea verrata. Maaseutukuntien nykyiset muuttotappiot eivät ole lähelläkään 1950- ja 1960-lukujen tasoja, koska näissä kunnissa ei enää ole muuttavia ikäluokkia.

1950- ja 1960-luvuilla korkea syntyvyys korvasi suurenkin muuttotappion ja piti väkiluvun kasvussa tai ainakin vähenemisen pienenä. Nyt synnyttäjinä ovat paljon pienemmät ikäluokat, ja kun lisäksi keskimääräinen lapsiluku on edelleen laskussa, ei maaseutukuntien syntyneidnä määrä riitä korvaamaan ede kuolleiden määrää saai kasvavia muuttotappioita. Muuttovoittoalueilla 20-30-vuotiaiden määrä kasvaa, minkä vuoksi myös syntyneiden määrä pysyy kuolleiden määrää korkeampana.

Noin 250 000 suomalaista muuttaa vuosittain kunnasta toiseen, ja yli 400 000 suomalaista vaihtaa asuinpaikkaansa kunnan sisällä. Maaseudulla kunnan sisällä muuttavat valitsevat useimmin asuinpaikakseen taajama, ja väestön sijoittumista seuraavat palvelut keksittyvät samalla tavalla.

Vuodesta 1960 taajamaväestö on Suomessa miltei kaksinkertaistunut (4,5 miljoonaa asukasta) ja haja-asutusväestö puolittunut ( 900 000 asukasta). Suurin taajama on Helsingin keskustaajama, joka kattaa pääosin Espoon ja Vantaa ja jarkuu pääradan vartta pohjoiseen. Sen asukasluku oli vuonna 1960 vain 470 000 ja nykyisellään lähes miljoona.

Historiamme suurimmat ikäluokat ovat jo sivuuttaneet 50 vuoden rajapyykin. Ikäluokkien koko pieneni tasaisesti aina 1970-luvun alkuun, miniminä 56 000 syntynyttä vuonna 1973. Sen jälkeen pysyttiin 25 vuotta 60 000 – 65 000 syntyneen tasolla. Nyt syntyneiden määrä on taas alittanut 60 000 rajan.

Väestörakennetta mitataan ns. taloudellisella huoltosuhteella, jossa lasketaan kuin monta ei-työllistä on yhtä työllistä kohti. Suuret ikäluokat ovat vielä työiässä ja alle 15-vuotiaiden määrä on vuoesta 1960 pudonnut lähes 400 000 hengellä. Eläkeläisten määrä on 1,2 miljoonaa, mutta se ei vielä ole noussut tulevaan huippuunsa. Vuonna 1990 yhtä työllistä kohden oli vain 1,1 ei-työllistä, mutta lamavuonna 1993 jo 1,7 ei-työölistä. Vuonna 1999 oli päästy 1,4:ään.

Suomen työllisten kasvu perustuu naisten tuloon työmarkkinoille. 1960-luvulla kodin ulkopuolella työskentelevien naisten määrä kasvoi 150 000:lla ja sen jälkeenkin vielä 200 000:lla. Työllisten miesten määrä ei ole kasvanut, koska opiskelu on yleistynyt ja opiskeluajat pidentyneet, työiässä eläkkeelle siirtyneiden määrä on kasvanut ja lisäksi 150 000 miestä on työttömänä.

Suurin osa Suomen maakunnista siirtyi maatalooudesta teollistumisen kautt palveluyhteiskuntaan, mutta osassa maata ei teollisumista juur lainkaan tapahtunut. Lappi ja Kainuu siirtyivät paljolti suoraan palveluyhteiksuntaan ja palvelujen suurimpana tuottajana niissä julkinen sektori kunta ja valtio.

Lähdeaineisto MMM 2002 Pekka Myrskylän kirjoitus

sunnuntai 10. kesäkuuta 2012

Lahden dopingskandaali

Helsingin Sanomien mukaan Virpi Kuitunen ei ollut Lahden MM-kisoissa 2001 niin tietämätön Hemohes-nesteytyksen uhri, kuin hän on vakuutellut. Tätä mieltä on hiihdon entinen päävalmentaja Kari-Pekka Kyrö. Kuitusella oli Kyrön mukaan aikaisemmin talvella ollut ongelmia verenkuvansa kanssa, ja hän oli mitä ilmeisimmin saanut hemoglobiinia alentavaa nesteytystä. Kuitunen antoi maailmancupin kilpailussa Italian Brussonissa 16. joulukuuta 2000 hemoglobiininäytteen, joka ylitti Kansainvälisen hiihtoliiton (FIS) raja-arvon. Kuituselta mitattiin arvo 164, kun suurin sallittu on 160. Testitodistukseen kirjoitettiin "not allowed to start" eli ei lähtölupaa. FIS epäilee liian suuren hemoglobiiniarvon viittaavan aina dopingin, esimerkiksi epo-hormonin, käyttöön.

"Tein silloin mittaushuoneessa FIS:n Beng-Erik Bengtssonin (FIS:n maastohiihdon silloinen lajijohtaja) kanssa sellaisen sopimuksen, että Kuitunen saa pitää lähtönumeronsa ja startata, kunhan hän ei tule maaliin", Kyrö kertoi torstaina 19.6.2008 Helsingin Sanomille. Kuitunen katkaisikin tahallaan sauvansa kolmen kilometrin kohdalla ja keskeytti. Kyrön mukaan Bengtsson ja hän tekivät sopimuksen julkisuuden välttämiseksi. "Se olisi ollut ensimmäinen kerta, kun suomalaishiihtäjä jää hemoglobiinitestissä kiinni. Siihen maailman aikaan juuri ennen kotikisoja asia olisi ollut katastrofi, joten se päätettiin pimittää", Kyrö sanoi. Kuitunen kertoi tuolloin paikalla olleille suomalaistoimittajille kaatuneensa, kun hänen suksensa tökkäsi, kenties kiveen.
"Vedin ihan pylleröt. Könysin siinä kauan aikaa, eikä sauvan hajottua ollut järkeä jatkaa", siteerasi Helsingin Sanomat Kuitusta 17. joulukuuta.

Eläkkeellä oleva Bengtsson vahvistaa tehneensä Kyrön kanssa sopimuksen Kuitusen keskeyttämisestä. "Minulla on jotakin muistikuvia siitä", ruotsalainen Bengtsson sanoi torstai-iltana puhelimitse Helsingin Sanomille. "Kyllä niin tapahtui. Hän [Kuitunen] starttasi, hiihti jonkin matkaa ja keskeytti", Bengtsson lisäsi. Seuraavana päivänä Brussonin maailmancupin kilpailussa Kuitunen saavutti uransa ensimmäisen palkintopallisijoituksen maailmancupissa sijoittumalla sprintissä kolmanneksi. Tuolloin liian korkeista hemoglobiiniarvosta kiinni jäänyt oli vapaa kilpailemaan heti, kun arvo oli laskenut. Nykyisin urheilija määrättäisiin viiden päivän karanteeniin. "En muista tarkkaan, mutta erittäin todennäköisesti Kuitusta nesteytettiin kilpailujen välillä. Kysymyksessä oli kriittinen tilanne, hätätila."

Brussonin tapauksen toisen, Kyrön mukaan todellisen puolen paljasti jo tammikuussa 2004 Ilta-Sanomien toimittaja Pekka Holopainen, joka mainitsi nähneensä Kuitusen hemoglobiinin mittaustulokseen liittyvän asiapaperin.

MM-Lahdessa Hemohesistä jäi kiinni kuusi suomalaishiihtäjää, jotka kaikki saivat FIS:ltä kahden vuoden kilpailukiellon. Kuitunen halusi puhdistautua vakuuttamalla, että hän luuli saaneensa nesteytyksessä tavallista suola-sokeriliuosta, ei mitään kiellettyä ainetta. Kärähtäneistä myös Milla Jauho (nykyisin Saari) kertoi olleensa tietämätön liuoksen laadusta. Naiset vetosivat Ari-Matti Nuutilan välimiesoikeuteen. Nuutila totesi heidän saaneen kiellettyä ainetta tietämättään ja suositteli kahden vuoden sijasta vain kahden kuukauden kilpailukieltoa. FIS kuitenkin pysyi päätöksessään.
Plasmanlaajentajilla, kuten Hemohesillä, peiteltiin Kyrön mukaan Suomen hiihdossa veridopingia.
"Epo kuuluu näihin veridopingaineisiin, samoin dopingia on verensiirto omalla verellä. Käyttikö Suomen joukkue Lahdessa veridopingia, sen jokainen päätelköön itse."

Mitä tästä voi päätellä Virpi Kuitusesta? Hän oli Bengtssonin vahvistaman Kyrön väitteen mukaan mukana tällaisessa ”salaliitossa” ja sitten kaksi kuukautta myöhemmin täysin tietämätön mitä hänen suoniinsa tiputettiin. Kuinka uskottavaa se on? – En ole jutellut Virpin kanssa, joten en kommentoi. Näin sanoi Paavo M. Petäjä Keskipohjanmaa-lehdessä.

Petäjä yllytti väärään valaan?

Kyrö sanoi MTV3:n Tulosruudussa, että liiton entinen puheenjohtaja Paavo M. Petäjä yllytti häntä antamaan väärän valan Lahden vuoden 2001 kisojen dopingsotkuja käsitelleelle välimiesoikeudelle.
Kyrön mukaan hänen haluttiin kertovan oikeudelle, etteivät Virpi Kuitunen ja Milla Saari (silloinen Jauho) tienneet, että heille annettiin kiellettyä hemohes-aineita.
"Sanatarkkaan hän [Petäjä] sanoi lakimiehen kielellä tällä tavalla, että sinä et voi mitään sille, että miesten käryt tulevat olemaan tahallisia. Mutta, minun tulee todistaa sillä tavalla, viimeisenä tehtävänä Hiihtoliitossa, että tytöille tulee tuottamuksellinen tuomio", Kyrö sanoi.
Kyrön mukaan Hiihtoliitto halusi tällä tavalla saada naishiihtäjille keveämmän tuomion, sillä perusteella, etteivät nämä tienneet dopingista.
Kyrö kertoo, ettei halunnut antaa väärää valaa eli valehdella oikeudessa. Tsätä voidaan vetää se johtopäätös, että Kyrön käsityksen mukaan naiset tiesivät dopingista jo Lahdessa.
Kyrö sai välimiesoikeudelta luvan olla todistamatta asiassa, koska oli vaarassa saada itsekin syytteen. Välimiesoikeus antoi asiasta myöhemmin päätöksen, jonka mukaan naishiihtäjät eivät tienneet saaneensa kiellettyjä aineita.

Kansainvälinen katastrofi

Lahden MM-kisoissa 2001 dopingista kiinni jäivät Mika Myllylä, Jari Isometsä, Harri Kirvesniemi, Janne Immonen, Virpi Kuitunen ja Milla Jauho. Kirjassa ”Karpaasien käry” kerrotaan myös saunasopimuksesta seuraavaa: ”Menimme poikien kanssa saunaan, ja vasta siellä alkoi juttu luistaa”. Jari sanoi pojille (Kirvesniemi ja Kyrö), että tässä tilanteessa vaihtoehtoja on tasan yksi. Minä otan vastuun koko tapahtuneesta. Asiaan ei sotketa ketään muuta, ei muita hiihtäjiä, ei valmentajia eikä liittoa, sanoi Isometsä. Kun päätös oli tehty, huoneeseen tuli hetken hiljaisuus. Sen jälkeen Kyrö sanoi, että jos näin on, niin liiton on tultava jotenkin asiassa vastaan. Hän ilmoitti hoitavansa asian liiton herrojen kanssa. Näin lausuttiin salaisen saunasopimuksen alkusanat. Tuo sopimus sai konkreettisen muodon illan ja yön aikana, ja seuraavana päivänä (18.2.2001) se tehtiin kirjalliseen muotoon. Sopimuksen vahvistivat allekirjoituksillaan Hiihtoliiton silloiset lajipäällikkö Antti Leppävuori ja päävalmentaja Kari-Pekka Kyrö. Sopimuksella taattiin Jari Isometsälle, että häntä ei jätetä dopingasiassa yksin. Siinä sovittiin talkoista, jotta Isometsä ei dopingista aiheutuvien taloudellisten menetysten vuoksi putoaisi tyhjän päälle.

Kyrön mukaan suomalaiset käyttivät Lahdessa veridopingia "sen kaikissa muodoissa", joka sisälsi muun muassa urheilussa kiellettyä epo-hormonia. Hän väittää, että dopingin sisäpiirissä toimi hänen aikanaan runsaat kymmenen henkilöä. Ydinryhmään kuului Kyrön mukaan maastohiihdon johtohenkilöitä ja hiihtäjiä.

Ylen Urheiluruudun haastattelussa Kyrö kertoi että, suomalaishiihtäjät rahoittivat omat dopingaineensa pääosin itse. Hänen mukaansa Hiihtoliitto kuitenkin kustansi joitain hankintoja. Kyrö arvioi, että Hiihtoliitto käytti dopingaineisiin "kymmeniätuhansia euroja".
"Wideman kertoi perättömiä" Kyrö väitti Ylelle, että Kansainvälisen hiihtoliiton (FIS) lääketieteellisen komitean varapuheenjohtaja Tapio Wideman antoi Suomen joukkueelle perättömiä tietoja Lahden kisojen alkua edeltäneenä iltana. Suomen joukkueessa oltiin tietoisia, että plasmanlaajentajat ovat kiellettyjä, mutta joukkueessa uskottiin, ettei ainetta testata.
Kyrön mukaan Widemanilta kysyttiin, että testataanko plasmanlaajentajia. Wideman antoi meille virheellisen vastauksen, että mitään lisätestejä ei olisi, ja plasmanlaajentajien käyttö olisi mahdollista, Kyrö sanoi.

Antidopingtoimikunnan lääketieteellisen toimikunnan puheenjohtaja Timo Seppälä muistutti Ylelle, että urheilussa kiellettyä epo-hormonia ei testattu Lahden kisoissa. Seppälän arvion mukaan Kyrön lausunto tarkoittaa sitä, että maastohiihtäjät käyttivät Lahdessa Hemohesiä (plasmanlaajentaja) ja verensiirtoa.

Piirainen komppanian päällikkö

Kyrö toimi hiihtomaajoukkueen päävalmentajana vuosina 1998-2001. Iltalehden tavoittama Kyrö sanoo, että suomalaisessa maastohiihdossa vallitsi 1990-luvulla dopingkulttuuri. Hän nimeää vuosina 1989-97 lajipäällikkönä toimineen Jari Piiraisen komppanian päälliköksi ja vuosina 1992-95 päävalmentajana ja 1997-98 lajipäällikkönä työskennelleen Pekka Vähäsöyringin vääpeliksi.
- Piirainen otti minut Hiihtoliittoon töihin ja opetti talon tavoille, Kyrö sanoo Iltalehdelle. Piirainen kiistää.

Vuonna 1995 aktiiviuransa päättänyt hiihtäjätär Pirkko Määttä ei omien sanojensa mukaan ole urallaan tiennyt mistään dopingin käyttöön viittaavasta. Hän ei kuitenkaan sulje pois sitä mahdollisuutta, että Kari-Pekka Kyrön puheet suomalaisen hiihdon systemaattisesta dopinginkäytöstä pitäisivät paikkansa.
Entinen maastohiihtojoukkueen päävalmentaja ei sulje pois mahdollisuutta, että Kyrön väitteet dopingista olisivat totta. - Urheilussa on kaikki mahdollista, Reijo Jylhä kommentoi Keskipohjanmaa-lehdelle.

Kyrö kertoi STT:lle saaneensa Hiihtoliiton dopingaineita säilytettäväkseen vuonna 1998. Hänen mukaansa aineet toi silloinen lajipäällikkö Pekka Vähäsöyrinki. Ilta-Sanomat kertoi puolestaan jo toukokuussa, että Kyrö todisti omin silmin vuonna 1997, miten mieshiihtäjän manipuloitua hemoglobiiniarvoa jouduttiin kisaa edeltävänä iltana pudottamaan verta luovuttamalla.
Kyrön mukaan tilannetta todistivat hiihtäjän ja joukkueen lääkärin lisäksi muiden muassa Vähäsöyrinki ja silloinen päävalmentaja Antti Leppävuori. Vähäsöyrinki ja Leppävuori kielsivät vuonna 1998 STT-oikeudenkäynnissä, että olisivat tienneet kasvuhormonin käytöstä Suomen hiihdossa.

Jälleen kerran dopingpyörteen silmään joutuneet Pekka Vähäsöyrinki ja Antti Leppävuori eivät tiistaina olleet julkisen sanan tavoitettavissa. Niin Vuokatin urheiluopiston rehtorina toimiva Vähäsöyrinki kuin teknologiakeskus Snowpolis Oy:n toimitusjohtaja Leppävuori tuntuivat kadonneen maan alle, kun IS:n toimittaja yritti saada miehiltä kommenttia asian uusimmista käänteistä.

Onko Petäjän luotettavuutta syytä epäillä?

Paavo M. Petäjä on 15.5.1996 antanut Ylivieskan käräjäoikeudelle lausuman ilman toimeksiantoja ja valtakirjoja, että Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän kanne on oikea. Todellisuudessa kanne oli väärä, sillä kaikki kolme kauppasopimusta mukaan luettuna kiinteistön kaupat oli purettu. APR:n konkurssipesä haki PR-Teollisuus Oy:n konkurssiin väärillä tiedoilla ja Ylivieskan käräjäoikeus teki 30.5.1996 konkurssipäätöksen Paavo M. Petäjän lausuman perusteella. Asiasta tehtiin rikostutkintapyyntö Oulun KRP.lle. Lausunnossaan KRP:lle Paavo M. Petäjä tunnustaa ettei hänellä ollut asiassa valtakirjoja eikä toimeksiantoja. Oulun KRP jätti asian tutkimatta. Paavo M. Petäjän tunnustus on valokopiona kirjassani Olet Maamme Armahin Suomenmaa sivulla 514. Näin Oulun KRP:n on syytä epäillä syyllistyneen rikollisten suojeluun sekä rikosten peittelyyn.

Hain asiassa purkua Korkeimmalta Oikeudelta. Korkein Oikeus oli päättänyt pyytää asiassa lausuntoa varatuomari Paavo M. Petäjältä 31.3.2002 mennessä. Kuultuaan Paavo M. Petäjää Korkein oikeus ei purkanut vääriä alioikeuksien päätöksiä. On siis syytä epäillä, että Paavo M.Petäjä antoi väärän lausuman Korkeimmalle oikeudelle.

Paavo M. Petäjä laittoi henkilökohtaisessa konkurssissani pesänluettelooni 100 000 markan saatavan vaikka en ole koskaan ollut velkaa Paavo M. Petäjälle. Konkurssipesänhoitajanani toimi Petäjän entinen työtoveri asianajaja Veli Päivikkö. Pesänluettelon vannontatilaisuudessa oli mukana paikalla myös Ylivieskan syyttäjä Sulo Heiskari, joka jätti syytteet nostamatta Paavo M. Petäjää vastaan.

Varatuomari Paavo M. Petäjä ei ole Suomen Asianajajaliiton jäsen. Hänellä on ollut aikaisemminkin ongelmia konkurssiasioissa. Kotkan raastuvanoikeus tuomitsi hänet 1980-luvun puolivälissä kahden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen avunannosta jatkettuun epärehellisenä velallisena tehtyyn konkurssirikokseen.

Paavo M. Petäjä lainkuuliaisuutta on syytä epäillä myös sen johdosta, että hän jäi rattijouppoudesta kiinni ja sai tuomion siitä Haapajärven käräjäoikeudessa joitakin aikoja sitten. Käräjäoikeus tuomitsi Suomen Hiihtoliiton entisen puheenjohtajan, varatuomari Paavo M.Petäjän sakkorangaistukseen rattijuopumuksesta. Hän sai 40 päiväsakkoa, yhteensä 1 200 euroa. Tuomio annettiin Ylivieskan käräjäoikeudessa Haapajärven istuntopaikalla. Petäjä omistaa lakiasiaintoimiston Haapajärvellä.
Oikeus totesi Petäjän kuljettaneen 5. tammikuuta puolen päivän aikaan yleisesti liikenteeseen käytetyllä alueella ja muualla henkilöautoa yhteensä noin 10 metrin matkan nautittuaan alkoholia niin, että hänellä on ollut ajon jälkeen 0,62 milligrammaa alkoholia litrassa uloshengitysilmaa.
Hän kuljetti henkilöautoa ABC-huoltamon pesuhallista ulos piha-alueelle. Oikeus katsoi Petäjän syyllistyneen rattijuopumukseen eikä törkeään rattijuopumukseen, koska ajomatka oli lyhyt ja nopeus alhainen. Rikos ei myöskään aiheuttanut vaaraa toisen turvallisuudelle.
Tuomittu oli ajanut auton ulos pesuhallista, koska hänen vaimonsa ei uskaltanut ajaa pesulaitteen kautta. Petäjälle määrättiin myös ajokieltoa, joka ulottuu 6. huhtikuuta saakka

Myöskään Hiihtoliiton puheenjohtaja Paavo M. Petäjän muistamattomuus hemohes-hankinnoista ei yllätä Kyröä. - Hän onkin vanha vallesmanni. Kiistää ettei muista. Kyllähän Paavo oli yleisellä tasolla hyvin jyvällä asioista. Hän ollut 30 vuotta mukana ja nähnyt monenlaista, mutta kertokoon niistä itse. Kyrö heittää Aamulehden haastattelussa. Muuten. Minkälaiset välit teillä on Mika Myllylän kanssa? – En minä tiedä, ei kai huonot eikä hyvät. Normaalit välit. Kun Myllylä äskettäin luovutti mitalinsa Haapajärven kaupungille, et ollut mukana kutsuvierastilaisuudessa. Eikö olisi ollut luontevaa että olisit ollut mukana?
– Minä olin silloin töissä (asianajotehtävissä). Ei oikeus määrää juttujen käsittelyjä sen mukaan, mikä on minun aikatauluni, sanoi Paavo M. Petäjä Keskipohjanmaan haastattelussa.

Isometsän menettetty takaa-ajohopea
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/isometsan_menetetty_takaa-ajohopea_28405.html#media=28411

Isometsän käry varmistui
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/isometsan_dopingkary_paljastui_3544.html#media=3555

Kuitunen voittaa Lahden takaa-ajon
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/kuitunen_voittaa_lahden_takaa-ajon_28412.html#media=28416

Miesten suruviesti Lahdessa
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/miesten_suruviesti_lahdessa_2001_28217.html#media=28220

Lääkärilaukkau ja Immonen tapetille dopingista

http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/laakarilaukku_ja_immonen_tapetille_dopingista_3943.html#media=3948

Korostan sanaa epäily

http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/korostan_sanaa_epaily_34316.html#media=34319

Naisten MM-viesti 2001
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/naisten_mm-viesti_2001_paattyi_dopingskandaaliin_28417.html#media=28423

Kuitusen ja Myllylän nimet julki

http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/kuitusen_ja_myllylan_nimet_julki_10586.html#media=10595

Isometsän menetetty takaa-ajohopea

http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/isometsan_menetetty_takaa-ajohopea_28405.html#media=28411

Sponsorit vetäytyvät, naapurimaissa kohistaan
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/sponsorit_vetaytyvat_naapurimaissa_kohistaan_3992.html#media=4002

Kyrön uudet paljastukset

http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/kyron_uudet_paljastukset_31853.html#media=31855

Hiihtoliiton dopingjupakan taustat

http://yle.fi/urheilu/hiihtoliiton_dopingjupakan_taustat/2091913

lauantai 9. kesäkuuta 2012

Dramaattinen päivä 11.09.2001

Vuoden 2001 ehkä merkittävin tapahtuma koko kansakunnan kannalta tarkasteltuna oli terrori-isku World Trade Centerin pilvenpiirtäjiin. Kauhuelokuvat ja jännityskirjat jäivät toiseksi todellisuudelle World Trade Centerin tornien kadotessa 11.9.2001 savuna, vääntyneenä metallina ja särkyneenä betonina ikuisesti New Yorkin katukuvasta ja Manhattanin silhuetista.

World Trade Center Documentary

http://www.youtube.com/watch?v=PjQFA7COMsU&feature=related

Tapahtumia kauempaa seuranneet saattoivat haukkoa henkeään ilmestyskirjamaisen näyn edessä. Kaapatuilla siviililentokoneilla tehdyt itsemurhaiskut tappoivat tuhansia ja aiheuttivat valtavat aineelliset vahingot.Terroristi-iskut kohdistuivat Yhdysvaltain taloudelliseen ja sotilaspoliittiseen keskuksiin.

Ensin American Airlines Boeing 767 törmäsi WTC:n pohjoiseen torniin. 18 minuutin kuluttua toinen American Airlines Boeing 767 kone törmäsi WTC:n eteläiseen torniin. Ensinmäiseksi romahti jälkimmäisen lentokonehyökkäyksen kohteeksi joutunut 110-kerroksinen torni ja puolisen tuntia myöhemmin yläosastaan hiljalleen kytenyt 110-kerroksinen pohjoistorni. Yksi maailman tunnetuimmista monumenteista oli pyyhkäisty maan tasalle yhdessä useiden muiden ympäröivien rakennusten kanssa.

Tornitaloissa työskenteli päivittäin noin 50 000 ihmistä. Ykköstornin korkeus oli 417 metriä ja kakkostornin 415 metriä. Ykköstorni oli maailman viidenneksi korkein rakennus ja kakkostorni kuudenneksi korkein.Samoihin aikoihin American Airlines Boeing 757 ohjattiin päin Pentagonia. Neljäs terroristien käsissä oleva United Airlines Boeing 757 syöksyi maahan Pennsylvaniassa lähellä Pitsburgia. Koneen mustan laatikon tallettamien tietojen perusteella pääteltiin, että koneen matkustajat olivat nousseet kaappareita vastaan, eikä se siksi ollut päässyt oletettuun kohteeseen, kongressiin rakennukseen Capitol-kukkulalla Washingtonissa.

Ajallisesti tarkasteluna tapahtumat sattuivat Suomen aikaan näin:

15:50 Lentokone iskeytyy World Trade Centeriin New Yorkissa. Savua nousee suuresta reiästä tornin seinästä.

16:08 Rähähdys vavisuttaa toista WTC-tornia. TV-kuvissa näkyy, kuinka toinen lentokone kaartaa kohti tornia ja hajoaa tulipalloksi.

16:13 FBI kertoo tutkineensa ennen räjähdystä tietoja, että lentokone olisi kaapattu.

16:32 Presidentti George W.Bush kutsuu räjähdyksiä "ilmeisiksi terrori-iskuiksi maatamme kohtaan".

16:36 Palestiinalainen äärijärjestö DFLP ottaa vastuun lentokoneiskuista, Abu Dabin TV kertoo.

16:42 Viranomaiset ilmoittavat, että ensimmäinen WTC-torniin osunut lentokone olisi kaapattu suoraan lentoonlähdöstä Bostonissa.

16:44 Silminnäkijän mukaan lentokone on iskeytynyt Yhdysvaltain puolustusministeriöön Pentagoniin.

16:45 Palestiinalaisten DFLP-järjestö kiistää vastuunsa iskuista.

16:50 Yhdysvaltain ilmailuviranomaiset sulkevat kaikki lentokentät Yhdysvalloissa, yhtään konetta ei nouse ilmaan.

16:58 Toiminta Wall Streetilla, Yhdysvaltain hermokeskuksessa pysähtyy, rakennukset evakuoidaan.

17:00 YK:n päämajassa New Yorkissa ihmiset määrätään alakerroksiin pommisuojaan.

17:01 Kolmas räjähdys kuullaan WTC-tornin lähellä.

17:08 Yksi World Trade Centerin torneista romahtaa.

17:23 Yhdysvaltain ulkoministeriö evakuoidaan terrori-iskun pelossa.

17:26 Autopommi räjähtää ulkoministeriön edustalla.

17:30 Toinen World Trade Centerin torneista romahtaa. Puhelinliikenne Suomesta Yhdysvaltoihin on poikki.

17:31 Chigagossa evakuoidaan korkeat rakennukset ja valtion virastot.

17:39 Suuri lentokone putoaa Pensylvaniassa Somerest Countyn lentokentän lähellä, noin 130 kilometriä Pitsburgista.

Runsaasti uhreja.Ei suomalaisia uhrien joukossa

Kolmas 47-kerroksinen pilvenpiirtäjä romahti vielä, mutta se oli ehditty jo evakuoida. 22.9.2001 mennessä WTC:n raunioista oli löydetty 241 ruumista. Pentagonin uhrien määräksi ilmoitettiin 189. Pentagon on yksi maailman suurimmista rakennuksista. Viisikulmaisessa rakennuksessa työskentelee 23 000 ihmistä. Pentagon on kuin kaupunki, jonka alueella on teitä kymmeniä kilometrejä. Parkkipaikoille pysäköidään päivittäin noin 9000 autoa. Lentokoneissa oli kuollut 266 ihmistä, mukaan lukien miehistöt ja kaappaajat. New Yorkissa oli 27.9. kateissa noin 6000 henkeä. Sadat palomiehet ja kymmenet poliisit olivat menehtyneet pelastustöissä WTC:n romahtaessa. Enemmistö uhreista oli yhdysvaltalaisia, mutta joukossa oli myös monien muiden maiden kansalaisia, ei kuitenkaan suomalaisia.Yhdysvaltain tragedian laajuus ja tuho olivat ennen kokemattomia. Tapahtumat herättivät ihmisissä pelkoja. Kaikkiaan yli 3000 ihmistä kuoli tässä terrori-iskussa. Helmikuun 2002 lopun tietojen mukaan WTC:n terrori-iskussa kuoli 2838 ihmistä, joista pelastustyöntekijöitä oli 479.

Yhdysvallat syytti Osama Bin Ladenia

Yhdysvaltojen syyttävä sormi osoitti Osaman Bin Ladenia. Lukuisat terrorismin tutkijat olivat samaa mieltä. Afganistanissa elävä Osaman Bin Laden on ääri-islamilaisen Taleban-hallinnon suojissa. Hän on avoimesti uhkunut pyhää vihaa Yhdysvaltoja kohtaan jo kymmenen vuotta. Miljardiomaisuuden liiketoimillaan kerännyt Bin Laden on myös luonut verkoston, jonka arvellaan kykenevän pelottavan massiivisiin iskuihin. Saudi-Arabiassa rikkaaseen jemeniläiseen perheeseen vuonna 1957 syntynyt Osama Bin Laden on yksi Yhdysvaltain tiedustelupalvelun CIA:n listan etsityimpiä miehiä, mutta hän on monien arabimaiden sankari.

Yhdysvallat aloitti hyökkäyksen AfganistaniinYhdysvallat aloitti odotetun vastaiskunsa Afganistaniin, jossa se katsoi Taleban hallinnon suojelevan terroristijohtaja Osama Bin Ladenia ja tämä Al-Quida-järjestöä. Yhdysvaltain liikekannallepano oli laajin sitten Persianlahden sodan vuonna 1991. Hyökkäyksensä Afganistaniin se aloitti brittijoukkojen tuella. Ohjuksin, hävittäjin ja pommikonein tehdyt iskut kohdistettiin eri puolille maata talebanien tukikohtiin ja Al Quidan oletettuihin harjoitusleireihin. Sotaoperaation nimeksi oli annettu Operation Enduring Freedom (Vankkumaton Vapaus). Samaan aikaan alettiin sotilaallisten iskujen kanssa pudottaa siviileille tarkoitettuja ruoka- ja lääkeapupaketteja. Pommituksia seurasi jatkossa lähes päivittäin ja suurin osa talebanien ilmapuolustuksesta saatiin nopeasti lamaannutettua. Ensimmäiset maaoperaationsa Yhdysvaltain erillisjoukot tekivät 20-21.10. iskemällä talebanien komentokeskukseen ja lentokentälle Kandaharissa. Pommitukset aiheuttivat huomattavaa tuhoa talebanien asemissa. Pommitukset Afganistanissa pahensivat entisestään vakavaa pakolaisongelmaa, kun arviolta 45 000 – 80 000 ihmistä siirtyi Pakistaniin. Pakistaniin oli tullut vuosien kuluessa jo 2 miljoonaa afgaanipakolaista.

LähteetLehdistö ja uutisointi tapahtuma-aikoihin

perjantai 8. kesäkuuta 2012

Vuosi 2001 – yli 3000 kuoli terrori-iskuissa Yhdysvalloissa

11.09.2001 jäi historiaan siihen asti pahimman terrorihyökkäyksen tapahtumapäivänä. Yhdysvalloissa tehdyissä itsemurhaiskuissa kuoli yli 3000 ihmistä. Aineelliset vahingot oliva huomattavat. Terrorihyökkäyksen kohteeksi oli valittu Yhdysvaltain taloudelliset ja sotilaspoliittiset keskukset; World Trade Centerin (WTC) kaksoispilvenpiirtäjä New York Manhattanilla ja puolustuministeriön rakennus: Pentagon Washington DC:llä.

Hiihdon MM-kisoista (15.2.-25.2) Lahden Salpausselällä odotettiin suurta hiihtojuhlaa, mutta tuloksena olikin suomalainen urheiluskandaali. Kuusi suomalaista huippuhiihtäjää kärysi dopingtestissä kielletyn Hemohessin käytöstä. Kiinni jäivät Mika Myllylä, Harri Kirvesniemi, Jari Isometsä, Milla Jauho, Virpi Kuitunen ja Janne Isometsä.

tammikuu

1. tammikuuta – Tieliikelaitos aloitti toimintansa.
1. tammikuuta – Guns N' Roses esiintyi The House of Blues -konserttihallissa Las Vegasissa ensimmäisen kerran kahdeksaan vuoteen.
1. tammikuuta – Mikkelin mlk ja Anttolan kunta liitettiin Mikkelin kaupunkiin. Kuoreveden kunta liitettiin Jämsän kaupunkiin. Temmeksen kunta liitettiin pääosin Tyrnävän kuntaan, pienempiä osia myös Limingan, Lumijoen ja Rantsilan kuntiin.
2. tammikuuta − Virallinen laivayhteys Kiinan ja Taiwanin välillä avattiin 50 vuoden tauon jälkeen.
6. tammikuuta – Yhdysvaltain kongressi puhemiehenään varapresidentti Al Gore, vahvisti George W. Bushin Yhdysvaltain vuoden 2000 kiistanalaisten vaalien voittajaksi.
6. tammikuuta − Teologian tohtori, kirkkoherra Samuel Salmi vihittiin Oulun hiippakunnan uudeksi piispaksi Oulun tuomiokirkossa.
8. tammikuuta − Norsunluurannikolla tehtiin vallankaappausyritys, joka kukistettiin vielä saman päivän aikana.
10. tammikuuta − Bosnian serbitasavallan entiselle presidentille Biljana Plavšićille luettiin Haagin sotarikostuomioistuimessa syytteet kansanmurhasta, rikoksista ihmisyyttä vastaan ja sotarikoksista vuosina 1992–1995 käydyn Bosnian sodan aikana.
12. tammikuuta − Ruotsalaisen diplomaatin Raoul Wallenbergin kohtaloa selvittänyt tutkijaryhmä julkisti raporttinsa, jonka mukaan Neuvostoliiton turvallisuuspalvelu KGB oli teloittanut Wallenbergin vuonna 1947 vakoilusta syytettynä. Ruotsi suhtautui raporttiin epäillen, koska huhuja Wallenbergin elossa olosta oli liikkunut vielä vuosikymmeniä myöhemmin.
13. tammikuuta – 7,6 richterin maanjäristys vavisutti El Salvadoria.
15. tammikuuta – Englanninkielinen Wikipedia-projekti käynnistyi.
15. tammikuuta – Vasemmistoliiton kansanedustaja Pentti Tiusanen myönsi M.O.T.-televisio-ohjelmassa olleensa Itä-Saksan salaisen poliisin Stasin ilmiantajana vuosina 1974−1975 opiskellessaan DDR:ssä. Puolueen puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes moitti Tiusasen toimintaa, mutta puolue päätti pidättyä rankaisemasta häntä.
19. tammikuuta brittiläinen heavy metal -yhtye Iron Maiden piti uransa suurimman konsertin Rio de Janeirossa Brasiliassa. Paikalla oli seuraamassa arviolta 250 000 ihmistä.
20. tammikuuta – George W. Bush seurasi Bill Clintonia Yhdysvaltain presidenttinä.
20. tammikuuta – Gloria Macapagal-Arroyo vannoi virkavalan Filippiinien presidenttinä korkeimman oikeuden erotettua Joseph Estradan.
25. tammikuuta − Armenia ja Azerbaidžan hyväksyttiin Euroopan neuvoston jäseniksi.
26. tammikuuta – 50 vuotta vanha DC-3 putosi Venezuelassa lähellä Ciudad Bolivaria surmaten 24 ihmistä.
26. tammikuuta – Maanjäristys Gujaratissa Intiassa surmasi yli 20 000 ihmistä.
27. tammikuuta − Vasemmistoliiton kansanedustaja Jorma Vokkolainen menehtyi äkilliseen sairauskohtaukseen Sotkamon Vuokatissa. Hänen tilalleen eduskuntaan tuli vuoden 1999 vaaleissa pudonnut Iivo Polvi.
29. tammikuuta – Tuhannet opiskelijat valtasivat Indonesian parlamentin vaatien korruptiosta syytetyn presidentti Abdurrahman Wahidin eroa.
31. tammikuuta – Skotlantilainen oikeus tuomitsi Alankomaiden Zeitsissa libyalaisen Al Ali Mohmed Al Megrahin elinkautiseen vankeuteen Lockerbien pommi-iskusta 1988 ja vapautti toisen syytetyistä.

helmikuu

1. helmikuuta– SDP:n pää-äänenkannattaja Demari muutti nimensä Uutispäivä Demariksi.
6. helmikuuta – Likud-puolueen johtajasta Ariel Sharonista tuli Israelin pääministeri.
9. helmikuuta – Yhdysvaltain sukellusvene USS Greeneville törmäsi japanilaiseen kalastusalukseen Ehime-Marun, joka upposi.
12. helmikuuta – NEAR Shoemaker -luotain laskeutui ensimmäisenä avaruusaluksena 433 Eros -asteroidille.
13. helmikuuta – Maanjäristys surmasi 400 ihmistä El Salvadorissa.
15. helmikuuta–25. helmikuuta – Hiihdon maailmanmestaruuskilpailut Lahdessa.
16. helmikuuta – Yhdysvallat ja Yhdistynyt kuningaskunta pommittivat Bagdadin esikaupunkialuetta, kolme irakilaista sai surmansa.
20. helmikuuta – Suu- ja sorkkatautiepidemia alkoi Britteinsaarilla.
26. helmikuuta – Nizzan sopimus allekirjoitettiin, astui voimaan 1. helmikuuta 2003.
27. helmikuuta − 28 SDP:n, Vasemmistoliiton ja Vihreän Liiton kansanedustajaa perusti eduskuntaan Attac-ryhmän kansainvälisten esikuvien mukaan. Ryhmän johtajaksi tuli SDP:n kansanedustaja Susanna Rahkonen ja siihen liittyi myös ulkoministeri Erkki Tuomioja.
28. helmikuuta – 13 ihmistä kuoli ja yli 70 loukkaantui junaonnettomuudessa lähellä Selbyn kaupunkia Isossa-Britanniassa. Täyttä vauhtia kulkenut pikajuna törmäsi radalle suistuneeseen henkilöautoon, minkä jälkeen vielä tavarajuna törmäsi matkustajajunaan.
28. helmikuuta – Lahden MM-hiihtojen dopingskandaali 2001: kolme suomalaista urheilijaa jäi kiinni hemohesin käyttämisestä.

maaliskuu

1. maaliskuuta – Afganistania hallinnut Taliban-liike alkoi hävittää maan alueella olevia historiallisia Buddhan patsaita, koska ne olivat "islamin vastaisia".
2. maaliskuuta – Varatuomari Timo Räty valittiin Auto- ja kuljetusalan työntekijäliiton AKT:n puheenjohtajaksi huhtikuun alusta alkaen. Räty oli aiemmin toiminut AKT:n lakimiehenä.
3. maaliskuuta – Remonttiryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Risto Kuisma ilmoitti palaavansa SDP:hen, josta hän oli eronnut vuonna 1997. Kuisman vuonna 1998 perustama Remonttiryhmä päätti lopettaa toimintansa vuoden 2001 lopussa.
9. maaliskuuta – Arviolta 10 000 ihmistä kokoontui Ukrainan pääkaupungin Kiovan keskustaan vaatimaan maan presidentin Leonid Kutshman eroa.
14. maaliskuuta − Loviisan kaupunginvaltuusto hyväksyi mahdollisen uuden ydinreaktorin rakentamisen Loviisaan. Eurajoen kunnanvaltuusto teki vastaavan päätöksen 19. maaliskuuta.
22. maaliskuuta – Korkein oikeus ilmoitti, ettei se ota käsiteltäväkseen hiihtäjä Jari Räsäsen ja Suomen Hiihtoliiton valitusta hovioikeuden ratkaisusta Suomen Tietotoimistoa vastaan käydyssä oikeusjutussa.
23. maaliskuuta – Avaruusasema Mir poistettiin avaruudesta, ja se tuhoutui palatessaan Maan ilmakehään.
23. maaliskuuta − Helsingin Finlandia-talossa järjestettiin Lotta Svärd -järjestön perustamisen 80-vuotismuistojuhla. Lottia ja 8−16-vuotiaina järjestössä toimineita pikkulottia arvioitiin olevan elossa noin 50 000−60 000.
24. maaliskuuta – Applen Mac OS X -käyttöjärjestelmän versio 10.0 julkaistiin.
26. maaliskuuta − Puolustusvoimain komentaja kenraali Gustav Hägglund valittiin Euroopan unionin sotilaskomitean puheenjohtajaksi kolmeksi vuodeksi.
29. maaliskuuta – Maailmanpankin pääsihteeri James D. Wolfensohn kakutettiin Valtioneuvoston linnassa.
29. maaliskuuta − SanomaWSOY:n hallituksen puheenjohtaja, ministeri Aatos Erkko ilmoitti jättävänsä paikkansa. Hänen tilalleen valittiin yhtiön toimitusjohtaja, vuorineuvos Jaakko Rauramo. Uudeksi toimitusjohtajaksi valittiin Rautakirja Oy:n toimitusjohtaja Hannu Syrjänen.
30. maaliskuuta – Helsingin hovioikeus kovensi liikemiesveljesten Kari ja Jussi Uotin talousrikostuomioita. Kari Uoti tuomittiin kuuden vuoden ja Jussi Uoti viiden vuoden ja kahdeksan kuukauden vankeuteen.

huhtikuu

1. huhtikuuta – Yhdysvaltain EP-3E tiedustelukone törmäsi kiinalaiseen F-8-hävittäjään ja se joutui tekemään pakkolaskun Hainaniin Kiinan kansantasavaltaaan. Yhdysvaltalainen miehistö pidätettiin kymmeneksi päiväksi. Kiinalainen pilotti Wang Wei sai surmansa.
1. huhtikuuta – Jugoslavian entinen presidentti Slobodan Milošević antautui ja hänet pidätettiin kansanmurhasta syytettynä.
10. huhtikuuta − Korkein oikeus ei myöntänyt STS-Pankin entiselle pääjohtajalle Ulf Sundqvistille valituslupaa Helsingin hovioikeuden päätöksestä, jolla hänet oli kesäkuussa 2000 tuomittu ehdolliseen vankeuteen törkeästä velallisen epärehellisyydestä.
11. huhtikuuta – Lahden käräjäoikeus tuomitsi lahtelaisessa pitseriassa vuoden 2000 tammikuussa tapahtuneen 3 murhan tekijät elinkautisiin rangaistuksiin.
12. huhtikuuta – Neljä iltalomalla ollutta varusmiestä hukkui Turun satamassa heidän henkilöautonsa syöksyttyä satama-altaaseen. Yksi autossa olleista onnistui pelastautumaan rikkomalla auton takalasin. Varusmiehet palvelivat Varsinais-Suomen ilmatorjuntarykmentissä.
13. huhtikuuta – Teuvalla ja Närpiössä sijainneilla turkistarhoilla päästettiin häkeistään yli 400 minkkiä. Eläinten siitoskortit tuhottiin.
17. huhtikuuta – Oy Veikkaus Ab:n toimitusjohtaja Matti Ahde erotettiin virastaan syytettynä naispuolisten alaistensa ahdistelusta.
18. huhtikuuta − Turun hovioikeus tuomitsi ns. Euran Daltonit eli Koistisen veljekset varkauksista vankeusrangaistuksiin. Leevi ja Erkki Koistinen tuomittiin kolmeksi vuodeksi ja kuudeksi kuukaudeksi ja Pekka Koistinen kahdeksi vuodeksi ja neljäksi kuukaudeksi ehdottomaan vankeuteen sekä Lasse Koistinen kahdeksi vuodeksi ehdolliseen vankeuteen. Veljesten maksettavaksi käräjäoikeudessa määrätyt 1,5 miljoonan markan korvaukset pysyivät ennallaan.
20 huhtikuuta – Suomen Hiihtoliitto määräsi hiihtäjät Jari Isometsän, Janne Immosen, Mika Myllylän, Milla Jauhon ja Virpi Kuitusen kahden vuoden kilpailukieltoon dopingin käytön vuoksi. Päävalmentaja Kari-Pekka Kyrö ja naisten valmentaja Jarmo Riski sekä lääkärit Pirkka Mäkelä ja Juha-Pekka Turpeinen määrättiin elinikäiseen toimitsijakieltoon.

toukokuu

5. toukokuuta – Talousrikoksista etsintäkuulutettu liikemies Peter Fryckman pidätettiin Helsingissä.
10. toukokuuta – Väentungos jalkapallopelissä surmasi 120 ihmistä Ghanassa.
12. toukokuuta – Viro voitti Kööpenhaminassa järjestetyt 46. Euroviisut.
18. toukokuuta – Teknisten Liitto (TL), Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto (STL), Rakennusteknisten ammattiliitto (RL) ja Svenska Tekniska Funktionärsförbundet i Finland (STAF) yhdistyivät uudeksi Toimihenkilöunioniksi (TU).
19. toukokuuta − Helsingissä pidettiin Attac-järjestön Suomen osaston perustava kokous.
20. toukokuuta – Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara valittiin Vihreän Liiton puheenjohtajaksi. Varapuheenjohtajiksi valittiin kansanedustaja Ulla Anttila, yhteiskuntatieteen maisteri Rosa Meriläinen .
22. toukokuuta – Neptunuksen takainen objekti 28978 Ixion löydettiin.
24. toukokuuta – Venäläinen varusmieskarkuri Sergei Strotshinin ylitti Suomen rajan luvattomasti tavarajunassa ja tunkeutui Vainikkalassa omakotitaloon, jossa hän uhkasi aseella iäkästä pariskuntaa. Strotshinin varasti henkilöauton talon pihasta ja pakeni poliisin takaa-ajamana Luumäelle, jossa hän törmäsi valtatie 6:lla vastaan tulleeseen rekka-autoon. Törmäyksen jälkeen Strotshinin pakeni poliiseja metsään, jossa hän ampui itsensä. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Jaakko Jonkka vaati poliisilta selvitystä siitä, oliko tapauksen aikana huolehdittu sivullisten turvallisuudesta.
25. toukokuuta – Suomen Kristillisen Liiton puoluekokouksessa päätettiin muuttaa puolueen nimi Suomen Kristillisdemokraateiksi. Puolueen puheenjohtajaksi valittiin edelleen kansanedustaja Bjarne Kallis, joka oli johtanut puoluetta vuodesta 1995.
27. toukokuuta – Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen Stakesin pääjohtaja Vappu Taipale paljasti kokeilleensa koviin huumeisiin luokiteltua LSD:tä opiskeluaikoinaan 1960-luvulla. Taipaleen lausunto herätti suuren kohun ja häntä vaadittiin jopa eroamaan.
29. toukokuuta – Alejandro Toledo valittiin Perun presidentiksi.
29. toukokuuta − Lauri Ihalainen valittiin Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön puheenjohtajaksi uudelle viisivuotiskaudelle. SAK:n puheenjohtajana vuodesta 1990 saakka toiminut Ihalainen oli noussut edellisen kautensa aikana järjestön historian pitkäaikaisimmaksi puheenjohtajaksi.

kesäkuu

1. kesäkuuta – Nepalin kuninkaallisten joukkosurma: Nepalin prinssi Dipendra surmasi vanhempansa sekä useita muita kuninkaallisen perheen jäseniä ja lopulta myös itsensä.
3. kesäkuuta – Nuorisojoukko tappoi erittäin väkivaltaisesti kaksi miestä ja vammautti vakavasti yhtä naista Keravalla.
4. kesäkuuta – Marimekko vietti 50-vuotisjuhliaan järjestämällä muotinäytöksen Esplanadin puistossa Helsingissä.
4. kesäkuuta − Pesäpallon sopupeliskandaalin oikeuskäsittely päättyi. Vantaan käräjäoikeus langetti 16 vankeustuomiota, joiden kesto vaihteli kolmesta kuukaudesta ja 15 vuorokaudesta viiteen kuukauteen. Neljä syytettyä tuomittiin 60 päiväsakkoon. Oikeus hylkäsi Oy Veikkaus Ab:n yhdeksän miljoonan markan vahingonkorvausvaatimuksen, mutta tuomitsi syytetyt maksamaan Veikkaukselle pitkävedossa voittamansa rahat sekä 520 000 markan oikeudenkäynti- ja asianajokulut.
4. kesäkuuta – Ensimmäinen M200-sarjan metrojuna otettiin matkustajien käyttöön Helsingin metrossa.
5.–9. kesäkuuta – Houstonissa Texasissa trooppinen myrsky Allison satoi puoli metriä vettä kaupungin kaduille. 22 ihmistä sai surmansa ja vahingot ylittivät viisi miljardia dollaria.
7. kesäkuuta – Tony Blairin Labour-puolue piti hallitusasemansa Yhdistyneen kuningaskunnan vaaleissa.
8. kesäkuuta − Belgialainen tuomioistuin tuomitsi neljä ruandalaista pitkiin vankeusrangaistuksiin osallisuudesta vuoden 1994 Ruandan kansanmurhaan. Syytettyjen joukossa oli kaksi roomalaiskatolista nunnaa, joista toinen tuomittiin 15 ja toinen 12 vuodeksi vankeuteen.
9. kesäkuuta – Sisäministeri Ville Itälä valittiin Kokoomuksen uudeksi puheenjohtajaksi.
11. kesäkuuta – Timothy McVeigh teloitettiin osallisuudestaan Oklahoma Cityn pommi-iskuun vuonna 1995.
13. kesäkuuta – Linja-autojen korivalmistaja Lahden Autokori esitteli uutuusmallinsa Lahti Scalan.
14. kesäkuuta – Vaasan hallinto-oikeus kumosi Pohjois-Suomen vesioikeuden päätöksen, jonka nojalla Kemijoki Oy oli saanut luvan Vuotoksen altaan rakentamiseksi. Kemijoki Oy haki valituslupaa Korkeimmalta hallinto-oikeudelta.
19. kesäkuuta – 23 ihmistä kuoli ja 11 haavoittui, kun Yhdysvaltain ohjus osui jalkapallokentälle Tel Afrissa pohjoisessa Irakissa.
20. kesäkuuta – Pervez Musharraf otti Pakistanin presidentin aseman.
21. kesäkuuta – Täydellinen auringonpimennys eteläisessä Afrikassa.
23. kesäkuuta – Maanjäristys vaati yli 100 ihmisen hengen Perussa. Noin tuhat ihmistä loukkaantui ja noin 46 000 ihmistä jäi kodittomiksi. Järistyksen keskus oli noin 600 kilometriä maan pääkaupungista Limasta etelään.
29. kesäkuuta – YK:n pääsihteeri Kofi Annan valittiin yksimielisesti uudelle viisivuotiskaudelle.

heinäkuu

2. heinäkuuta – Ensimmäinen keinotekoinen sydän asennettiin Robert Toolsille.
3. heinäkuuta – Oikeudenkäynti Jugoslavian entistä presidenttiä Slobodan Milosevicia vastaan alkoi Haagissa Alankomaissa.
3. heinäkuuta – Kaikki 136 matkustajaa ja yhdeksänhenkinen miehistö saivat surmansa matkustajakoneen epäonnistuneessa pakkolaskussa Jekaterinburgissa Venäjällä.
16. heinäkuuta – FBI pidätti venäläisen Dmitri Skljarovin hakkerikokouksessa Las Vegasissa Yhdysvaltain DMCA-lain rikkomisesta.
23. heinäkuuta – Viisi ihmistä kuoli henkilöauton ajettua junan eteen tasoristeyksessä Kärkölässä. Auton kuljettaja yritti ehtiä radan yli ajamalla alas laskettujen puomien välistä. Kuljettajan todettiin olleen onnettomuushetkellä amfetamiinin vaikutuksen alaisena.
24. heinäkuuta – Tamilitiikerien (LTTE) 14 itsemurhapommittajan ryhmä iski Bandaranaiken kansainväliselle lentoasemalle. Kesti viisi tuntia ennen kuin armeija sai ryhmän eliminoitua. Sissit tuhosivat tai vaurioittivat 26 lentokonetta. Joukossa oli hävittäjiä, helikoptereita ja puolet SriLankan Airlinesin Airbus-koneista.

elokuu

1. elokuuta – Varatuomari Juhani Salonius valittiin valtakunnansovittelijaksi uudelle nelivuotiskaudelle.
9. elokuuta – Yhdysvaltain presidentti George W. Bush ilmoitti rajoitetusta liittovaltion tuesta kantasolututkimuksen rahoitukseen.
18. elokuuta – Yli 70 ihmistä kuoli hotellipalossa Filippiinien pääkaupungissa Manilassa. Hotellin turvajärjestelyissä oli ollut vakavia puutteita.
23. elokuuta – Presidentti George W. Bush ilmoitti Yhdysvaltain vetäytyvän yksipuolisesti ABM-ohjustentorjunta-aserajoitussopimuksesta "omassa aikataulussaan". Bushin mukaan ABM-sopimus "haittaa Yhdysvaltojen pyrkimyksiä rauhan säilyttämiseksi."[1]
24. elokuuta – Neljä espoolaisnuorta murhasi Heinon pariskunnan Lopella.
27. elokuuta – Digilähetykset alkoivat Suomessa.
28. elokuuta - Slipknotin albumi Iowa julkaistiin.

syyskuu

3. syyskuuta – Venäjän presidentti Vladimir Putin vieraili Suomessa. Putin laski Hietaniemen hautausmaalla seppeleen marsalkka Mannerheimin haudalle, mitä kukaan Venäjän tai Neuvostoliiton johtaja ei ollut ennen häntä tehnyt.
5. syyskuuta – Perun syyttäjä nosti entistä presidenttiä Alberto Fujimoria vastaan murhasyytteen.
5. syyskuuta – Suomen Keskustan kansanedustaja Ossi Korteniemi luopui eduskuntapaikastaan sairauden vuoksi. Hänen tilalleen tuli Kemijärven kaupunginjohtaja Timo E. Korva.
6. syyskuuta – Microsoftin monopolitapaus: Yhdysvaltain oikeusministeriö ilmoitti, ettei se enää aja Microsoftin hajottamista pienempiin yrityksiin tyytyen pienempiin rangaistuksiin.
7. syyskuuta – Helsingin käräjäoikeus tuomitsi liikemies Johnny Liebkindin vuoden ja kahdeksan kuukauden vankeuteen talousrikoksista. Israeliin asumaan asettunut Liebkind oli ollut 1960-luvulla tunnettu iskelmälaulaja.
9. syyskuuta – Pohjoisen liiton johtajaa Ahmed Shah Massoudia vastaan hyökättiin Afganistanissa. Hän kuoli vammoihinsa 13. syyskuuta.
10. syyskuuta – Virossa paljastui, että ainakin 24 ihmistä oli kuollut ja 40 saanut vakavan myrkytyksen juotuaan hengenvaarallista metanolia. Lokakuussa kuolonuhrien määräksi ilmoitettiin 67. Eräästä Tallinnan liepeillä sijainneesta tehtaasta varastettua metanolia oli myyty sitruunalla maustettuna viinana.
10. syyskuuta − Saksan liittopresidentti Johannes Rau tunnusti Suomeen suuntautuneen vierailunsa aikana, että Suomen ja Saksan suhteissa on ollut myös "synkkiä aikoja", jolla hän viittasi Natsi-Saksan Lapissa vuosina 1944−1945 suorittamaan hävitykseen. Raun lausuntoa pidettiin Suomessa moraalisesti tärkeänä.
11. syyskuuta – Syyskuun 11. päivän iskut: 3 000 ihmistä kuoli New Yorkissa World Trade Centerin romahtaessa, Pentagonissa ja Pennsylvaniassa.

Yhdysvaltain terrori-iskut 11. syyskuuta

13. syyskuuta – Yhdysvalloissa sallittiin taas siiviililennot.
14. syyskuuta – Yhdysvallat julkisti terroristiepäiltyjen nimet.
19. syyskuuta – Yhdysvaltain puolustusministeriö määräsi sata taistelukonetta ja kolme tukialusryhmää koneineen Persianlahdelle.
20. syyskuuta – Yhdysvaltain presidentti George W. Bush julisti maan olevan sodassa terroristeja vastaan ja esitti Talibanille viiden kohdan uhkavaatimuksen.
20. syyskuuta – Afganistanin pappiskokous suositteli Taliban-johtaja Mohammad Shahia pyytämään Osama bin Ladenilta maastapoistumista.
21. syyskuuta – Afganistanissa lehdistökokouksessa Taliban ilmoitti olevansa valmis luovuttamaan Osama bin Ladenin todisteita vastaan. Yhdysvallat ilmoitti, ettei se tingi vaatimuksistaan.
21. syyskuuta – 29 ihmistä kuoli ja useita satoja loukkaantui kemiallisen tehtaan räjähdyksessä Lounais-Ranskassa.
22. syyskuuta – Yhdysvallat ilmoitti olevansa valmis purkamaan Intian ja Pakistanin vastaiset pakotteet vastineeksi näiden tuesta.
23. syyskuuta – Taliban ilmoitti, ettei se tunne Osama bin Ladenin olinpaikkaa, eikä voi pyytää tätä poistumaan maasta.
24. syyskuuta – Yhdysvallat ilmoitti, että sen erikoisjoukot toimivat Afganistanissa. Venäjä lupasi tukea Pohjoisen liitolle.
24. syyskuuta – Lapin läänin ensimmäinen ja samalla maailman pohjoisin moottoritie, Perämerentie, avattiin valtatie 29:llä Kemin ja Tornion välillä.
28. syyskuuta – Homoseksuaalien parisuhderekisteröinnit sallittiin Suomessa.

lokakuu

1. lokakuuta − Suomen evankelisluterilaisen kirkon piispat ilmoittivat kannanotossaan, ettei kirkko toteuta samaa sukupuolta olevien henkilöiden parisuhdetta koskevia kirkollisia toimituksia. Muutamat papit ilmoittivat kuitenkin olevansa valmiita siunaamaan myös homo- ja lesbopareja.
4. lokakuuta – Ukrainan armeija ampui vahingossa alas venäläisen matkustajakoneen matkalla Tel Avivista Siperiaan Mustanmeren yllä, 77 ihmistä sai surmansa.
5. lokakuuta – Pernaruttokirjeet: The Sunin toimittaja Robert Stevens kuoli Floridassa saatuaan kirjeessä pernaruttoitiöitä sisältävää jauhetta. Kirjeitä saapui 23. lokakuuta asti eri tiedostusvälineisiin ja senaattoreille. Yhteensä viisi ihmistä kuoli ja 19 sai tartunnan.
7. lokakuuta – Sota Afganistanissa alkoi Yhdysvaltojen ja liittolaisten hyökkäyksellä. New Yorkissa järjestettiin 10 000 hengen mielenosoitus sotaa vastaan, jonka poliisi lopetti nopeasti, eikä sitä juuri uutisoitu tiedostusvälineissä.

Yhdysvaltojen johtama sota Afganistania vastaan alkoi 7. lokakuuta

8. lokakuuta – Protesteja sotaa vastaan Palestiinassa, Kairossa, Egyptissä ja Pakistanissa.
9. lokakuuta – Risteilyohjus tappoi neljä YK:n työntekijää Kabulin lähellä.
15. lokakuuta – NASA:n Galileo-avaruusluotain ohitti Jupiterin kuun Ion.
20. lokakuuta – Ultra Bra -yhtye lopetti esiintymisensä.
22.-23. lokakuuta – Pasilan postikeskus oli suljettuna epäilyttävien postilähetysten vuoksi. Kirjeissä oli tavallisesti perunajauhoa. Pilalähetysten postittajat saatiin kuriin, kun Posti ilmoitti vaativansa heiltä miljoonien markkojen vahingonkorvauksia ja uhkasi heitä jopa kahden vuoden vankeusrangaistuksella.
23. lokakuuta − Suomen suurin matkailualan keskusjärjestö Suomen Matkailuliitto hakeutui konkurssiin. Liitto oli perustettu vuonna 1887 nimellä Suomen Matkailijayhdistys ja se oli ollut talousvaikeuksiensa vuoksi velkasaneerauksessa vuodesta 1997.
24. lokakuuta – 11 ihmistä kuoli St. Gotthardin tunnelissa Sveitsissä syttyneessä tulipalossa. Palo sai alkunsa tunnelissa sattuneesta kahden rekka-auton törmäyksestä.
25. lokakuuta – Microsoft julkaisi ensimmäiset (ja tavallisimmat) Windows XP myyntipaketit (Professional ja Home edition)
26. lokakuuta − EY-tuomioistuimen jäsen Leif Sevón nimitettiin Korkeimman oikeuden presidentiksi vuoden 2002 alusta lukien eläkkeelle jäävän Olavi Heinosen tilalle.

marraskuu

2. marraskuuta − 48 ihmistä loukkaantui Tampereen rautatieasemalla tavarajunan törmätessä Seinäjoelle lähdössä olleen matkustajajunan perään.
4. marraskuuta – Hurrikaani Michelle iski Kuubaan tuhoten satoa ja tuhansia rakennuksia.
7. marraskuuta – Concorden ensilento 15 kuukauden lentokiellon jälkeen.
8. marraskuuta – Microsoft julkaisi Xbox-pelikonsolin.
8. marraskuuta – Kaksi yölennolla ollutta Satakunnan Lennoston F-18C Hornetia törmäsi toisiinsa Lappajärvellä. Toinen koneista tuhoutui pudotessaan metsään Karstulassa ja toinen kone pääsi vielä palaamaan tukikohtaan Pirkkalaan tosin pahoin vaurioituneena.
12. marraskuuta – 260 ihmistä sai surmansa New York Cityssa, kun American Airlinesin Airbus A300 putosi noustuaan John F. Kennedyn lentokentältä.
12. marraskuuta – Taliban-joukot vetäytyivät Kabulista.
15. marraskuuta – Janika-myrsky riehui Suomen etelä- ja keskiosassa ja sai aikaan paikoin suuria metsätuhoja.
16. marraskuuta – Ensimmäinen Harry Potter -elokuva tuli ensi-iltaan tuottaen 975,8 miljoonaa dollaria, eniten vuoden 1997 elokuvan Titanic jälkeen.
23. marraskuuta − Neljä varusmiestä loukkaantui lievästi kranaatinheittimen putken räjähtäessä ampumaleirillä Rovajärven ampuma-alueella.
23. marraskuuta − Vaasan hovioikeus piti ennallaan Jyväskylän käräjäoikeuden päätöksen, jonka nojalla Jyväskylän junaturmassa mukana ollut veturinkuljettaja oli vapautettu syytteistä. Valtionsyyttäjä oli vaatinut veturinkuljettajalle rangaistusta kymmenestä kuolemantuottamuksesta ja törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.
24. marraskuuta − Berliinistä Zürichiin matkalla ollut sveitsiläisen Crossair-yhtiön matkustajakone syöksyi metsään lähellä Zürichin lentokenttää. Onnettomuudessa kuoli 24 ihmistä.
25. marraskuuta – Saksalainen industrial metal -yhtye Rammstein esiintyi ensimmäistä kertaa Suomessa Helsingin jäähallissa.
26. marraskuuta − Nepalin kuningas Gyanendra julisti maahan poikkeustilan sen jälkeen, kun yli 200 ihmistä oli saanut surmansa turvallisuusjoukkojen ja hallitusta vastustaneiden maolaississien yhteenotoissa kolmen päivän aikana.
27. marraskuuta − Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Riitta-Leena Paunio valittiin uudeksi oikeusasiamieheksi vuoden 2002 alusta lähtien. Hänen edeltäjänsä Lauri Lehtimaja palasi aiempaan virkaansa Korkeimpaan oikeuteen.
30. marraskuuta − Presidentti Tarja Halonen nimitti Leonian konsernijohtajan Pentti Hakkaraisen yllätysnimenä Suomen Pankin johtokunnan jäseneksi. Eduskunnan pankkivaltuusmiehet olivat esittäneet johtokunnan jäseneksi Kokoomuksen kansanedustajaa Ilkka Kanervaa.

joulukuu

2. joulukuuta – Sijoitusyhtiö Enron haki konkurssisuojaa 8,4 miljardin dollarin ostotarjouksen epäonnistuttua.
5. joulukuuta – Aku Ankka-lehti täytti Suomessa 50 vuotta.
7. joulukuuta − Suomen ensimmäinen ja ainoaksi jäänyt hullun lehmän tauti -tapaus löydettiin eräältä karjatilalta Kärsämäeltä Pohjois-Pohjanmaalta.
10. joulukuuta – Nobelin palkinnot jaettiin Tukholmassa sadannen kerran. Tilaisuuteen oli kutsuttu kaikki elossa olevat palkintojen saajat aiemmilta vuosilta.
13. joulukuuta – Suomen Keskustan pää-äänenkannattaja Suomenmaa nostatti kohun ulkomaankauppaministeriksi nimitetyn Jari Vilénin pro gradu -tutkielmasta, jonka alkuosa oli paljastunut miltei sanatarkaksi lainaukseksi Simon kunnan historiateoksesta.
15. joulukuuta – Vuodesta 1990 suljettuna ollut Pisan kalteva torni Italiassa avattiin jälleen yleisölle.
16. joulukuuta − Suomen ortodoksisen kirkon uusi arkkipiispa Leo vihittiin virkaansa Uuden Valamon luostarissa Heinävedellä.
17. joulukuuta – Viimeiset taistelut Afganistanin sodassa Tora Boran vuoristossa päättyivät.
19. joulukuuta – Tulipalo World Trade Centerin raunioilla saatiin sammumaan.
19. joulukuuta – Tuhannet argentiinalaiset osoittivat mieltään maan pääkaupungissa Buenos Airesissa vaatien presidentti Domingo Cavallon eroa. Cavallo erosi 20. joulukuuta, mutta levottomuudet eivät laantuneet. Mellakoissa sai surmansa 29 ihmistä.
20. joulukuuta − Turusta Tukholmaan matkalla Viking Linen matkustaja-alus Isabella ajoi kovassa merenkäynnissä karille Föglön vesillä Ahvenanmaalla. Henkilövahinkoja ei sattunut.
27. joulukuuta – Kiinan kansantasavalta solmi normaalit kauppasuhteet Yhdysvaltojen kanssa.
31. joulukuuta – Valtioneuvos K.-A. Fagerholmin syntymästä tuli kuluneeksi sata vuotta. Pääministeri Paavo Lipponen korosti Fagerholmin merkitystä Suomen sodanjälkeisessä politiikassa.
31. joulukuuta − Remonttiryhmä poistettiin puoluerekisteristä puolueen omasta pyynnöstä.

Elävä arkisto 2001

http://yle.fi/elavaarkisto/haku/#/fraasi/2001

Videohaku 2001
https://www.google.fi/search?hl=fi&rlz=1G1ACAW_FIFI340&tbm=vid&q=1987&oq=1987&aq=f&aqi=g2&aql=&gs_sm=s&gs_upl=4458l7456l0l2l2l0l0l0l0l303l498l0.1.0.1#hl=fi&gs_nf=1&ds=yt&pq=2000&cp=4&gs_id=6&xhr=t&q=2001&pf=p&rlz=1G1ACAW_FIFI340&tbm=vid&sclient=psy-ab&oq=2001&aq=0&aqi=g4&aql=&gs_l=&pbx=1&bav=on.2,or.r_gc.r_pw.r_qf.,cf.osb&fp=7992df211c822f47&biw=1600&bih=760

Kuvahaku 2001

https://www.google.com/search?q=1998&u=1108102681047330051&a=1jR7z6qQv07&lang=finnish&cid=1&source=077272011&gc=fi&biw=1426&bih=677&sei=l9ByT5i6M4XQ4QSGt5mRDw&tbm=isch#hl=fi&gc=fi&tbm=isch&sa=1&q=2001&oq=2001&aq=f&aqi=g4g-S6&aql=&gs_l=img.12..0l4j0i24l6.2694.3523.0.5217.2.2.0.0.0.0.111.208.1j1.2.0...0.0.SDyfsyixpaA&bav=on.2,or.r_gc.r_pw.r_qf.,cf.osb&fp=d7cb5ef24a9aaa84&biw=1600&bih=760

Lähdeaineisto MMM 2002, MMM 2003, Wikipedia